Keskustan nuorisojohtajat: Virkkusen vihellettävä peli poikki, Kajaanin opettajankoulutus säilytettävä

TIEDOTE
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marjaana Hoikkala ovat tyrmistyneitä Oulun yliopiston hallituksen päätökseen lakkauttaa opettajankoulutus Kajaanista. Keskustan nuorisojohtajat vaativat opetusministeri Henna Virkkusta puuttumaan tilanteeseen välittömästi.

Yliopistojen vapaus lisääntyi uuden yliopistolain myötä, mutta samalla myös niiden vastuu kasvoi. Vastuullisuuteen kuuluu myös ympäröivän yhteiskunnan huomioiminen. Kajaanin OKL:n lakkauttamisen lisäksi Oulun yliopisto on nyt karsimassa myös kielikeskuksensa opetusvalikoimaa tuntuvasti. Näistä päätöksistä on vastuullisuus kaukana.

- Virkkusen on nyt vihellettävä rumaksi kääntynyt peli poikki. Kajaanin opettajankoulutus on laadukasta, tehokasta ja tuottaa merkittävää hyvinvointia alueelleen. Kajaanin OKL:n lakkauttaminen näennäissäästöihin vedoten olisi vastuuttomuudessaan kuvottava päätös, paheksuu Hoikkala.

- Jos Oulun yliopisto ei ole kiinnostunut Kajaanin yliopistokeskuksen kehittämisestä, niin opetusministeriön on pikaisesti selvitettävä, olisiko jokin muu yliopisto valmis ottamaan vastaan vastuun Kajaanin opettajankoulutuksen järjestämisestä, jatkaa Kurvinen.

Keskustan nuorisojohtajat näkevät tilanteen taustalla myös laajempia uhkakuvia. Kokoomusta ei yliopistolain valmistelun aikana kiinnostanut lainkaan yliopistokeskusten ja pienten yliopistojen tulevaisuus. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että Virkkunen on antanut mennä tilanteen näinkin pitkälle.

- Jos valtio ei nyt puutu tilanteeseen, niin tämän jälkeen yhdessäkään yliopistokeskuksessa ei voida nukkua rauhaisia öitä. Olisi vain ajankysymys, että milloin jotain muuta yliopistokeskusta ryhdytään systemaattisesti ajamaan alas, ennakoi Hoikkala.

Lisätietoja:
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, 044 751 4257, antti.kurvinen (at) keskustanuoret.fi
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marjaana Hoikkala, 050 389 7260, marjaana.hoikkala (at) keskustaopiskelijat.fi

Keskustan nuorisojohtajat: Puuhaako joku hallituksessa salaa lukukausimaksuja?

Tiedote 4.3.2010
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marjaana Hoikkala vaativat hallitusta selittämään kantansa koulutuksen maksullisuudesta käynnistyneeseen keskusteluun. Vasta viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Vanhanen vakuutteli, ettei suomalaisille ole tulossa lukukausimaksuja, eikä ole otettu edes siihen suuntaan askelta. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, että opetusministeriön työryhmä, joka selvittää korkeakouluopintojen nopeuttamista, aikoo esittää yhtenä vaihtoehtona 1000 euron suuruista lukukausimaksua kaikille opiskelijoille.

-Ei voi olla mahdollista, että opetusministerin alaiset työryhmät valmistelevat täysin ilman poliittista valvontaa suomalaista koulutusjärjestelmää perustavanlaatuisella tavalla muuttavia esityksiä. Jonkun näistä asioista on oltava kärryillä, vähintään kokoomuslaisen opetusministerin. Jollei yksikään poliittinen taho muka halua maksuja, niin miksi ihmeessä asiaa selvitetään, tykittää Hoikkala.

Keskustan nuorisojohtajat epäilevät, että nyt käynnistynyt keskustelu nousee esiin viimeistään seuraavien hallitusneuvotteluiden alla. Tämän vuoksi olisikin reilua, että maksullista koulutusta puuhaavat tahot kertoisivat aikomuksensa avoimesti jo tässä vaiheessa. Suomen koulutusjärjestelmän ja samalla yhteiskunnan yksi kulmakivistä on ollut siinä, että asuinpaikasta tai perheen varallisuudesta riippumatta, jokaisella suomalaisella on ollut mahdollisuus opiskella maksuttomasti niin pitkälle kuin kykyjä ja haluja riittää.

-Keskustassakin on perinteisesti arvostettu maksuttoman koulutuksen periaatetta. Puoluejohdon on nyt kerrottava selkeästi, että millaisena Keskusta näkee korkeakoulupolitiikan tulevaisuuden, vaatii Kurvinen.

Lisätietoja:
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, 044 751 4257, antti.kurvinen (at) keskustanuoret.fi
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marjaana Hoikkala, 050 389 7260, marjaana.hoikkala (at) keskustaopiskelijat.fi 

KOL: Myytävänä sivistys?

Viime viikolla opetusministeri Virkkuselle luovutettiin esitys Suomen koulutusvientistrategiaksi. Strategian julkaisua seurasi suuri kohu, kun opiskelijakenttä älähti vaatien puolueita lausumaan kantansa maksuttomaan koulutukseen. Metsää ei nähty puilta, kun monessa kohtaa ainoaksi kärjeksi jäi pelko suomalaisilta opiskelijoilta vaadittavista lukukausimaksuista.

“Oman lehmän ojasta kiskomisen sijaan tulee miettiä mikä on korkeakoulujen tehtävä ja millä tavoin näitä tehtäviä tulee toteuttaa.” toteaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Hoikkala. KOL on huolissaan koulutuspoliittisista linjanvedoista, joilla maksullisten maisteriohjelmien rooli korkeakoulujen toiminnassa olisi entistä suurempi. Maksullisten koulutusohjelmien ja -palvelujen ei pitäisi muuttua korkeakoulujen ensisijaiseksi toiminnan tavoitteeksi ja rahoituslähteeksi.

Koulutusvientistrategiassa suomalainen korkeakoulutusta tarjoava oppilaitos on helposti tuotteistettavia ja markkinoitavia maksullisia tutkintoja tuottava liukuhihnatehdas. KOL on erittäin pettynyt Suomen koulutusjärjestelmän kehittämisen suunnasta, koska keskustelussa painottuu koulutuksen valjastaminen globaalien markkinavoimien armoille. “Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuuden haasteita ei pitäisi ratkaista pelkästään taloudellisista lähtökohdista, eikä tiedettä tule tehdä yhteiskuntapoliittisten paineiden ristiaallokossa.” Hoikkala jatkaa.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Marjaana Hoikkala, p. 040 736 7524, marjaana.hoikkala (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Kaunistolta virkistävä avaus

Keskustan Opiskelijaliitto tervehtii ilolla Timo Kauniston päätöstä lähteä kisaamaan Keskustan puheenjohtajuudesta. Kaunisto toi tiedotustilaisuudessaan rohkeasti esille puolueen uudistamisen ja aatteellisen keskustelun tärkeyden. Kauniston ajatukset mm. biotaloudesta ja ydinvoiman lisärakentamisesta ovat tervetulleita äärikeskustalaisia avauksia, joihin Keskustan tulee tulevaisuudessa tukeutua.

Myös Kauniston linjaukset puolueen paluusta sivistyspolitiikan ja ihmisyyden äärelle ovat tarpeen osana Keskustan puhdistautumista. “Puolueen on kyettävä aatteelliseen ja perinpohjaiseen keskusteluun siitä, miten ja millaista Suomea tullaan tulevina vuosikymmeninä Keskustan johdolla rakentamaan.”, toteaa KOL:n puheenjohtaja Hoikkala.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Marjaana Hoikkala, p. 040 736 7524, marjaana.hoikkala (at) keskustaopiskelijat.fi
pääsihteeri Ulla Hyvönen, p. 045 656 9264, paasihteeri (at ) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Myös maaseudun nuorten henkiseen pääomaan panostettava

KANNANOTTO 20.1.2010

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä nuorison syrjäytyminen ja henkinen pahoinvointi ovat merkittäviä ongelmia 2010-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa lama-aikana ovat maakuntien Suomen nuoret ja nuoret aikuiset.

”Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien vähyys yhdistettynä lamasta johtuvaan massiiviseen työttömyyteen muodostavat tuhoisan yhdistelmän”, toteaa Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen Jukka Koivula.

”Valtiovalta tekee kaikkensa kääntääkseen synkät työllisyysluvut nousuun. Huomionarvoista kuitenkin on, että samalla myös kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi ovat retuperällä. Tähän ei reagoida mitenkään.”, huomauttaa KOL:n varapuheenjohtaja Markus Ylimaa ja jatkaa ”Maakunnan nuorison mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ovat täysin riittämättömiä. Varsinkin muuttotappiokunnissa tulisi kiinnittää erityishuomiota väestön henkisen hyvinvoinnin kohentamiseen.”

Maaseudullakin sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi riippuu siitä, kuinka paljon omaa kotiseutuaan tai asuinympäristöään arvostaa. Arvostus taas riippuu usein siitä, voiko kotikunnassaan toteuttaa itseään ja elää yhteisön tasavertaisena jäsenenä. Keskustan on puolueena ajettava päämääriä, jotka tähtäävät jokaisen Suomessa asuvan henkiseen hyvinvointiin, syvällisempään otteeseen elämästä. KOL näkee tässä yhteisöllisyyden eli sosiaalisen pääoman kasvattamisen olevan keskeinen käytännön toimenpide.

Keskustalla on puolueena pitkät perinteet kansansivistyksellisen työn saralla. Keskustalaisten aloitteesta maaseudun nuorison hätähuutoon on pystyttävä vastaamaan paitsi materiaalisesti, myös henkisesti. Esimerkiksi nuorisoseura- ja erilaista kansalaisjärjestötoiminnan sekä liikuntapuolen kehittämiseen täytyy valtion taholta suunnata samankaltaisia elvytystoimia kuin työttömyyden hoitoon.

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Markus Ylimaa, p. 050 374 8192
hallituksen jäsen Jukka Koivula, p. 040 758 9069

KOL:n Hoikkala: Koulutus ei ole kauppatavaraa!

Tiedote 8.1.2010
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marjaana Hoikkala vastustaa pääministeri Matti Vanhasen ajatusta EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Keskustan Opiskelijaliiton mielestä vain maksuton koulutus antaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden korkeakoulutukseen. Lukukausimaksut murentaisivat suomalaisen koulutusmallin perustaa sekä asettaisivat eri kansallisuudet epätasa-arvoiseen asemaan.

Lukukausimaksut sotivat myös korkeakoulujen kansainvälistymispyrkimyksiä vastaan. Opetusministeriön tavoitteena on aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö sekä suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoiman lisääminen ulkomailla. Lukukausimaksujen käyttöönoton on todettu vähentävän ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Suomalaisen koulutuksen vahvuus on nimenomaan maksuttomuudessa.

”Koulutuksella ei tule käydä kauppaa vaan sen avulla on rakennettava tulevaisuutta. Koulutus on oikeus, ei etuoikeus.” muistuttaa Hoikkala.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Marjaana Hoikkala, p. 040 736 7524
pääsihteeri Ulla Hyvönen, p. 045 656 9264, paasihteeri (at ) keskustaopiskelijat.fi

Liittokokous: Tuntijako korvattava aihekokonaisuuksilla perusopetuksessa

Valtioneuvosto päättää perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä sisällöllisistä tavoitteista alkuvuonna 2011. Keskustan opiskelijaliiton (KOL) mielestä nykyinen tuntijako on tullut tiensä päähän, mutta tarvittavat uudistukset vaativat täysin uudenlaista ajattelutapaa. Oppiaineita ei tule erotella keinotekoisin raja-aidoin vaan tulee keskittyä lokeroinnin sijaan asiasisältöihin ja oppiainerajat ylittäviin asiakokonaisuuksiin.

Keskustelua tuntijaosta on värittänyt erilaisten tahojen kannanotot eri oppiaineiden puolesta. Miltei jokaisen oppiaineen osuutta halutaan lisätä, mutta harva on valmis pidentämään koulupäiviä tai viikkoja. Tuntijaon sijaan tulisi pohtia enemmän asiasisältöä ja nykyisten oppiainerajojen tarpeellisuutta. Esimerkiksi 1900-luvun historia kulkee käsi kädessä musiikin, tekniikan ja yhteiskunnan kehityksen kanssa.

Suomalaiset loistavat Pisa-tutkimuksissa, mutta samalla koululaiset ovat onnettomia ja yhä useampi taistelee oman jaksamisensa kanssa. Tuntijaossa ja opetussuunnitelmassa teoria ja käytäntö erotetaan toisistaan, mikä heikentää oppilaiden motivaatiota ja estää kokonaisuuksien hahmottamista. On pyrittävä tilanteeseen, jossa testeissä pärjäämisen sijaan osaaminen ja onnellisuus ovat keskeisimmät tavoitteet.

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä perusopetuksen on annettava entistä paremmat lähtökohdat elämään. Tulevaisuuden oppitunnit koostuvat toisiinsa vahvasti lomittuvista aihealueista, eivätkä erillisistä oppiaineista. Perusopetuksen on annettava työkalut itsensä ilmaisemiselle, elämän hallinnalle sekä ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden hahmottamiselle.

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Tuomas Paasonen, 040 758 0476
pääsihteeri Ulla Hyvönen, 045 656 9264, paasihteeri (at) keskustaopiskelijat.fi

Keskustanuoret ja KOL: Keskustan nuorisosiiven evästykset opintotukiuudistukseen

Tiedote
Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaativat opintotukea sidottavaksi indeksiin. Keskustan nuorisojärjestöjen mielestä sille, että opintotuki jäisi ainoana perustoimentulon takaavana etuutena satunnaisesti tehtävien tasokorotusten varaan, ei ole olemassa järjellisesti hyväksyttäviä perusteluita. Muiden vähimmäismääräisten sosiaalietuuksien tavoin myös opintotukeen on jatkossa tehtävä vuosittaiset inflaatiotarkistukset, jotta opintotuki säilyttäisi ostovoimansa vakaana.

Toiseksi keskeiseksi muutostarpeeksi nuoret keskustalaiset nostavat opintorahan tuntuvan lapsi- tai huoltajakorotuksen. Tällä uudistuksella helpotettaisiin merkittävästi yhden yhteiskuntamme pienituloisimman ryhmän, perheellisten opiskelijoiden, toimeentuloa.

- Opintotuen huoltajakorotus kruunaisi Keskustan johtaman hallituksen ansiot pienituloisimpien perheiden ystävänä. Aiemmin Keskusta sai ajettua läpi historiallisen suuren 170 euron kuukausittaisen korotuksen vähimmäismääräisiin vanhempainetuuksiin. Nyt Keskustan on huolehdittava, että myös perheelliset opiskelijat saavat vastaavaa suuruusluokkaa olevan tasokorotuksen, vaatii KOL:n varapuheenjohtaja Tuomas Paasonen.

Keskustanuoret ja KOL esittävät lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea sidottavaksi osittaiseen indeksiin. Nuorten mallissa opiskelijalounaan enimmäishintaan tehtäisiin vuosittainen indeksitarkistus ja samalla ateriatukea kasvatettaisiin niin, että se kattaisi 70 prosenttia enimmäishinnan noususta. Opiskelijoille jäisi tällöin esimerkiksi 10 sentin korotuksesta maksettavaksi 3 senttiä ja valtio maksaisi loput 7 senttiä.

- Opiskelun yhteydessä tapahtuva laadukas ja terveellinen ruokailu vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden hyvinvointiin. Lisäksi ateriatuki kohdentuu erittäin tehokkaasti päätoimisesti opiskeleville.  Keskustan nuorisojärjestöt kuitenkin ymmärtävät, ettei opiskelijoiden maksaman aterian hintaa voida vakioida tästä iäisyyteen samalle tasolle. Tämän vuoksi päädyimme osittaiseen indeksikorotukseen, perustelee Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen.

- Korotusten lisäksi opintotukeen tulee tehdä myös rakenteellinen muutos. Mielestäni opintotuki voidaan jakaa kahteen erilliseen osaan. Opintojen alkuvuosien ajan opiskelija voisi saada nykyistä korkeampaa tukea, joka mahdollistaisi päätoimisen opiskelun. Vastaavasti opintojen pitkittyessä tukitaso laskisi, jolloin vastuu opintojen rahoittamisesta siirtyisi nykyistä enemmän opiskelijalle itselleen, pohtii Paasonen.

Lisätietoja:

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustanuoret.fi

Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Tuomas Paasonen
040 758 0476, tpaasone (at) gmail.com

Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Tuomas Vanhanen
050 389 7258, tuomas.vanhanen (at) keskustanuoret.fi

KOL: Kaksoiskuntalaisuus tehtävä mahdolliseksi

Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa, että Suomen asukkaille on tehtävä mahdolliseksi virallinen asuminen kahdessa eri kunnassa. Monet suomalaiset viettävät opiskeluiden, työnteon, loma-asumisen sekä muiden syiden johdosta aikaansa kahdella eri paikkakunnalla. Kuitenkin nämä sadattuhannet kahden kunnan alueella aikaansa viettävät ihmiset ovat oikeutettuja käyttämään merkittävää osaa kuntapalveluista vain virallisessa kotikunnassaan.

- Kuntien tehtävä on vastata kansalaisten peruspalveluista. Kuitenkin merkittävä osa suomalaista jää peruspalveluiden ulkopuolelle, kun he joutuvat erinäisistä syistä asumaan osan ajastaan kotikuntansa ulkopuolella. Virallinen kaksoiskuntalaisuus helpottaisikin monien perusturvaa. Lisäksi kuntademokratian tila paranisi, mikäli ihmisillä olisi mahdollisuus vaikuttaa molempien asuinpaikkojensa päätöksentekoon, kertoo Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Marjaana Hoikkala.

Kaksoiskuntalaisjärjestelmä asettaisi suuren haasteen kuntien rahoitukselle. Kunnallisverojärjestelmää olisikin kehitettävä niin, että kaksoiskuntalaiset maksaisivat puolittaista kunnallisveroa molempiin kotikuntiinsa. Valtion tulisi siirtymävaiheessa myös tukea kuntia, jotta pystyisivät toimimaan uudessa järjestelmässä. - Monista toteutukseen liittyvistä ongelmista huolimatta kaksoiskuntalaisuus on tehtävä mahdolliseksi. Hyvinvointijärjestelmämme on tarjottavat riittävät peruspalvelut jokaiselle ihmisille, myös kahdella eri paikkakunnalle asuvalle. Jämähtänyt kuntajärjestelmä ei saa toimia esteenä, kun on mahdollista parantaa perusturvaa ja päätöksenteon kansanvaltaisuutta, jatkaa Hoikkala.

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Marjaana Hoikkala
050 736 7524, marjaana.hoikkala (at) keskustaopiskelijat.fi

pääsihteeri Ulla Hyvönen
045 656 9264, paasihteeri (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Globaali perustulo vuoteen 2025 mennessä

Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa globaaliin perustulojärjestelmään siirtymistä keinona vähentää absoluuttista köyhyyttä kehitysmaissa. Globaali perustulo olisi tasamääräinen summa, joka jaettaisiin kuukausittain kaikille maailman asukkaille. Realistinen aikataulutavoite tälle maailmankansalaisen palkkaan siirtymiselle olisi sen toteutuminen vuoteen 2025 mennessä.

-Nykyiset kehitysyhteistyön muodot eivät monista hyvistä puolistaan huolimatta ota tarpeeksi huomioon yksilöiden mahdollisuuksia nostaa elintasoaan. Riittävän korkea perusturva mahdollistaisi kehitysmaiden nuorille täysipainoisen opiskelun, mikä olisi askel kohti mahdollisuuksien tasa-arvoa, toteaa Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Tuomas Paasonen.

Globaali perustulo voi tuntua hankkeelta, joka on kallis sekä hyvin monimutkainen käytännön toteutukseltaan. Kuitenkin kansainvälinen finanssikriisi on saanut valtiot tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä globaaliongelmien hallitsemiseksi. Tulevaisuuden yhteistyömuotona globaalin perustulon poliittinen järjesteleminen olisi luonnollinen jatke tiivistyneelle kansainväliselle yhteistyölle.

Nykyarvolla mitattuna 10 euron kuukausittainen perustulo olisi sellainen summa, jonka avulla maailman köyhimpien asema paranisi jo huomattavan paljon. Silloin maailman jokaiselle noin 6,7 miljardille ihmiselle jaettava perustulo maksaisi hieman yli 800 miljardia euroa vuodessa. Se on suurin piirtein saman verran, mitä maailmassa käytetään vuosittain asevarusteluun.

- Nykyisen kaltaisen kehitysyhteistyöhön käytettävien rahoitusmuotojen lisäksi olisi tärkeää kehittää uusia rahoitusmalleja, jotta globaali perustulo toimisi kestävällä pohjalla. Luonnollisia keinoja perustulon rahoitukseen olisivat kansainvälinen hiilidioksidivero sekä ekonomisti James Tobinin tunnetuksi tekemä valuutansiirtovero, visioi Paasonen.

Lisätietoja:
hallituksen jäsen Markus Ylimaa
050 374 8192, markus.ylimaa (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Opintotuki ja sairauspäiväraha pitää sovittaa yhteen

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii opiskelijoille mahdollisuutta sovittaa yhteen opintotuki ja sairauspäiväraha. Keskustaopiskelijat pyytävät hallitusta varaamaan uudistusta varten riittävän määrärahan valtion ensi vuoden budjettiin.
Tällä hetkellä sairauspäivärahaan ei ole oikeutta opiskelijalla, joka saa opintotukilain mukaista opintorahaa. Opiskelija joutuu ensin keskeyttämään opintorahansa, minkä jälkeen hän on vasta oikeutettu hakemaan sairauspäivärahaa. Byrokratia johtaa siihen, että moni sairas opiskelija jää väliinputoajaksi ja pahimmillaan jopa täysin ilman toimeentuloa. Muuttamalla tukien ensisijaisuutta tämä kauan tiedetty epäkohta saataisiin helposti korjattua.

- Fyysisesti tai henkisesti sairaiden opiskelijoiden heikkoa tilannetta pahentaa entisestään sosiaaliturvan jäykkyys. Sairauspäivärahan hakeminen aikaisessa vaiheessa nopeuttaa myös kuntoutusmahdollisuuksien selvittämistä, toteaa keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Opintotuen ja sairauspäivärahan yhdistämisestä aiheutuva noin 400 000 € lisämeno on pieni hinta tulevaisuuden työntekijöiden terveyden edistämiseksi. Sairastuneiden opiskelijoiden aseman kohentaminen olisi askel tiellä kohti selkeämpää ja kattavampaa perusturvaa ja siten linjassa myös ns. SATA-komitean tavoitteiden kanssa.

- Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Keskustalainen ministeri Liisa Hyssälä on ajanut opintotuen ja sairauspäivärahan yhdistämistä hyvin voimakkaasti. Pääministeri Vanhasen ja Keskustan ministeriryhmän tulee antaa hänelle täysi tuki. Vaikeuksissa olevien opiskelijoiden auttaminen on keskustalaista välittämisen politiikkaa parhaimmillaan, päättää KOL:n puheenjohtaja Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: New Deal -budjetti nuorille

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii Vanhasen hallitusta tarttumaan valtion ensi vuoden talousarviossa nuorten ja opiskelijoiden työllistymisen ongelmiin. KOL haluaisi käyttöön vastavalmistuneiden ja nuorten työnhakijoiden palkkatuen tai työnantajamaksujen alentamisen. Lisäksi keskustaopiskelijat tahtovat valtion budjettiin määrärahoja laajamittaisia opiskelijoiden harjoitteluohjelmia varten.

- Monet kansantaloustieteilijät ovat ehdottaneet nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi työnantajamaksujen alentamista. Työnantajia pitäisi houkutella palkkaamaan nuoria ja vastavalmistuneita. Lisäksi matalasti koulutettujen ja ongelmanuorten työllistämisessä voitaisiin kokeilla erilaisia malleja, joissa valtion maksaisi osan palkasta, sanoo KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

KOL on erityisen huolissaan siitä, että monien opiskelijoiden valmistuminen viivästyy kesätyö- ja harjoittelupaikkojen puutteen takia. Yritykset ja kunnatkin ovat karsineet näitä paikkoja. Keskustalaiset opiskelijat näkevät parannuskeinoksi sen, että valtion ottaa vastuun nuorten työelämäkokemuksen kartuttamisesta. Taantuman ajaksi valtionhallintoon tulee luoda laajoja harjoitteluohjelmia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kunnille niin ikään annetaan kohdennettua rahoitusta harjoittelupaikkojen lisäämiseksi. Tällä tavalla suomalaisten tulevaisuuden tekijöiden osaamista ylläpidetään laman kourissa. Inhimilliseen pääomaan satsaaminen on parasta elvytystä!

- Juhlapuheissa kannetaan huolta nuorisotyöttömyydestä ja sen vaikutuksista. Todelliset teot ovat kuitenkin jääneet vähiin. Hallituksen on ymmärrettävä, että on järkevämpää tukea nuorten ja opiskelijoiden siirtymistä työelämään kuin rakentaa moottoriteitä. USA nousi ylös suuresta lamasta 1930-luvulla kunnianhimoisella New Deal-ohjelmalla. Myös Suomi selviää finanssikriisistä luomalla nuorten New Dealin, jolla pienet ikäluokat pääsevät mukaan yhteiskuntaan, linjaa puheenjohtaja Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Opintotuki vaatii kokonaisremonttia

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen isoja muutoksia. Uusi opintotuki takaisi tulevaisuudessa paremmin opiskelijoiden toimeentulon ja palvelisi koulutuspoliittisia tavoitteita. KOL jakaisi opintotuen kahteen osaan opintotukikuukausien mukaan. Opiskelun alkupuolen opiskelija saisi nykyistä korkeampaa tukea ja opiskelujen lopussa tuki olisi nykyistä pienempi. Opiskelijat pystyisivät ensimmäiset vuodet opiskelemaan päätoimisesti ja opintojen pitkittyessä niitä rahoitettaisiin enemmän opintolainalla ja työnteolla. Perheellisiä opiskelijoita tuettaisiin opintotuen lapsikorotuksella. KOL lopettaisi opintorahan ja asumisen tukemisen erottelun ja haluaisi opiskelijoille maksettavan yhtä, kaikille samansuuruista opintotuki-nimistä tukea.

-Opintotukiuudistuksen avainsanoina tulee olla sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja valinnanvapaus. Jokainen opiskelija tietää itse parhaiten, mikä hänelle on hyväksi. Lisäksi keskustalaisen arvomaailman mukaisesti haluamme tukea opiskelijaperheitä, jotka ovat taloudellisesti todella tukalassa tilanteessa, linjaa KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Keskustalaiset opiskelijat tahtoisivat sitoa uuden tuen elinkustannusindeksiin. KOL:n mielestä opintotuki on tarkoitettu ensisijaisesti turvaamaan jokaisen opiskelijan toimeentulon. Opintojen pääasiallinen rahoituslähde ei voi olla laina. Työnteosta ja ahkeruudesta on palkittava, mutta ainakin opintojen alkuvaiheessa päätoimisen opiskelun pitäisi olla mahdollista.

-Uusi opintotukimalli kannustaisi valmistumaan nykyistä nopeammin. Lisäksi se tekisi mahdolliseksi tulevaisuudessa yhä useamman nuoren siirtymisen työmarkkinoille jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Meille on äärimmäisen tärkeää, että opintotuella varmistetaan jokaiselle mahdollisuus toteuttaa lahjakkuuttaan omasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta, toteaa Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL:n Kurvinen: Hanna-Leena Hemmingin käytös ei sovellu kansanedustajalle

Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtaja Antti Kurvinen on närkästynyt kokoomuslaisen espoolaiskansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin haukuista Keskustan puoluesihteerille. Torstaisessa blogikirjoituksessaan Hemming nimitteli puoluesihteeri Jarmo Korhosta mm. luuseriksi ja läpikieroksi. Lisäksi Hemming vaati Korhosta eroamaan tai puoluetta erottamaan hänet. Kurvinen pitää ennenkuulumattomana sitä, että kokoomuslaisedustaja sekaantuu avoimesti hallituskumppanin sisäisiin asioihin. Lisäksi KOL:n puheenjohtajan mielestä Hemmingin käytös ei istu kansanedustajan arvovaltaiseen asemaan.

-Perustuslaki vaatii kansanedustajia käyttäytymään vakaasti ja arvokkaasti. Lainsäätäjiltä ja maan ylimmän vallan käyttäjiltä vaaditaan malttia ja harkintakykyä. Bloginsa perusteella Hemmingiltä puuttuvat molemmat, Kurvinen puuskahtaa.

KOL:n puheenjohtaja haluaa huomauttaa, että Jarmo Korhosen aivan kuten Matti Vanhasenkin asema vaalirahakohun keskellä on loppuun asti Keskustan kentän ja järjestöväen käsissä. Kurvinen pitää toisen puolueen edustajan sekaantumista Keskustan sisäisiin asioihin vakavana epäluottamuslauseena. Hän myös sanoo, että keskustalaiset eivät missään vaiheessa ole ottaneet kantaa Kokoomuksen sisäisiin asioihin. Näin toimittiin esimerkiksi Ilkka Kanervan kohdalla viime keväänä.

-Jarmo Korhosen ja Matti Vanhasen jatko ratkaistaan puolueen sääntöjen mukaisesti ensi kesänä Lahden puoluekokouksessa. Siihen asti Hemming voi keskittyä hoitamaan äänestäjiensä asioita, toteaa Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050-389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Eurovaalien äänestysikä 16-vuoteen

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii eurovaalien äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen. Keskustaopiskelijat haluavat muutoinkin lisätä kansanvaltaa unionissa. Yhtenä isoimmista syistä eurovaalien laimeaan kampanjointiin ja äänestysintoon KOL pitää EU:n byrokratiaa ja epädemokraattisuutta. Euroopan parlamentilla ainoa suoraan kansalaisten valitsemana toimielimenä tulisi olla johtava rooli EU:n päätöksenteossa. KOL haluaisi unionissa kokeiltavan koko EU:n laajuisia kansanäänestyksiä periaatteellisesti merkittävissä kysymyksissä kuten perussopimusmuutoksissa tai Turkin jäsenyydessä.

-Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä työnjakoa selkeytettäisiin. Lissabonin sopimus on vain aukkojen parsimista ja pahimpien ongelmien lääkitsemistä. Tarvitaan kokonaan uusi perussopimus, linjaa KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Keskustaopiskelijat kannustavat kaikkia nuoria ja opiskelijoita käyttämään äänioikeuttaan ensi sunnuntaina. EU-politiikassa ratkaistaan monia tulevaisuuden kysymyksiä. Ilmaston ja ympäristön suojelu, maahanmuuttopolitiikka sekä Euroopan kilpailukyky vaikuttavat kaikkien suomalaisten nuorten elämään. Monella 16-vuotiaalla on paremmat tiedot unionista kuin heidän vanhemmillaan, joten sekin puoltaa äänestysiän laskemista. Nousevien sukupolvien on voitava vaikuttaa maanosansa tulevaisuuteen!

-Korkeakoulututkintojen vertailukelpoisuus ja opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden tehostaminen vaativat yhä työtä. Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn polttoaineena ovat hyvinvoivat ja osaavat opiskelijat, toteaa Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Suomi tarvitsee keskustalaista raidepolitiikkaa

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) kiittää liikenneministeri Anu Vehviläistä hyvästä suhtautumisesta raideliikenteen kehittämiseen. KOL vaatii kuitenkin lisää panostuksia sekä rautateiden infrastruktuuriin että junamatkojen hinnoitteluun. Keskustalainen liikenneministeri Vehviläinen näytti suuntaa palauttamalla ulkomailla opiskeleville suomalaisopiskelijoille VR:n opiskelija-alennuksen. Keskustaopiskelijat pitävät äärimmäisen tärkeänä sitä, että opiskelijoita kohdellaan jälleen yhdenvertaisesti.

Junaliikenne on kautta aikojen ollut opiskelijoille äärimmäisen tärkeää. Toimiva raideliikenne auttaa opiskelijoita pitämään yhteyksiä kotiseudulleen. Myös elinkeinoelämän etu on se, että ihmiset ja tavarat liikkuvat ripeästi maakuntien ja kaupunkien välillä.
-Kattava ja toimiva rautatieverkko on yksi tärkeimpiä alueellisen tasa-arvon ylläpitäjiä. Ilmastonmuutoksen tehokas torjunta pakottaa niin tavara- kuin henkilöliikenteen siirtymään ilmasta ja kumipyöriltä raiteille, toteaa KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Keskustaopiskelijat ovat huolissaan koko ajan rapautuvasta rautatieverkostamme. KOL vaatii moottoriteiden rakentamisen sijaan nopeiden junayhteyksien luomista Helsingistä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Lisäksi kasvukeskusten ympärille pitäisi luoda paikallisjunayhteyksiä niin, että henkilöautoilua saataisiin vähennettyä. Valtion pitäisi myös harkita VR:n monopolin purkamista. Junamatkojen hintoja tulisi myös painaa alaspäin.

-Tällä hetkellä junaliikenne ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolla liikkumiselle. Tarjontaa ja kilpailua lisäämällä hinnat putoaisivat ja palvelut paranisivat. Valmiina oleville raiteille tarvitaan paikallisliikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin, linjaa puheenjohtaja Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi 

Nuoret keskustalaiset: Ovatko Perussuomalaiset avoimesti rasistinen puolue?

Tiedote 17.4.2009

Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen ja Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtaja Antti Kurvinen ovat tyrmistyneitä Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin päätöksestä jättää allekirjoittamatta eduskuntapuolueiden rasismin vastaista vetoomusta. Muut puoluejohtajat allekirjoittivat torstaina 16.4. julkilausuman siitä, että heidän puolueensa pidättäytyvät tulevien eurovaalien kampanjoinnissa kaikista rasistisista kannanotoista. Nämä puolueet eivät myöskään hyväksy ehdokkailtaan mitään maahanmuuttajille kohdistettua vihamielistä viestintää.

Keskustan nuorisojohtajat kysyvät onko Soini paaluttanut perussuomalaisten linjaksi ulkomaalaisvihamielisyyden ja maahanmuuttajavastaisuuden? Kurvinen ja Pitkänen eivät voi ymmärtää, miksi perussuomalaiset eivät hyväksyneet vetoomusta, joka perustuu perustuslakiin ja Suomea sitoviin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

- Rikoslaissa on kielletty kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Ulkomaalaisviha on siis laitonta. Nyt herää kysymys siitä, hyväksyykö Timo Soini rikollisen toiminnan puolueessaan, kysyy KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Nuoret keskustalaiset haluavat korostaa työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Laman jälkeen ikääntyvää Suomea uhkaa ennennäkemätön työvoimapula. Tälläkin hetkellä monilla aloilla merkittävä osa työvoimasta on uussuomalaisia.

- Työperäinen maahanmuutto ja pakolaispolitiikka täytyy pitää erillään toisistaan. Työhaluiset ja yritteliäät ihmiset ihonväristä riippumatta ovat tervetulleita rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa, linjaa Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen.

Keskustalaiset nuoret ja opiskelijat haluavat vetää tarkan rajan maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välille. Avointa ja rohkeaa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta tarvitaan, mutta perussuomalaisten edustajien avaukset eivät sitä ole.

- Timo Soini kumppaneineen naamioi ilmeisesti rasisminsa maahanmuuttokriittisyydeksi. Varautunut suhtautuminen maahanmuuttoon ei oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisarvoa, kulttuuria tai uskontoa, toteavat Kurvinen ja Pitkänen.

Lisätietoja:

Tuomas Vanhanen, Keskustanuorten poliittinen suunnittelija, 050 389 7258, tuomas.vanhanen (at) keskustanuoret.fi 

KOL: Opiskelijoiden jäsenmaksut verovähennyskelpoisiksi

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii ylioppilaskuntien sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenmaksujen saamista verovähennyskelpoisiksi. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen kaikille yliopistoissa läsnä olevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Ylioppilaskuntien jäsenmaksujen suuruusluokka on noin 70-100 € lukuvuodessa.  ”Kyseessä on suuri summa opiskelijalle. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tekemä työ on arvokasta ja siksi jäsenmaksutuottojen turvaaminen on tärkeää.” toteaa KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Valtiovallan tulee osoittaa arvostuksensa ylioppilaskuntia ja opiskelijakuntia kohtaan tällä uudistuksella. Vertailukohtana voidaan nähdä ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus.. Verovähennys parantaisi opiskelijoiden asemaa talouden taantumassa ja kannustaisi amk-opiskelijoita liittymään omaan opiskelijakuntaansa. Jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus olisi myös symbolisesti merkittävä ratkaisu. KOL tukee ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä ja haluaisi laajentaa sen myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. ”Keskustan tulee sivistys- ja tulevaisuuspuolueena puolustaa opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestöjä”, linjaa puheenjohtaja Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL:n Kurvinen: Rasismi on kitkettävä korkeakouluista

Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtaja Antti Kurvinen vaatii ylioppilaskuntia ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia ryhtymään toimiin kaikenlaisen kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kitkemiseksi suomalaisista korkeakouluista. ”Valtakunnallisten keskusjärjestöjen SYL:n ja SAMOK:n tulee tuoda voimakkaasti esille se, että opiskelijaliike kannattaa työperäistä maahanmuuttoa sekä inhimillistä pakolaispolitiikkaa. Suomi ei selviä tulevaisuuden haasteista eikä pysty uudistumaan ilman uusia innokkaita ja lahjakkaita ihmisiä.” toteaa Kurvinen.

”Kaikkien tutkimuksien mukaan asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat koventuneet Suomessa viime aikoina. Monikulttuurisuus nähdään uhkana. Minusta kaikki työhaluiset ja yritteliäät ihmiset ovat tervetulleita meille alkuperään katsomatta.” Kurvinen jatkaa.

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja on huolissaan korkeakouluissa pinnan alla kytevästä rasismista. Monien opiskelijoiden mielipiteet maahanmuuttajia kohtaan ovat järkyttävän ennakkoluuloisia. Tämä on huolestuttavaa, koska ylioppilasliike on perinteisesti edustanut yhteiskunnan tulevaisuutta ja ollut edistyksellinen. Hälyttävä esimerkki ylioppilaskuntiin pesiytyneestä muukalaisvihasta on Joensuun ja Kuopion yliopistojen ylioppilaskuntien puheenjohtajien kuuluminen somaleja herjaavaan nettiyhteisöön.

”Näiden kahden kokoomuslaisen opiskelijajohtajan toimintaa ei voida hyväksyä. Mielestäni molempien miesten pitäisi vakavasti harkita luopumista luottamustehtävistään. Toivottavasti Kokoomus ja sen opiskelijaliitto Tuhatkunta eivät ole heidän ajatustensa takana.” linjaa hämmentynyt Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

Nuoret keskustalaiset: Ihmistä ei voi pakottaa kansainväliseksi

Opetusministeri Virkkunen esittää kaikkiin korkeakoulututkintoihin pakollista kansainvälistymisosiota. Nuoret keskustalaiset vaativat luonnoksessaan Keskustan Eurooppa-ohjelmaksi, että jokaiselle nuorelle tulee taata koko Euroopassa mahdollisuus käydä joko opiskelun, työn, harjoittelun tai vapaaehtoistoiminnan myötä tutustumassa toisiin kulttuureihin. Kansainvälinen kokemus tuo arvokkaan lisän esimerkiksi työllistymistä ja kulttuurienvälistä ymmärrystä ajatellen.

Virkkusen tavoite on aivan oikea, mutta ministeri on kuitenkin sortumassa epätoivoiseen pakottamiskeinoon. Mahdollisuuksia ja kannustimia kansainvälistymiseen on lisättävä, mutta kenestäkään ei voida pakolla tehdä kansainvälistä ihmistä. Ulkomaille vasten tahtoaan pakotettu nuori ei millään tavalla edistä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä kanssakäymistä. Korkeakouluopiskelijat ovat myös varsin heterogeeninen joukko. Kansainvälinen opintojakso ei sovellu kaikkien elämäntilanteeseen.

Alkuvuodesta Virkkunen asetti kategorisesti kyseenalaiseksi kaikkien alle 2000 asukkaan kuntien kyvyn järjestää perusopetusta ja alle 6000 asukkaan kuntien kyvyn järjestää lukio-opetusta. On pelottavaa, jos opetusministerin maailmankuva on näin mustavalkoinen.

”Opetusministeri Virkkusen ajattelu edustaa tyypillistä kovaa arvomaailmaa. Jos jokin asia ei suju oman mielen mukaan, niin saman tien ollaan valmiita kaivamaan kaapista raippa esiin ja pakotetaan sillä ihmisiä”, napauttaa Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen. ”Minusta on rohkeasti kysyttävä suoraan, että kykeneekö Virkkunen ylipäätänsä selviytymään tehtävästään”, lataa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Keinoina kansainvälisyyden houkuttelemiseksi voisivat pakon sijaan toimia esimerkiksi opintorahan korottaminen vaihtojakson ajalta. Eri maiden korkeakoulujen tulisi myös tehdä yhteistyötä suunnittelemalla koulutusohjelmia, joihin sisältyisi opintoja, jotka suoritetaan vaihdossa. Näin vaihtoaika olisi suora jatko omille opinnoille, ja vaihtoa edeltävään osaan voisi helposti sisällyttää kohdemaan kielen opintoja. Pohjana tällaisille koulutusohjelmille voivat toimia nykyiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat, jossa opintoihin sisältyy vähintään kahdessa maassa suoritettavia opintoja. Myös mahdollisuutta osallistua opettaja- ja tutkijavaihto-ohjelmiin tulee parantaa.

”Ruohonjuuritason kansainvälistä toimintaa on lisättävä, sillä henkilökohtaiset kokemukset tuovat myös EU:ta lähemmäs tavallisia kansalaisia. Näin tulevaisuuden nuoret kasvavat eurooppalaisiksi”, Kurvinen opastaa opetusministeriä.

Lisätietoja:
Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen
puh. 040 543 6121, jouni.pitkanen (at) keskustanuoret.fi
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Antti Kurvinen
puh. 050 389 7260, antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi
Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Tuomas Vanhanen
puh. 050 389 7258, tuomas.vanhanen (at) keskustanuoret.fi

KOL: Eläkeiän nostaminen on sukupolvikysymys

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) kannattaa Vanhasen hallituksen ehdotusta eläkeiän nostamiseksi 65 vuoteen. KOL:n mielestä tämä ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan niitä ongelmia, joihin eläkeiän nostamisella halutaan puuttua. Koko ajan syvenevä talouskriisi ja suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat vaativat lisää rajuja ratkaisuja. Noin kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa, työikäisten määrä vähenee ja edellisen laman sekä nyt käynnissä olevan taantuman velkataakka tulee maksettavaksi. Kasvavan vanhusväestön hoito ja eläkkeiden maksaminen tulee entistä harvempien maksettavaksi. ”Eläkeiän nostaminen on vain yksi toimenpide välttämättömien uudistuksien sarjassa”, toteaa KOL:n puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Kovimman taakan tulevaisuudessa tulevat kantamaan 1980- ja 1990-syntyneet pienet ikäluokat. Jos nykyiseen kehityskulkuun ei pystytä puuttumaan, koko suomalainen hyvinvointimalli romahtaa. Eläkeiän nostamisella pyritään huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen rahoituspohjasta. Ehdotuksella halutaan jakaa tasapuolisemmin sukupolvien välistä vastuuta hyvinvointiyhteiskunnasta. KOL hämmästelee pääoppositiopuolue SDP:n suhtautumista asiaan. Ovatko demarit lopullisesti hylänneet nuorten näkökulman?

”Viime kädessä tämä on sukupolvikysymys. Halutaanko turvata nuorten tulevaisuus vai kaataa nykyiset ja tulevat ongelmat pienten ikäluokkien niskaan?”, linjaa Kurvinen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi, p. 050 389 7260

KOL:n Kurvinen: Yliopistolain vastaiset mielenosoitukset ovat naurettavia

Kommentti

Tänään 19.2. muutamilla yliopistopaikkakunnilla järjestettävät mielenilmaukset uutta yliopistolakiesitystä vastaan ovat perusteettomia eivätkä edusta opiskelijoiden enemmistön kantaa. Valtioneuvoston hyväksymän lakiesityksen takana on laajasti koko suomalainen ylioppilasliike, ja sekä poliittiset opiskelijajärjestöt että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat pääosin hyväksyneet uuden lain keskeiset linjaukset. Kaikilla opiskelijajärjestöillä on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä uudistukseen ja opiskelijoilla on ollut oma edustuksensa lain valmistelussa.

”Yliopistouudistusta on valmisteltu useita vuosia. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta ja jopa naurettavalta se, että vasta nyt tietyt tahot opiskelijakunnissa ja yliopistojen henkilökunnassa ovat heränneet tilanteeseen.”, Kurvinen linjaa.

Mielenilmausten takana on vain pieni vähemmistö, sillä uusi lakiesitys lisää puutteistaan huolimatta yliopistojen itsehallintoa ja nykyaikaistaa sen rakenteita. Yliopistouudistus valmistautuu korkeakoulujen tulevaisuuden haasteisiin. Yliopistolakia vastustavien tahojen mielipiteistä huokuu menneisyyden ja taistolaisaikojen haikailu. ”Muutosvastarinta ja turhien uhkakuvien maalailu eivät voi olla perusteena hylätä tarpeellinen uudistus. Pienin korjauksin uusi yliopistolaki on erittäin hyvä väline kehittää suomalaista korkeakoulujärjestelmää.”, Kurvinen toteaa.

Antti Kurvinen
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja
050-389 7260
antti.kurvinen (at) keskustaopiskelijat.fi

KOL: Korkeakoululiikunnan asema on vakinaistettava

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii valmistelussa oleviin yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin korkeakouluyhteisöjen liikuntapalvelujen kirjaamista. KOL:n mielestä suomalaisilla korkeakouluilla on mahdollisuus kehittyä maailman huippuyliopistojen joukkoon vain huolehtimalla opiskelijoiden, tutkijoiden sekä muun henkilökunnan hyvinvoinnista. Yhä suurempi osa opiskelijoista kärsii niska- ja selkävaivoista sekä unettomuudesta, joiden ennaltaehkäisyssä toimivan korkeakoululiikunnan osuus olisi merkittävä. Liikunnalla on keskeinen asema myös mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa.  Opiskelijoiden hyvinvointi on myös korkeakoulujen hyvinvointia.

”Vanhasen II hallituksella on nyt mahdollisuus toteuttaa hallitusohjelmaansa ja parantaa merkittävästi korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalveluiden tarjoaminen olisi hyvä tapa parantaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä kansainvälisistä opiskelijoista”, esittää Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Antti Kurvinen. ”Nuorten aikuisten kunto on kansanterveyskysymys ja Suomen kilpailukyvyn peruskivi”, hän jatkaa.

Korkeakoulut ovat tällä hetkellä suomalaisen koulutusjärjestelmän ainut osa jossa liikunnalla ei ole vakinaistettua asemaa, mikä asettaa opiskelijat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa muihin koulutustasoihin. Suomalaisen liikunnan ja nuorten terveyden kannalta on erittäin tärkeää, että yhteiskunta ottaa tärkeän askeleen aseman vakinaistamiseksi. Näin voidaan turvata liikunnan helppous korkeakoulutuksen aikana, mikä edistäisi opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Keskustan Opiskelijaliitto toivookin, että yliopistolain valmistelussa merkittävässä asemassa olevat työryhmät ottavat rohkean askeleen korkeakoulujen liikuntapalveluiden parantamisessa.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Antti Kurvinen
puheenjohtaja (at) keskustaopiskelijat.fi, 050 389 7260
Pääsihteeri Ulla Hyvönen
paasihteeri (at) keskustaopiskelijat.fi, 045 656 9264

Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet julki

Sosiaaliturvaa uudistetaan hiljaisuudessa. Uudistus vaikuttaa suuresti esimerkiksi nuorten tulevaisuuteen yhteiskunnan jäseninä. Olemme huolissamme uudistuksen toteutumisesta, sillä suurin osa poliittisista ryhmistä ei ole tuonut esille kokonaisvaltaista näkemystä siitä, mihin suuntaan sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Ihmisen elämä ei ole enää mekaanista putkessa siirtymistä opiskelusta työhön ja edelleen eläkkeelle. Elämäntilanteet muuttuvat: esimerkiksi työelämästä siirrytään takaisin opintoihin ja toisaalta työpaikkaa vaihdetaan useasti työuran aikana. Ihmisellä ei ole yhtä selkeää roolia koko elämänsä ajan, joten häntä on vaikea lokeroida johonkin nykysosiaaliturvan ahtaista laatikoista. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi joustava ratkaisu tilkkutäkin sijaan, jotta roolista toiseen siirtyminen on helpompaa.

Meidän tavoitteemme sosiaaliturvan uudistamisessa ovat yksinkertaisuus, selkeys, ennustettavuus, joustavuus ja yksilökohtaisuus. Ratkaisuna tähän on vastikkeeton perustoimeentulo, jonka lisäksi tarvitaan joitakin harkinnanvaraisia tukia erityistarpeisiin. Ideologinen tavoitteemme on sama, vaikka käytännön toteutusmallit ovat erilaiset: Keskustan Opiskelijaliitto ajaa negatiivista tuloveroa ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto perustuloa. Heitämme pallon muille: tarvitsemme avointa arvokeskustelua siitä, mitkä ovat eri tahojen tavoitteet sosiaaliturvaa uudistettaessa, jotta päätöksiä ei tehdä vain kabineteissa.

Juha Iso-Aho
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto

Laura Nordström
Puheenjohtaja
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Iso-Aho: Eurovaaleissa ei jaeta komissaarien salkkuja

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja ja Keskustan eurovaaliehdokas Juha Iso-Aho ihmettelee Europarlamentaarikko Ville Itälän ja Anneli Jäätteenmäen intoa spekuloida Suomen komissaaripaikalla, vaikkei Lissabonin sopimustakaan ole vielä hyväksytty. Iso-Ahon mielestä edustajat vaikkeuttavat turhaan Suomen komissaarineuvotteluja omien kampanjoiden edistämiseksi.

“Olli Rehn on suomalaisten joukosta ylivertainen hakija minkä tahansa raskaan salkun haltijaksi EU:ssa”, Iso-Aho toteaa. “Perinteisesti kuitenkin etukäteen kaikkein eniten kohuttu ehdokas on lopulta ollut kovin heikoilla varsinaisessa paikkojen jaossa. Tässä tilanteessa Suomen etujen mukaista olisikin käydä ensin Lissabonin sopimusneuvottelut loppuun saakka ja vasta sen jälkeen alkaa spekuloida paikkajaoilla.
Tähän kuuluu myös se, että eurovaaliehdokkaat käyvät kampanjaansa omaan toimintaansa keskittyen, eivätkä toisten työpaikkoja jaellen”, Iso-Aho huomauttaa.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
eurovaaliehdokas
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto
Puh. 050-374 5416
juha.iso-aho (at) eduskunta.fi

Keskustaopiskelijoiden liittokokous: Duaalimallin ydin on tutkintojen sisällöissä

Suomalaisen korkeakoulukeskustelun lähtökohtana on pidetty 1990-luvulta asti duaalimallia. Muut aiheesta tehdyt esitykset on välittömästi vaiennettu vetoamalla duaalimalliin, sen vahvistamiseen ja korkeakoulujen rakenteiden säilyttämiseen. Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) katsoo, että keskustelussa on siirryttävä seuraavalla tasolle.

Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen ja sivistystason kasvattamisen kannalta on välttämätöntä, että korkeakoulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa puhtaasti tieteellisiä tai ammatillisia tutkintoja. Osaamista tarvitaan myös näiden ääripäiden välistä ja monissa tutkinnoissa rajanveto onkin hämärtynyt. Raja-aitoja ei pidä ylläpitää vain hallinnollisilla perusteilla. Duaalimallin perinteisen määritelmän mukaisen koulutuksen muuttumisesta ovat hyvin selkeitä esimerkkejä yliopistojen halu korostaa tutkintojensa työmarkkinarelevanssia ja ammattikorkeakoulujen mainokset tieteellisen tutkimuksen yhteydestä opintoihinsa. KOL haluaa korostaa tutkintojen erilaisuutta.

Korkeakoulut eivät saa pystyttää ympärilleen raja-aitoja. Yliopistokeskukset ovat olleet hyvänä esimerkkinä raja-aitoja rikkovasta yhteistyöstä, mutta kehityksen tulee pohjautua omaehtoisuuteen, ei laissa määritettyihin yksiköihin.

Duaalimalli ei ole arvo, vaan väline. Sitä ei tule puolustaa tai vastustaa ideologisin perustein. Hallinnolliset rakenteet eivät luo sivistystä, työelämälähtöisyyttä tai akateemisuutta. Sisältöjen, koulutuksen laadun ja monitieteisyyden tulee olla tiukkoja rakenteita tärkeämpiä.

Lisätietoja
puheenjohtaja
Juha Iso-Aho
050 374 4516

KOL: Opiskelijoille enemmän harjoittelupaikkoja kuntiin!

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii kuntia tarjoamaan opiskelijoille enemmän heidän opintojaan vastaavia harjoittelupaikkoja. KOL:ssa nähdään, että kunnat tulevat tulevaisuudessa entistä kovemmin taistelemaan osaajista yksityisen sektorin kanssa. Tämän takia kuntien tulisi tehdä oppilaitosten kanssa enemmän yhteistyötä, niin harjoittelupaikkojen kuin opinnäytetyöyhteistöidenkin osalta.

“On kuntien itsensä etu saada opiskelijat kiinnostumaan myös kunnista työnantajina”, huomauttaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho. Työkokemuksen karttuminen kuntasektorilla ja opinnäytetöiden tekeminen kuntia kiinnostavista aiheista toisi Iso-Ahon mukaan kunnat työnantajina paljon lähemmäksi opiskelijoita kuin mihin esimerkiksi rekrytointiseminaarit kykenevät.

KOL:sta muistutetaan, että jokaisessa maakunnassa on korkeakouluja, joissa on paljon potentiaalia hyvään yhteistyöhön kuntien kanssa. “Harjoittelujen teettäminen opiskelijoilla ei kuitenkaan saa muodostaa opiskelijoista alemman asteen työntekijöitä, vaan heitä on kohdeltava tasa-arvoisina työpaikan jäseninä.”, Iso-Aho korostaa.

Keskustaopiskelijat toivovatkin mahdollisimman monen nuoren ja opiskelijan äänestävän sunnuntaisissa kunnallisvaaleissa. KOL muistuttaa sen olevan ainoa tapa taata myös opiskelijoiden asioiden huomioon ottaminen kuntien päätöksenteossa.

Lisätietoja,
Juha Iso-Aho
puheenjohtaja (at) keskustaopiskelijat.fi
Puh. 050-3745416

KOL: Hyssälän kesälukukausi tervetullut avaus

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) pitää sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän ajatusta korkeakoulujen vapaaehtoisesta kesälukukaudesta pääosin hyvänä. Järjestöstöstä muistutetaan kuitenkin, että opiskelumahdollisuuksien lisääminen tarkoittaa myös lisääntyviä kustannuksia ja edellyttää lisäresusseja opetushenkilökunnan määrään. Kesäajan opinnot eivät saa olla poissa henkilökunnan tutkimukseen käyttämästä ajasta.

“Nykyisellään kesäopinnot tarkoittavat pahimmillaan paria kirjatenttipäivää, jolloin innokkaimmat opiskelijat voivat käydä
suoritusmerkintöjä ansaitsemassa”, muistuttaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho. Kesällä olisi varsinkin intensiivikursseille varmasti kysyntää, koska kaikki opiskelijat eivät työskentele koko kesää.

“Opiskelumahdollisuuksien parantaminen kesällä vaatii joustavien tenttimahdollisuuksien, kuten tenttiakvaarioiden käyttöönottamista korkeakouluissa. Korkeakoulujen olisi myös pidennettävä keväällä tarjottavia opintoja vähintään toukokuun loppuun asti”, sanoo KOL:n koulutuspoliittinen vastaava Jussi Sallinen.

KOL:sta huomautetaan myös, että esimerkiksi nykyisin toimivien kesäyliopistojen ja avointen yliopistojen toiminnassa olisi paljon yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Haasteeksi vain voisi tällöin muodostua opetuksen laadun takaaminen, mikäli samaa opetusta olisi saamassa sekä korkeakouluopiskelijoita että alaan vasta tutustuvia ihmisiä.
Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja (at) keskustaopiskelijat.fi
050-3745416

Jussi Sallinen
jussi.sallinen (at) keskustaopiskelijat.fi
041-4346964

KOL ja Keskustanuoret: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon tolkkua ja tasavertaisuutta

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluja kehitetään tasavertaiseksi yliopisto-opiskelijoiden kanssa. 

Nykyinen tilanne, jossa akateemiset opinnot yliopistossa takaavat varman ja helposti saatavilla olevan terveydenhuollon ja jossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut ovat monin paikoin täysin hunningolla, on kestämätön.

Kuntien on voimassa olevan mallin mukaan otettava vastuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta.  Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia perusterveydenhuollon palveluista, mutta myös suun terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen tarjontaa on parannettava. Henkilöstön määrä opiskelijaa kohden tulee täyttää opiskelijaterveydenhuollon suositukset.

”Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, erityisesti mielenterveyteen liittyvissä asioissa, on ensiarvoisen tärkeää kaikkien korkeakouluopiskelijoiden osalta. Sillä on niin kansanterveyden kuin kansantaloudenkin kannalta mittavia vaikutuksia”, Keskustanuorten puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala korostaa.

Jotta terveydenhuoltopalveluja voidaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta kestävästi parantaa, tulee sosiaali- ja terveysministeriön välittömästi käynnistää kattava selvitystyö, jonka avulla voidaan valita käytännöllisin ja rahoitukseltaan kestävin malli terveydenhuollon järjestämiselle jatkossa.  Selvitystyöryhmän tulee saada työnsä valmiiksi tiiviissä aikataulussa. 

Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden mielestä olisi järkevää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon tarkoitettu valtion rahoitus osoitetaan kuntien sijaan suoraan oppilaitoksille, jotka päättävät ja vastaavat kukin tahollaan terveydenhuollon järjestämisestä ja maksujen keräämisestä opiskelijoiltaan.

”Tällä vältetään nykyinen tilanne, jossa tähän tarkoitukseen tarkoitettu rahoitus eksyy matkan varrella muuhun terveydenhuoltoon paikkakunnalla”, Keskustaopiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho uskoo.

Vakuutusperustainen ja säätiömallinen terveydenhoito voi olla mukana myös näissä kaavailuissa, jos pienten yksiköiden terveydenhoito voitaisiin siirtää säätiöltä kunnille tai yksityiselle.

Lisätietoja:

Tuomo Puumala
Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja, kansanedustaja
tuomo.puumala (at) eduskunta.fi
p. 050 512 1891

Juha Iso-Aho
Keskustaopiskelijaliiton puheenjohtaja
puheenjohtaja (at) keskustaopiskelijat.fi
p. 050 374 5416

Annika Saarikko
Keskustanuorten sivistys- ja nuorisopolitiikan vastaava
annika.saarikko (at) utu.fi 
p. 040 7446 77

KOL: Maahanmuuttajien sopeuttamiseen tukihenkilötoimintaa

Keskustan Opiskelijaliitto esittää maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi tukihenkilötoimintaa, jossa suomalainen henkilö tai perhe sitoutuu auttamaan maahanmuuttajaperheen sopeutumista Suomeen. Toiminta auttaisi tulijoita oppimaan ja ymmärtämään uutta ympäristöään.

Suomeen muuttaa vuosittain yli kymmenentuhatta ulkomaalaista. Joukossa on paljon niitä, joilla ei ole valmiiksi kosketusta suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi puolison tai työn kautta. Heidät sijoitetaan  usein lähiöihin, jotka saattavat eristäytyä valtaväestöstä. Suomalaisiin tutustuminen ja sitä kautta paikallisten tapojen oppiminen on varsinkin vasta muuttaneille vaikeaa. Tämä johtaa usein maahanmuuttajien syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

“Suomea on aina rakennettu yhteisöllisyyden ja toistemme auttamisen kivijalalle”, muistuttaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. Hän korostaa, että vain ottamalla maahanmuuttajat mukaan suomalaisten arkeen, voimme tehdä tästä maasta myös heidän kotinsa.

Keskustan Opiskelijaliiton kaavailujen mukaan tukihenkilöiden koordinaattoreina ja kouluttajina toimisivat kunnat tai kolmannen sektorin paikalliset toimijat. Läheltä johdettuna toiminnassa voitaisiin ottaa huomioon yksittäiset ihmiset ja perheet. ”Nopeuttamalla maahanmuuttajien integraatiota luomme toimivampia ja kotoisampia kuntia”, Iso-Aho toteaa.

Lisätietoja,
Juha Iso-Aho
puheenjohtaja (at) keskustaopiskelijat.fi
Puh. 050-3745416

KOL: Lisää kansanvaltaa ja avoimuutta

KANNANOTTO 15.9.2008

KOL: Lisää kansanvaltaa ja avoimuutta

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) haluaa lisätä kansanvaltaa ja avoimuutta suomalaisissa kunnissa. Muutosten myllerryksessä elävällä kuntakentällä tarvitaan jatkossa enemmän demokratiaa ja tervettä johtajuutta. Tänä syksynä valittavilla valtuustoilla on loistava mahdollisuus uudistaa kunnallista itsehallintoa.

Nykyaikaisen kunnan palvelurakenteet vaativat päättäjiltä entistä enemmän perehtymistä ja paneutumista. Uhkana vaanii vallan keskittyminen entistä enemmän virkamiehille. KOL esittää, että suomalaisten kaupunkien tulee siirtyä pormestarimalliin, jossa kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät yhdistetään. Pormestari valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä suoralla kansanvaalilla neljän vuoden toimikaudeksi. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa tulisi harkita valtuuston puheenjohtajan tehtävän ja suurimpien lautakuntien puheenjohtajuuksien muuttamista päätoimisiksi tai puolipäiväisiksi.

Kunnallisen päätöksenteon jähmeyttä ja vallan keskittymistä harvoille kuntalaisille voitaisiin vähentää rajaamalla valtuustojen jäsenten peräkkäiset toimikaudet kolmeen. Näin ollen kukaan ei voisi toimia 12 vuotta enempää yhtäjaksoisesti valtuutettuna.

Keskustan Opiskelijaliitto toivoo myös, että isoimmat opiskelukaupungit harkitsisivat opiskelijoiden asioihin ja koulutuspolitiikkaan keskittyvien opiskelija-asioiden neuvottelukuntien perustamista. Opiskelija-asioiden neuvottelukunnat antaisivat lausuntoja opiskelijoita koskeviin hankkeisiin esimerkiksi liikenteessä ja kaavoituksessa. Neuvottelukunnassa olisi opiskelijaedustajia kaikista toisen ja korkea-asteen oppilaitoksista.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

p. 050 374 5416

Kannanotto: KOL vaatii pieniä suuria tekoja opiskelijoiden arjen parantamiseksi

KOL vaatii pieniä suuria tekoja opiskelijoiden arjen parantamiseksi
 
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii opiskelijakaverusten ja heteropariskuntien kyykyttämisen välitöntä lopettamista sekä korotusta opiskelijoiden ateriatukeen. Parannuksilla tuettaisiin täysipäiväistä opiskelua ja karsittaisiin turhaa byrokratiaa.
 
Tällä hetkellä opintotuen asumislisän suuruuteen vaikuttaa asuinkumppanin tulot, jos opiskelija elää niin sanotuissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Kaikkien samaa ikäluokkaa ja eri sukupuolta olevien opiskelijoiden tulkitaan asuvan tällaisissa olosuhteissa. Käytäntö on osoittautunut täydelliseksi farssiksi, joka aiheuttaa punastuttavia tilanteita opiskelijoille ja heidän läheisilleen. Vastaavasti Kela ja opintotukipäätösten eri valitusasteet työllistyvät tästä byrokratian helmestä tarpeettoman paljon.
 
Ateriatuessa taas on kaikki hyvän sosiaaliturvan elementit: se on hallinnoltaan yksinkertainen, hyvin kohdistuva ja edullinen. Lisäksi tuen väärinkäyttäminen on käytännössä mahdotonta ja terveellisestä ruuasta hyötyvät ennen kaikkea aktiivisesti päivittäin kampusalueella liikkuvat opiskelijat. Opiskelija-aterioiden maksimihintaa korotettiin elokuun alusta ilman, että ateriatukea korotettiin vastaavaa määrää. Tämän johdosta korkeampi aterian hinta on suoraan pois opiskelijoiden kukkarosta.
 
- Keskustan on nyt isännän äänellä puhuttava muut puolueet budjettiriihessä ympäri. Kustannuksiltaan molemmat tavoitteemme ovat kohtuullisia, joten nyt tarvitaan ainoastaan sitä kuuluisaa tahtopolitiikkaa, kannustaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho puoluettaan budjettiriihen alla.
 
Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
p. 050-374 5416

Poliittiset opiskelijajärjestöt muistuttavat uutta Aalto-korkeakoulun hallitusta opiskelijoiden kuulemisesta

Poliittiset opiskelijajärjestöt muistuttavat uutta Aalto-yliopiston hallitusta opiskelijoiden kuulemisesta”Varsinaisen opiskelijaedustuksen puuttuessa säätiön hallituksesta, sen on erikseen paneuduttava opiskelijoiden kuulemiseen jatkuvana osana työskentelyään. Huippuyliopisto syntyy vain panostamalla opiskelijoihin. Opiskelijaedustus tulee huomioida hallinnon muilla tasoilla,” muistuttavat opiskelijaliittojen puheenjohtajat.

“Yliopiston on säilyttävä jatkossakin yhteisönä, jossa kaiken keskiössä ovat yhteisön jäsenet eli professorit, opiskelijat ja muu henkilökunta,” linjaavat opiskelijajärjestöjen edustajat.

Poliittiset opiskelijajärjestöt toivovat, että rakenteellisten uudistusten edessä muut yliopistot näkisivät opiskelijoiden, professorien ja muun henkilökunnan edustuksen luovuttamattomana osana yliopistojen päätöksentekoa ja yhteisöllisyyden edistämistä.

Lisätietoja:

LSK:n puheenjohtaja Otto Andersson, 040 740 8722
KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho, 050 374 5416
SONK:n puheenjohtaja Mikko Koskinen, 050 304 2007
Tuhatkunnan puheenjohtaja Jenny Nyman, 040 5384 652
Vasop:n puheenjohtaja Niina Kiviaho, 040 750 2478
ViNO:n puheenjohtaja Laura Nordström, 050 376 6671

KANNANOTTO: KOL: Varusmiesten kotiuttamisraha on palautettava

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) haluaa palauttaa varusmiehille kotiuttamisrahan. Kotiutuessa maksettavalla kertakorvauksella helpotettaisiin siirtymistä varusmiespalveluksesta opiskelu- ja työelämään. Varusmiehen kotiuttamisraha tulisi KOL:n mukaan porrastaa palvelusajan mukaan siten, että se olisi 30 viimeisen vuorokauden päivärahojen suuruinen summa.

– Monen itsenäisesti asuvan nuoren taloudellinen tilanne palveluksen päättyessä on heikko ja toimeentulon lähde ei ole välttämättä selvillä, huomauttaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. – Lisäksi sosiaaliturvan ongelmat muun muassa sairauspäivärahan osalta voivat aiheuttaa kotiutuvalle varusmiehelle tilanteen, jossa hän jää taloudellisesti tyhjän päälle, Iso-Aho jatkaa.

– Kotiuttamisrahan maksaminen olisi myös keino näyttää nuorille miehille ja naisille, että valtio arvostaa heidän panostaan isänmaan puolustamisessa, toteaa puolestaan KOL:n liittohallituksen jäsen Antti Kurvinen. – Samalla autettaisiin varusmiesten palvelumotivaation säilymistä korkeana tulevaisuudessakin.
Lisätietoja:
 
Antti Kurvinen
antti.kurvinen@keskustaopiskelijat.fi
p. 040-766 3585
 
Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
p. 050-374 5416

KOL: Sosiaaliturva on radikaalin uudistuksen tarpeessa

Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) mielestä on hienoa, että Suomessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että sosiaaliturva kaipaa perusteellisen reformin. SATA-komitean työ onkin päässyt järjestelmän yksinkertaistamisessa hyvään alkuvauhtiin, mutta edellytämme kokonaisvaltaista uudistusta.

- Yksinomaan vuotavien aukkojen paikkaaminen ei riitä. Nykyinen järjestelmä on syntynyt kasaamalla etuuksia toinen toistensa päälle, jonka seurauksena kansalaiset eivät enää ole yhdenvertaisessa asemassa. Horjuva sosiaaliturvan palikkatorni on aika romahduttaa maan tasalle. Vasta tämän jälkeen voimme koota kestävälle perustalle uudenlaisen sosiaaliturvamallin, linjaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho.

KOL esittää tuoreessa keskustelunavauksessaan “Alkiolaista perusturvaa etsimässä”, että Suomessa on otettava käyttöön hyvin yksinkertainen sosiaaliturvamalli, jota kutsumme ennakkoon saatavaksi pienituloisen veroetuudeksi. Mallissa on kaksi erillistä osaa. Ensinnäkin automaattisesti pyynnöstä myönnettävä tuen perusosa, joka vastaa suuruudeltaan toimeentulotuen perusosaa ja eläkeläisillä kansaneläkettä. Perusosan lisäksi olisi mahdollisuus saada lisäosaa erityiseen tarpeeseen, kuten asumismenoihin.

Veroetuusmalli huomioi nopeasti ihmisen elämässä tapahtuvat muutokset, jolloin vaikkapa työttömyyden yllättäessä sosiaaliturvan perusosan saisi jo samana päivänä tililleen hakemusta vastaan. Perusosa ja lisäosa leikkautuisivat tulojen kasvaessa siten, että leikkuri olisi enintään esimerkiksi 60 prosenttia työtuloista. Tämä toteutuisi niin, että perusosasta leikkaantuisi jokaista ansaittua euroa kohden 35 senttiä. Mahdollisesta syyperusteisesta lisäturvasta leikkaantuisi lisäksi jokaista ansaittua euroa kohden 25 senttiä.

- Veroetuusmallissa jokainen työllä ansaittu euro lisää käytettäväksi jääviä tuloja vähintään 40 senttiä. Täten kenenkään ei enää tarvi miettiä onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa, koska se olisi yksinkertaisesti aina kannattavaa, perustelee reformia KOL:n perustulotyöryhmän puheenjohtaja Tuomas Vanhanen.

Keskustan Opiskelijaliitto on lisäksi valmis harkitsemaan tasaveroa, joka olisi suuruudeltaan noin 35 prosenttia. Tämä kohdistuisi kaikkiin perusturvan jälkeisiin ansiotuloihin. Verokertymästä osa käytettäisiin kunnalliseen verotukseen, mutta kunnilla olisi edelleen oikeus vaikuttaa kuntatalouteen käyttämällä ansiotulojen verotuksessa yleistä verokannasta poikkeavaa veroprosenttia. Kunnittain tasavero voisi tällöin vaihdella 33,5-36,5 prosentin välillä.

Keskustelunavaus on ladattavissa kokonaisuudessaan allaolevasta linkistä PDF-muodossa.

Alkiolaista perusturvaa etsimässä (PDF)

Lisätiedot:

Tuomas Vanhanen, KOL:n perustuloryhmän puheenjohtaja,
p. 044 5340631, tuomas.vanhanen [a] keskustaopiskelijat.fi

Juha Iso-Aho, KOL:n puheenjohtaja,
p. 050 374 5416, puheenjohtaja [a] keskustaopiskelijat.fi

Tiedote: Kyntäjät tukevat Tiilikaista puoluesihteeriksi

Keskustan opiskelijaliiton Lappeenrannan osasto Kyntäjät tukee kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen valintaa Keskustan puoluesihteeriksi. Kyntäjät näkevät ruokolahtelaisen Tiilikaisen sopivana sityliperaalina palauttamaan puolueen aatteellisesti tukevalle pohjalle ja anti-jyyränä, joka tuulettaa puoluetoimiston ilmaa ja ottaa aidosti huomioon myös nuoremman polven näkökannat.

Keskustan opiskelijaliiton Lappeenrannan osasto, joka myös Kyntäjät-nimellä tunnetaan, koostuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa mukana olevista, eri puolilta Suomea kotoisin olevista keskustalaisista opiskelijoista.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Jaakko Arminen

p. 040 516 2914, jaakko.arminen lut.fi tai gmail.com

KOL: Juha Iso-Aho ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin

TIEDOTE 29.5.2008
KOL: Juha Iso-Aho ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) esittää puheenjohtajaansa Juha Iso-Ahoa (27) ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin. Puolueessa kansainvälisen politiikan osaajaksi tunnustettu Iso-Aho opiskelee Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmassa.

Suomi ja Euroopan unioni tarvitsevat uutta virtaa ja positiivista otetta asioiden hoitoon. Europarlamentissa Iso-Ahon kaltaiset asiantuntijat ja hyvät verkostoitujat ovat omimmillaan, kun ratkotaan rajat ylittäviä suuria kysymyksiä kuten tulevaisuuden energiantuotantoa tai Itämeren rehevöitymistä.

Iso-Aho korostaa läheisyysperiaatteen toteutumista unionin toiminnassa. Hän uskoo, että juuri Euroopan unionin kautta Suomi saa äänensä parhaiten kuuluviin voimakkaasti muuttuvassa maailmassa. Samalla unionin tulee sisäisessä päätöksenteossa keskittyä vain kaikkia jäsenmaita koskeviin asioihin.

- Juha on luotettava ja jämäkkä asioiden eteenpäinviejä, kuvailee KOL:n varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Rinkinen ja jatkaa, että Iso-Aholla on paljon kokemusta kansainvälisestä toiminnasta muun muassa Pohjoismaiden Keskustanuorissa ja Euroopan liberaalinuorissa. - Juuri näitä käytännön taitoja tarvitaan sekä europarlamentin istuntosalissa että käytävillä, muistuttaa Rinkinen.

Keskustan puoluevaltuuskunta päättää puolueen ehdokaslistasta Euroopan parlamenttivaaleihin syyskokouksessaan. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kaikissa unionin jäsenmaissa kesäkuussa 2009. Vaaleissa valitaan yhteensä 732 Euroopan parlamentin jäsentä. Suomesta jäseniä valitaan 13.
Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Rinkinen, p. 040 516 1993, anna-kaisa.rinkinen@keskustaopiskelijat.fi
Puheenjohtaja Juha Iso-Aho, p. 050 374 5416, puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Tiedotteen välitti
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 7514 4255

Apollonkatu 11 A
00100 Helsinki
FINLAND

KOL: Kesällä junat kulkevat, opiskelijat eivät

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) on tyrmistynyt huomatessaan VR:n palveluhalukkuuden suoranaisen romahduksen. Kesäkuukausina VR on kuljettanut liikkeellä olevia opiskelijoita ja muita alennukseen etuoikeutettuja edullisella lomapassilla. Tänä kesänä edut on kuitenkin karsittu. VR jatkaa näin ollen pyrkimystään karkottaa opiskelijat junaliikenteestä. Viime talvena VR poisti ulkomailla opiskelevilta suomalaisilta mahdollisuuden opiskelija-alennukseen.

Keskustan Opiskelijaliitto kummeksuu myös VR:n johdon esittämiä kommentteja (HS 25.5.). On outoa, että matkustajamäärän kasvu nähdään VR:ssä huonona asiana. Jos opiskelijat ja nuoret täyttävät vaunut halvempien lippujen myötä, niin on perusteetonta vedota siihen, että lisävaunuja ei ole. VR on valtion monopoli, jonka pitää huomioida toiminnassaan myös yhteiskunnalliset näkökulmat.

VR:n pitäisikin lisätä junakapasiteettiaan ja ymmärtää, että alennuksilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Se, että nuoret saadaan käyttämään junaa, on jo ilmastopoliittisistakin syistä järkevää pidemmällä aikavälillä.
KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho näkee VR:n palveluinnottomuuden suoranaisena monopoliaseman väärinkäyttönä. Keskustan Opiskelijaliitto toivoo VR:n johdolta tilanteen uudelleen arviointia ja erityisryhmien kuten opiskelijoiden huomioonottamista palveluitaan suunnitellessa.

- Mikäli VR ei ole kiinnostunut saamaan kaikkia väestöryhmiä asiakkaikseen, tulisi sen monopoliaseman purkamista vakavasti harkita, toteaa Iso-Aho.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
050 374 5416

Kannanoton välitti
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 7514 4255
Apollonkatu 11 A
00100 Helsinki
FINLAND

KOL: Suomesta ei saa ottaa mallia EU:lle

KANNANOTTO

Julkaisuvapaa 9.5.2008 klo 00:00

KOL: Suomesta ei saa ottaa mallia EU:lle

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii selkeää työnjakoa tulevan Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja Euroopan Unionin ulkosuhdevastaavan välille. KOL:n näkemyksen mukaan Suomesta tuttu niin sanottu kahden lautasen politiikka on erittäin huono tapa järjestää EU:n ulkopolitiikan hoito. Lissabonin sopimuksen perusteella
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vastaisi osittain ulkopoliittisesta edustamisesta unionin ulkopoliittisen korkean edustajan ohella.

- Unionin ulkopolitiikan marssijärjestys on tehtävä jäsenmaiden toimesta selväksi ennen henkilövalintoja, keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Juha Iso-Aho korostaa. - On todella vaarallista, että perustetaan uusia korkean profiilin virkoja ilman, että niiden keskinäisiä suhteita selkeästi kirjataan mihinkään. Tällöin on vaarana, että valtasuhteet muodostuvat tehtäviin ensimmäisinä valittavien mukaan, Iso-Aho lisää.

KOL haluaa korostaa ns. EU:n ulkoministerin vastuuta unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vetäjänä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle olisi jätettävä tehtäväksi pelkkä Eurooppa-neuvoston toiminnan johtaminen. - EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja joutuu joka tapauksessa etsimään ulkopolitiikassa yhteisymmärrystä jäsenmaiden kanssa, Iso-Aho huomauttaa. - Me emme tarvitse EU:n presidenttiä sotkemaan kuvioita omilla kommenteillaan.

Keskustan Opiskelijaliitto painottaa, että Euroopan parlamentin vallan lisääminen Lissabonin sopimuksella on oikea tie. Samoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden siirtäminen pysyvän puheenjohtajan vastuulle on hyvä ratkaisu. KOL kuitenkin toivoo avointa keskustelua ja avauksia muutoksen toteutuksesta. - EU:ssa on kyse demokraattisten valtioiden liitosta. Tämän tulisi näkyä avoimena keskusteluna erityisesti tehtäessä muutoksia unionin rakenteisiin, Iso-Aho vaatii.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
050-3745416
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

KOL tukee Tuomo Puumalaa Keskustan varapuheenjohtajaksi

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) kannattaa Tuomo Puumalaa Keskustan varapuheenjohtajakisassa. Varapuheenjohtajana Puumala toisi ennakkoluulottomasti esiin uusia ajatuksia ja pyrkisi uudistamaan puolueen toimintatapoja.

- Me Keskustan Opiskelijaliitossa emme kannata Puumalaa siksi, että hän sattuu olemaan alle kolmekymppinen, vaan siksi, että häneltä löytyy tahtoa ja uskallusta viedä puoluettamme eteenpäin, toteaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. - Tarvitsemme puheenjohtajistoon ihmisiä jotka ovat sekä politiikkaa tuntevia, että uudistushaluisia.

Puumala olisi keskustaopiskelijoiden mielestä persoonaltaan yhdistävä, puolueen jäsenkuntaa kuunteleva varapuheenjohtaja. Iso-Aho toivookin että Joensuun puoluekokouksessa Tuomo Puumala valitaan tehtävään äänivyöryllä.

Lisätietoja: 

Juha Iso-Aho
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto

puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
p. 050 374 5416

Kannanotto: Korkeintaan 20 oppilasta per luokka!

KANNANOTTO

KOL: Korkeintaan 20 oppilasta per luokka!

Keskustan Opiskelijaliitto seuraa suruissaan viimeaikaisia uutisia opet­ta­ja­kun­nan ja opetuksen tilasta. Tuoreen selvityksen mukaan opet­­tajakunnasta yli puolet kokee, ettei heillä ole oppilailleen riittävästi aikaa. Myös­­kään erityisoppilaiden integrointi ei ole pienentänyt merkittävästi luok­ka­ko­­kojen suu­ruut­ta. Erityisen huolestuttavaa on myös se, että vajaa puolet selvitykseen vas­tan­neista opettajista on harkinnut alan vaihtoa.

Peruskoulujen resursseista ei enää KOL:n mielestä voi säästää. Sääs­­­tötoimenpiteiden maksajiksi joutuvat pienet koululaiset ja heidän opet­ta­jansa sekä pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunta. KOL vaatii pi­kai­sia toimia peruskoululaisten hyväksi. Luok­ka­koon pie­nen­tämiseksi on vii­mein­ tehtävä uu­sia asetuksia. “Jotta oppilaat saa­vat riit­tä­västi oh­jaus­ta ja opetusta, on luok­ka­koon maksimia pie­nen­nettävä. “Sopiva ko­ko olisi 20 pää­tä per luokka, jotta lapsille voidaan turvata rau­hallinen op­pi­mis­ympäristö ja opettajille työrauha”, to­teaa KOL:n pu­heen­joh­taja Juha Iso-Aho. “Keskustelua luokkakokojen suu­ruu­desta on käyty liian pitkään. Nyt on jo toimien aika”, Iso-Aho pai­nottaa. KOL:n mielestä on pidettävä huolta siitä, ettei luokkakokoja pienennettäessä mahdollisesti syntyvät lisäkustannukset kaadu kuntien harteille.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Juha Iso-Aho
p. 050 374 5416 / puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto: Keskustaopiskelijat haluavat aitoa kilpailua yliopistojen lisärahoituksesta

KANNANOTTO

Keskustaopiskelijat haluavat aitoa kilpailua yliopistojen lisärahoituksesta

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) otti sekavin tuntein vastaan hallituksen kehyspäätöksen. Yliopistokentän saama huomattava lisärahoitus on liiton mielestä tervetullutta, mutta sen keskittäminen yhteen yliopistokokonaisuuteen ei ole järkevä ratkaisu. KOL painottaa, että rahojen tehokkaimman käytön varmistamiseksi olisi kaikki lisärahoitus ollut syytä aidosti kilpailuttaa yliopistojen kesken ylhäältä päätetyn yhden yliopiston korostamisen mallin sijaan. - En ole vielä kuullut yhtään hyvää selitystä sille, miksi juuri keinotekoisesti luotu niin sanottu innovaatioyliopisto ansaitsisi automaattisesti muita paremmat resurssit, lausuu KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. - Huippuyliopistoksi mainostetun kokonaisuuden luulisi pärjäävän yliopistojen välisessä rahoituskilvassa ilman puolentoista vuoden etumatkaakin.

KOL ei myöskään ole tyytyväinen opetusministeriön tiedostuslinjaan. Osa päätöksistä on ollut ennakoitavissa, ja niihin on kysytty mielipiteitä myös opiskelijoiden edustajilta, mutta viimeisimpänä esimerkkinä pääomittamisratkaisu tuli jälleen yllätyksenä koko korkeakoulukentälle. - Miksi pääomittamisratkaisusta ei voitu keskustella eri järjestöjen kanssa etukäteen, ihmettelee Iso-Aho. Päätöksen valmistelussa varsinkin yliopistot ja opiskelijajärjestöt sivuutettiin kokonaan, mikä aiheutti  hämmennystä ja närkästystä.
Lisätietoja

Puheenjohtaja Juha Iso-Aho, p. 050 374 5416
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto: Suullinen kielitaito osaksi ylioppilaskoetta

Abiturientit hikoilevat näinä päivinä kielikokeiden parissa. He suorittavat vain kirjallisen ja kuuntelukokeen, vaikka lähes kaikissa muissa Euroopan maissa toisen asteen opiskelijoita vaaditaan osoittamaan suullinen kielitaitonsa. Myös Suomessa ylioppilaskokelailta tulisi testata suullinen viestintätaito.

“Suomalaiset tuntevat kieliopin hyvin, mutta suullinen osaaminen jää usein heikoksi”, huomauttaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. Kokeen lisääminen osaksi ylioppilaskoetta toisi kaivattua lisämotivaatiota sekä oppilaille että opettajille. Suullisen kielitaidon merkitystä onkin Iso-Ahon mielestä korostettava jo opettajakoulutuksessa.

KOL huomauttaa lisäksi, että vieraan kielen suullisia taitoja täytyy lisätä myös ammatillisen koulutuksen puolella. Työelämässä tarvitaan internetinkin aikakaudella kasvokkain tai puhelimitse käytyä vuorovaikutusta.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
puh. 050-3745416

Kannanotto: Opiskelijajärjestöt: Puolison tulot eivät saa vaikuttaa opiskelijan asumislisään!

Helsinki 7.3.2008
 
Kannanotto (Uttalande finns på svenska i slutet av detta e-mejl)
 
 
Opiskelijajärjestöt: Puolison tulot eivät saa vaikuttaa opiskelijan asumislisään!
 
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK, Förbundet Liberala Studentklubben LSK, Keskustan opiskelijaliitto KOL, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta, Sosiaalidemokraattiset opiskelijat SONK, Vasemmisto-opiskelijat VASOP, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto VINO sekä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA vaativat puolison tulojen vaikutuksen poistoa opiskelijan asumislisästä. Käytäntö on opiskelijan kannalta epäoikeudenmukainen ja kiusallinen, ja työllistää Kelaa kohtuuttomasti.
 
Opintotukeen olennaisena osana kuuluvassa asumislisässä otettiin vuonna 2000 käyttöön puolison tuloihin perustuva tarveharkinta, eli opiskelijan asumislisää voidaan laskea tai evätä se kokonaan puolison tulojen perusteella. Tämä uudistus on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi sekä opiskelijoiden että Kelan näkökulmasta.
Opintotukilaissa puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä, toisin sanoen rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa olevia henkilöitä. Eri sukupuolta olevat samassa asunnossa asuvat henkilöt katsotaan automaattisesti avopuolisoiksi.
 
Opiskelijat muuttavat yhteiseen asuntoon usein jo aikaisessa vaiheessa parisuhdetta säästääkseen vuokrakuluissa. Yhteiseen asuntoon muuttaminen tarkoittaa kuitenkin vain harvalle lupautumista elättämään toista, vaan yleensä kummallakin osapuolella säilyy vastuu omista vuokrakustannuksistaan. Tämän takia nykyinen käytäntö koetaan varsin epäoikeudenmukaiseksi ja vanhanaikaiseksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan 74 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei heillä ole puolisonsa kanssa yhteistaloutta. Puolison tulojen huomioiminen asumislisää myönnettäessä käytännössä pakottaa pariskunnan köyhemmän osapuolen työskentelemään enemmän omien asumiskulujensa kattamiseksi.
 
Käytäntö on monimutkainen ja johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Kelan on selvitettävä, ketkä eri sukupuolta olevat parit elävät “avioliitonomaisissa olosuhteissa” ja ketkä ovat vain asuintovereita. Nuorille on yleistä, että asuinkumppanina voi olla myös eri sukupuolta oleva henkilö. Suhteen luonteen selvittäminen voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi. Pahimmillaan asuinkumppanusten ystävät tai sukulaiset joutuvat todistamaan Kelalle esimerkiksi asukkaiden seksuaalisesta suuntautumisesta, aikaisemmista suhteista ja nykyisistä olosuhteista. Päätöksen tekeminen ja niistä seuranneiden valitusten käsittely vie aikaa ja resursseja eri käsittelyasteilla.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007-2012 on tavoitteeksi linjattu puolison tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta luopuminen. Tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen perusteella maksaisi arviolta 1,8 miljoona euroa vuodessa, kun sellaiset opiskelijat, jotka ovat omien tulojensa puitteissa oikeutettuja tukeen, siirtyisivät asumislisän piiriin. Tämä on pieni hinta epäoikeudenmukaiseksi ja hankalaksi koetun epäkohdan poistamisesta.
 

Lisätietoja:

puheenjohtaja (SYL), Tuomas Telkkä, 044 906 5007, tuomas.telkka@syl.fi,
puheenjohtaja (Samok) Armi Murto, 050 389 1000, armi.murto@samok.fi,
ordförande (LSK), Otto Andersson, 040 7408 722, otto.andersson@liberal.fi,
puheenjohtaja (KOL) Juha Iso-Aho, 050 374 5416, juha.iso-aho@keskustaopiskelijat.fi,
puheenjohtaja (Tuhatkunta) Jenny Nyman, 040 5384 652, jenny.nyman@kokoomusopiskelijat.fi,
puheenjohtaja (SONK) Mikko Koskinen, 050 304 2007, mikko.koskinen@sonk.fi,
puheenjohtaja (VASOP), Niina Kiviaho, 040 750 2478, niina.kiviaho@uta.fi,
puheenjohtaja (VINO) Laura Nordström, 050 367 6671, laura.nordstrom@vino.fi,
puheenjohtaja (AOVA) Heidi Handolin, 040 577 8149, heidi.handolin@akava.fi

–

Helsingfors 7.3.2008
Uttalande
Fritt att publicera
 
 
Studentorganisationerna: Makes inkomster får inte påverka studenternas bostadstillägg!
Finlands studentkårers förbund FSF, Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland SAMOK, Förbundet Liberala Studentklubben LSK, Keskustan opiskelijaliitto KOL, Samlingspartiets Studerandeförbund Tuhatkunta, Socialdemokratiska studerande SONK, Vasemmisto-opiskelijat VASOP, De Gröna Unga och Studerande VINO samt Akavas studerandedelegation AOVA kräver att den inverkan som sambos eller makes inkomster har på studenternas bostadstillägg skall upphävas. Praxisen är orättvis och besvärlig ur studentens synvinkel, och den förorsakar orimligt mycket arbete för FPA.
 
Sedan år 2000 påverkas bostadstillägget, som utgör en väsentlig del av studiestödet, av en behovsprövning utifrån makes inkomster; m.a.o. kan en student få sänkt bostadstillägg eller fullständigt avslag på grund av makes inkomster. Denna bestämmelse har visat sig vara mycket misslyckad ur såväl studenternas som FPA:s synvinkel.
I lagen om studiestöd avser make äkta makar och personer som lever under äktenskapsliknande förhållanden, alltså personer som är registrerade partner eller sambor. Personer av olika kön som bor i samma lägenhet betraktas automatiskt som sambor.
 
Studenter flyttar ofta in i en gemensam bostad i ett rätt tidigt skede av förhållandet för att på så sätt spara in på hyresutgifterna. Att man flyttar ihop innebär dock sällan att man förbinder sig att livnära varandra, utan vardera parten ansvarar i allmänhet själv för sina egna hyresutgifter. Därför upplevs den nuvarande praxisen som synnerligen orättvis och gammalmodig. I en undersökning som Studentkåren vid Helsingfors universitet genomförde år 2007 uppgav till exempel 74 procent av de tillfrågade att de inte har gemensamt hushåll med sin sambo eller make. Då makes inkomster beaktas vid beviljandet av bostadstillägg tvingar detta i praktiken den fattigare parten att arbeta mera för att täcka sina egna boendeutgifter.
 
Praxisen är invecklad och leder till pinsamma situationer. FPA har ansvar för att utreda vilka par av olika kön som lever “under äktenskapsliknande förhållanden” och vilka som endast är kombor (delar lägenhet utan att vara par). Bland unga är det vanligt att kombon också kan vara en person av det motsatta könet. Det kan emellertid visa sig vara svårt att utreda relationens art. Som värst tvingas exempelvis kombornas vänner eller släktingar vittna inför FPA om de boendes sexuella läggning, tidigare förhållanden och nuvarande omständigheter. På de olika handläggningsnivåerna tar det tid och resurser att fatta beslut och behandla de påföljande besvären.
 
I Utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2007-2012 har det ställts upp som mål att frångå behovsprövningen utifrån makes inkomster. Ett avskaffande av behovsprövningen utifrån makes inkomster skulle uppskattningsvis kosta 1,8 miljoner euro per år i och med att sådana studenter som på basis av sina egna inkomster är berättigade till stöd skulle komma att omfattas av bostadstillägget. Detta är ett lågt pris för att avskaffa ett missförhållande som uppfattas som orättvist och problematiskt.
 

Ytterligare information:

Tuomas Telkkä, ordförande (FSF), 044906 50 07, tuomas.telkka@syl.fi,
Armi Murto, ordförande (SAMOK), 050389 10 00, armi.murto@samok.fi,
Otto Andersson, ordförande (LSK), 040740 87 22, otto.andersson@liberal.fi,
Juha Iso-Aho, ordförande (KOL), 050374 54 16, juha.iso-aho@keskustaopiskelijat.fi,
Jenny Nyman, ordförande (Tuhatkunta), 040538 46 52, jenny.nyman@kokoomusopiskelijat.fi,
Mikko Koskinen, ordförande (SONK), 050304 20 07, mikko.koskinen@sonk.fi,
Niina Kiviaho, ordförande (VASOP), 040750 24 78, niina.kiviaho@uta.fi,
Laura Nordström, ordförande (VINO), 050367 66 71, laura.nordstrom@vino.fi,
Heidi Handolin, ordförande (AOVA), 040577 81 49, heidi.handolin@akava.fi,

Kannanotto: Poliittiset opiskelijajärjestöt arvostelevat yliopistojen uutta säätiömallia

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK, Vasemmisto-opiskelijat Vasop, Förbundet Liberala Studentklubben LSK ja Keskustan opiskelijaliitto KOL ovat huolestuneita siitä, että suomalaista yliopistojärjestelmää uhataan uudistaa demokratian ja tasa-arvon kustannuksella. Järjestöt vaativat opiskelijaedustajien säilyttämistä kaikilla hallinnon tasoilla, sekä läpinäkyvyyttä ja tuloslähtöisyyttä yliopistojen rahoituksessa.

Opiskelijoilla tulee olla riittävä edustus yliopiston hallinnon jokaisella tasolla sekä julkisoikeudellisessa että säätiömuotoisessa yliopistossa. Helsingin Kauppakorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta kaavailtu innovaatioyliopisto olisi Suomen ensimmäinen säätiöyliopisto. Innovaatioyliopiston hallituksen koostumista kokonaan ulkopuolisista jäsenistä on perusteltu sillä, että elin keskityisi strategiseen päätöksentekoon. Strategista ja akateemista päätöksentekoa ei kuitenkaan voi mielekkäästi erottaa toisistaan.

- Opiskelijanäkökulma on rikastuttanut suomalaisten yliopistojen päätöksentekoa jo yli 30 vuotta. Olemme samaa mieltä opetusministeri Sarkomaan kanssa: opiskelijaedustus tulee säilyttää kaikilla hallinnon tasoilla jatkossakin, järjestöjen puheenjohtajat linjaavat. Opiskelijajärjestöt haluavat demokratiaa ja tasa-arvoa myös yliopistojen rahoituksen tasolla. Säätiömalli ei saa uhata tieteen ja taiteen autonomiaa. Säätiöyliopistojen tilinpäätöksen ja merkittävien lahjoittajatahojen tulee olla julkisia.

Järjestöt yhtyvät yliopistojen innovaatioyliopistokritiikkiin. Uudelle säätiölle aiotaan syytää lisärahaa valtiolta jopa 171 miljoonaa euroa vuodessa - 500 miljoonan euron aloituspääoman lisäksi. Myös yksityinen rahoitus kohdistetaan voimakkaasti innovaatioyliopistoon. Samalla Suomen kaikkia toistakymmentä muuta yliopistoa lohdutetaan yhteensä 25 miljoonalla eurolla vuodessa. - Uusi innovaatioyliopisto on keinotekoisesti nostettu alttarille muiden kotimaisten yliopistojen yläpuolelle. Tämä on epäreilu ja kestämätön kilpailuasetelma. Rahanjaon on perustuttava yliopistojen laatuun, ei siihen kuinka hyvin uusia yliopistokonsepteja on saatu markkinoitua päättäjille, järjestöjen puheenjohtajat painottavat.
Lisätietoja:

ViNOn puheenjohtaja Laura Nordström, 050 367 6671
SONKin puheenjohtaja Mikko Koskinen, 050 304 2007
Vasopin puheenjohtaja Niina Kiviaho, 040 750 2479
LSKs ordförande Otto Andersson, 040 740 8722
KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho, 050 374 5416

Tiedote: Keskustaopiskelijat kaatavat kaamoksen

TIEDOTE

Keskustan Opiskelijaliitto karkottaa kaamoksen tempaisemalla koko valtakunnan kattavasti opiskelijan hyvinvoinnin puolesta tänään karkauspäivänä 29.2. Päivän aikana keskustaopiskelijat jakavat tunnustusta opiskelijoiden hyvinvointia edistäneille ihmisille sekä järjestävät opiskelijoille päihteettömiä ja liikunnallisia tapahtumia ympäri maan. Lisääntyvä valon määrä tuo toisille lisää virtaa, mutta toisia kevät muistuttaa vain kasaantuvista työtehtävistä. Keskustaopiskelijat pyrkivätkin karkauspäivänä karkottamaan kaamosmasennuksen lopullisesti - tai ainakin seuraavaan talveen asti.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa jo pitkän aikaa. Monia opiskelijoita vaivaa riittämättömyyden tunne, epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja jaksamisesta. Liian kireä opiskelutahti ilman vapaa-aikaa ja harrastuksia muuttuu helposti stressiksi ja synkkyydeksi. Keskustaopiskelijat haluavat tempauksellaan kiinnittää huomiota vakavaan ilmiöön positiivisella tavalla. - Pyrimme osoittamaan, että jokainen voi pienillä teoilla tuoda iloa ympärilleen, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. -  Tarvitsemme nykypäivän individualistiseen opiskeluun enemmän yhteisöllisyyttä ja toisten kanssa vietettyä aikaa. Jokainen meistä voi pyytää kurssikaverin luennon jälkeen kahvikupin ääreen rupattelemaan tai vaikkapa reippaalle kävelylenkille.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

050-3745416

Kannanotto: Pikavipit vilpittömiksi!

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii hallitukselta toimia pikavippi-ilmiön suitsimiseksi. KOL haluaa asettaa pikalainojen myöntämiselle 12 tunnin aikarajan, kieltää niiden myöntämisen yöaikaan sekä kiristää pikalainayritysten tiedonantovelvoitteita. Lisäksi KOL haluaa viranomaisten selvittävän, tekevätkö jotkut pikavippiyritykset liiketoimintaa perimällä pelkkiä käsittelymaksuja.

Kannanotto: Suomessa tarvitaan asennemuutosta politiikkaan

Keskustan Opiskelijaliitto: Suomessa tarvitaan asennemuutosta politiikkaan

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) on iloinen Suomen Gallupin tuoreimmasta tutkimuksesta, jonka mukaan Keskusta on kannatukseltaan entistä suositumpi nuorten keskuudessa. Keskusta sai mittauksessa 22,6 %:n kannatuksen 18-29-vuotiaiden keskuudessa seuraavana tulleen Kokoomuksen jäädessä 19,8 %:iin. KOL:ssa korostetaan silti, että työtä on tehtävä nuorten osallistumisen lisäämiseksi.

- Ovathan nämä tulokset näin keskustalaisesta näkökulmasta mukavaa luettavaa, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. - Keskustalla on erittäin aktiivista nuoriso- ja opiskelijatoimintaa, minkä lisäksi puolueessa myös uskalletaan antaa nuorille vastuuta. Yhdessä nämä seikat päihittävät välillä hyvinkin negatiivisen medianäkyvyyden.

Keskustan Opiskelijaliitossa kannatuslukuja tärkeämpänä nähdään kuitenkin nuorten yleisen yhteiskunnallisen osallistumisen lisääminen. Kouluissa ja oppilaitoksissa olisi suhtauduttava kansalaisjärjestöjen, niin poliittisten kuin sitoutumattomienkin, toimintaan ennakkoluulottomasti. - Nykyisin tilanne on skitsofreeninen, Iso-Aho diagnosoi. - Yhteiskuntatiedon tunneilla puhutaan toimivan demokratian edellyttämistä aktiivisista kansalaisista, mutta mikäli kansalaisjärjestöjen edustajat haluavat tulla kertomaan toiminnastaan opiskelijoille tai koululaisille, rehtori estää sen usein vetoamalla oppilaitoksen puolueettomuuteen.

Suomessa on KOL:n mukaan päässyt vallalle ylikorrekti suhtautuminen politiikkaan, joka painottaa ihmisten alamaisuutta kansalaisuuden sijaan. Iso-Aho huomauttaa, että tehottomiin äänestysaktiivisuuskampanjoihin ollaan valmiita syytämään rahaa, mutta samaan aikaan itse asiassa pelätään todellista osallistumista. - Tämän filosofian mukaan ihminen, joka ei äänestä, on huono kansalainen, mutta toisaalta politiikkaan vaikka vain harrastuspohjalta osallistuva taasen on itsekäs omaneduntavoittelija. Tarvitsemme suurta asennemuutosta. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden olisi oltava jotakin tavoiteltavaa, eikä ihmettelyn aihe.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
050-3745416
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanoton välitti,

——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 7514 4255

Apollonkatu 11 A
00100 Helsinki
FINLAND

KANNANOTTO: KOL haluaa kokeilla ruuhkamaksuja

Kannanotto: VR syrjii ulkomailla tutkintoon opiskelevia

Keskustan Opiskelijaliitto: VR syrjii ulkomailla tutkintoon opiskelevia

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) on ihmeissään VR:n aikeista poistaa opiskelija-alennukset ulkomailla opiskelevilta suomalaisilta. Päätös on keskustaopiskelijoiden mukaan paitsi tuomiensa säästöjen puolesta mitätön ja perusteluidensa osalta harhaanjohtava, niin myös periaatteellisella puolella räikeässä ristiriidassa suomalaisen tasa-arvoisuusperiaatteen
kanssa.

- Toiminnan puolustelu eurooppalaisten alennusperusteiden yhtenäistämisellä on kovin kaukaa haettu, toteaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho. - Mikäli VR todella pyrkisi yleiseurooppalaiseen käytäntöön ja muutenkin haluaisi helpottaa opiskelijoiden liikkumista Euroopassa, tulisi sen myöntää opiskelija-alennus paitsi suomalaisen opiskelijakortin, niin myös ISIC-, eli kansainvälisen opiskelijakortin kanssa liikkuville.

KOL muistuttaa, että tapauksessa on pohjimmiltaan kyse periaatteesta. - Hyväksymmekö tosiaan ajatuksen siitä, että suomalaisia voidaan jaotella yrityksissä eri luokkiin asuinpaikkansa perusteella? Iso-Aho hämmästelee. - VR:n logiikalla pystyttäisiin vaikkapa helsinkiläiset tai kajaanilaiset sijoittamaan erilaisen hinnoittelun piiriin kuin muut suomalaiset.

Keskustan Opiskelijaliitto vaatii VR:ää kunnioittamaan kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatetta ja peruuttamaan ulkomailla tutkintonsa suorittavia syrjivän linjauksensa. Ulkomailla opiskelevilla on jo valmiiksi muita opiskelijoita huomattavasti korkeammat matkustuskustannukset perheensä luona käydessään. VR:n ei tule niitä lisätä epäoikeudenmukaisilla ja hatarasti perustelluilla päätöksillä.
Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
puh. 050-3745416

TIEDOTE: Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitus vuodelle 2008

TIEDOTE

Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitus vuodelle 2008

Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous valitsi uuden liittohallituksen vuodelle 2008. Puheenjohtajana toiselle kaudelle jatkaa Juha Iso-Aho, varapuheenjohtajaksi tulivat valituiksi Anna-Kaisa Rinkinen Oulusta ja Asko Autelo Helsingistä.

Anna-Kaisa on toiminut aiemmin muun muassa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajana, KOL:n liittohallituksen jäsenenä sekä Oulun Keskustanopiskelijoiden puheenjohtajana. Asko puolestaan on vaikuttanut Helsingin Keskustaopiskelijoden puheenjohtajana, KOL:n liittohallituksen jäsenenä sekä HYY:n talousjohtokunnassa.

Liittohallituksen jäseniksi valittiin:

Jussi Sallinen, Joensuu
Matias Ollila, Turku
Antti Kurvinen, Rovaniemi
Teemu Karttunen, Joensuu
Laura Kantomaa, Oulu
Tuomas Paasonen, Otaniemi

sekä varajäseniksi:

Sami Korpela, Tampere
Riitta-Liisa Kemppainen, Helsinki
Marjaana Hoikkala, Turku
Hennamari Toiviainen, Jyväskylä

Tiedon välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 7514 4255

Apollonkatu 11 A
00100 Helsinki
FINLAND

Liittokokous 2007: Opot ammattilaisiksi!

Opinto-ohjaus on keskeinen keino tehokkaan oppimisen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä opintoaikojen lyhentämiseen. Nykyisin peruskoulu- ja lukio-opiskelijoilla ei ole todellista tietoa eri opiskelualoista, niiden sisällöstä ja omasta soveltuvuudesta alalle. Siksi moni lähtee opiskelemaan täysin itselle sopimatonta alaa ja vaihtaa vuoden tai kahden kuluttua toiseen koulutusohjelmaan.

Yliopistoissa opinto-ohjaajana toimii usein määräaikaisena henkilö, joka itsekin on opiskelija. Saman alan opiskeleminen ei kuitenkaan automaattisesti pätevöitä toimimaan opinto-ohjaajana. Tästä johtuen opinto-ohjaajilla ei usein ole riittävää ammattitaitoa. Laadukas opinto-ohjaus auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opinnoistaan järkeviä kokonaisuuksia ja siten lyhentää osaltaan opiskeluaikoja.

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä opinto-ohjaus tulee nähdä peruskouluissa ja lukioissa aidosti oppiaineena, eikä välttämättömänä pahana. Opinto-ohjausta antaville opettajille on järjestettävä säännöllistä alan koulutusta. Opinto-ohjauksen laatuun kaikilla koulutusasteilla tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja sen tulee olla luonnollinen osa opintojen tukitoimintoja koko koulu- ja opiskeluajan.

Liittokokous 2007: Yliopistojen kuristaminen lopetettava!

Yliopistojen kuristaminen lopetettava!

Keskustan Opiskelijaliitto on pöyristynyt, ettei sivistystä perusarvonaan pitävä Keskusta rohkene puuttua yliopistojen kurjaan taloustilanteeseen. Pääministeri Vanhasen johtama tiede- ja teknologianeuvosto suositti ennen vaaleja 53 miljoonan euron vuotuista lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen. Yliopistot olisivat kipeästi tarvinneet näitä rahoja.

Vanhasen toinen hallitus suo vuosittain lisää yliopistoille vain 20 miljoonaa euroa. Tästäkin summasta yleinen kustannustasonnousu, Senaatti-kiinteistöjen tuotto-odotukset ja valtion tuottavuusohjelma syövät osansa. Niin ikään uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen ja liittokohtaiset palkankorotukset tulevat todella kalliiksi yliopistoille. Näiden kuluerien seurauksena yliopistojen perustoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen, käytettävissä olevat resurssit itse asiassa vähenevät.

Yliopistojen pöhöttynyt hallinto kaipaa tehostamista, mutta käytännössä säästötoimenpiteet kohdistuvat määräaikaisiin työntekijöihin – nuoriin tutkijoihin ja opettajiin. Näin ollen opettaja-opiskelija suhdeluku jatkaa heikkenemistään.

On oudoksuttavaa, että alueellista tasa-arvoa perusarvonaan pitävä puolue on alistunut huomioimaan ainoastaan pääkaupunkiseudun tulevan innovaatioyliopiston. Yliopistoverkostossamme on monia oman alansa huippuyksiköitä, joiden kehittäminen on tyystin unohdettu. KOL vaatii pikaista paluuta korkeakouluverkoston kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Sivistys on liian kallis arvo annettavaksi elinkeinoelämän leikkikaluksi.

Kannanotto: Joustavuutta opintojen täydentämiseen

KANNANOTTO
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajisto:
Joustavuutta opintojen täydentämiseen

Maksuton koulutusjärjestelmä on varsin lyhyessä ajassa nostanut suomalaisten osaamistason maailman ehdottomalle huipputasolle. Tämä on osoittautumassa yhdeksi pienen maamme merkittäväksi kilpailuvaltiksi.

- Koulutuksemme tuottaa suorastaan hämmästyttävän hyviä tuloksia resursseihinsa nähden, vaikka emme aivan parhaita olekaan tutkimuksen saralla,  KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa.
Varmistaaksemme osaamistason säilymisen huipulla, tulisi opiskelijan kyetä nykyistä joustavammin täydentämään tutkintoaan työelämän tarpeita vastaavaksi myös valmistumisensa jälkeen. Nykyisin osa opiskelee varmuuden vuoksi useita tulevaisuutensa kannalta tärkeitä aloja, jolloin tutkinto paisuu tarpeettoman suureksi. Osasyynä ylimitoitetuille ja viivästyneille opinnoille on toki myös opinto-ohjauksen vähäisyys ja vaihteleva tasokkuus. Ohjauksen laatuun ja määrään tulisikin kiinnittää erityistä huomiota kaikilla koulutusasteilla.

Monesti opintojen ilmainen täydentäminen on tällä hetkellä mahdollista vain uuden tutkinto-oikeuden turvin. Tällöin opiskelija, jolla ei ole aikomustakaan valmistua jälkimmäisestä tutkinnosta, vie paikan joltakin
muulta ja vaikeuttaa valtakunnallista koulutusmäärien arviointia.

- Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelijoille tulisi antaa mahdollisuus täydentää maksuttomasti opintojaan vähintään viiden vuoden ajan. Tänä aikana yksilö olisi jo täysipainoisesti työelämässä, mutta
voisi käydä kohottamassa osaamistaan tarvittaessa. Muutaman ensimmäisen työelämässä vietetyn vuoden aikana osaamiseen mahdollisesti jäänet aukkokohdat varmasti paljastuvat. Valmistumisajatkin nopeutuisivat, kun opiskelija tietäisi tutkinnon täydentämisen olevan mahdollista myöhemminkin, perustelee Iso-Aho.
Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
p. 050 374 5416

Tuomas Vanhanen
liittohallituksen jäsen
tuomas.vanhanen@keskustaopiskelijat.fi
p. 044 534 0631

Kannanoton välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 7514 4255

Apollonkatu 11 A
00100 Helsinki
FINLAND

Kannanotto: Opettajankoulutusta ei tule keskittää pääkaupunkiseudulle!

KANNANOTTO 23.9.2007
Keskustan Opiskelijaliitto
 
Opettajankoulutusta ei tule keskittää pääkaupunkiseudulle!

Keskustan opiskelijaliitto (KOL) ihmettelee vararehtori Hannele Niemen työryhmän esitystä keskittää opettajankoulutus pääkaupunkiseudulle. Keskittäminen horjuttaisi alueellista tasa-arvoa ja hajautetun koulutuspolitiikan peruspilareita.
 
KOL muistuttaa, että maakunnissa tapahtuva opettajankoulutus aloitettiin nimenomaan siksi, että koko maan lapset saisivat yhtä tasokasta opetusta. Laadukasta opetusta sekä päteviä opettajia ja sijaisia tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa. Mikäli vähennyksiä tai siirtoja opettajankoulutuspaikkoihin tehdään, on niiden kosketettava tasapuolisesti koko maata ja oltava perusteltavissa muutoinkin kuin hatarin arvioin tulevista kehityssuunnista. Niiden on myös otettava huomioon koulutuksen kerrannaisvaikutukset maakunnille ja tässä tapauksessa koko Suomelle.

KOL ei myöskään hyväksy sellaisenaan työryhmän arviota erityisopettajien määrän voimakkaasta lisäämisestä. Luokanopettajien määrän lisäämisellä voidaan vaikuttaa erityisopetusta tarvitsevien lasten määrään. Meidän tulisikin panostaa oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn luokkakokoja pienentämällä sen sijaan, että puutumme pelkkään oireiden hoitoon.

Työryhmällä on rohkeita avauksia rakenteellisen kehittämisen suhteen. Hätiköidyistä päätöksistä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.
 
 
Lisätietoja

Juha Iso-Aho
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
p. 050 374 5416
 
Anna-Kaisa Rinkinen
anna-kaisa.rinkinen@keskustaopiskelijat.fi
p. 040 516 1993

Kannanotto: Biokaasusta ekologista energiaa

Kannanotto 23.9.2007
 
Biokaasusta ekologista energiaa
 
Keskustan opiskelijaliitto kannattaa biokaasun käytön voimakasta lisäämistä paikallisessa energiantuotannossa. Jalostettuna biokaasua voidaan käyttää jopa liikennepolttoaineena.
 
Metaani on kasvihuonekaasuna vaikutuksiltaan yli kaksikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna, mutta polttoaineena erinomainen: lämpöteho on hyvä ja palotuotteena syntyy pelkästään vettä ja hiilidioksidia. Hiukkaspäästöjä ei synny, millä on erityisesti kaupungissa liikennepolttoaineena käytettäessä ilmaa puhdistava vaikutus.
 
Metaania vapautuu karjanlannasta, jätevedenpuhdistamoiden lietteestä sekä esimerkiksi biojätteistä. Nykyisillä käsittelylaitteilla lanta voidaan mädättää jopa suoraan maatilalla pääasiassa metaania ja joitakin epäpuhtauksia sisältäväksi biokaasuksi. Tämä kaasu on suoraan hyödynnettävissä lämmön- ja sähkötuotantoon ja ylimääräisen puhdistusprosessin jälkeen jopa kaasuajoneuvojen polttoaineeksi.
 
Tekemällä biokaasun tuotanto, erityisesti liikennepolttoaineeksi jalostaminen, houkuttelevaksi vaihtoehdoksi maataloustuottajille, voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa huoltovarmuutta ja luoda Suomen energiantuotantoon työtä suomalaisille.
 
Myös biojätteen vastaanottamista tulisi tukea taloudellisesti, jotta biokaasulaitosten rakentaminen maatiloille saataisiin kannattavammaksi. Koska biokaasun tuotanto on yhteiskunnalle edullista, on valtion otettava kaasun tuotannon ja käytön edistämisessä aktiivinen rooli. On varmistettava, että biokaasulaitoksiin investoiminen on pitkäjänteisesti kannattavaa ja biokaasun tankkaaminen tulevaisuudessa mahdollista ympäri maan.
 
Meidän tuleekin ottaa ministeri Pekkarisen lupausten mukaisesti käyttöön vuoden 2008 alusta biokaasun tuottajahinnan takaava syöttötariffi, jotta investointien kannattavuus on etukäteen laskettavissa.
 
 
Lisätietoja:
Juha Iso-Aho
p. 050 374 5416
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
 
Juha Jäämaa
p. 040 535 6525
juha.jaamaa@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto: Lisää opettajia yliopistoihin!

KANNANOTTO

Lisää opettajia yliopistoihin!

Keskustan Opiskelijaliitto toivoo hallituspuolueiden muistavan budjettineuvotteluissa suomalaisen korkeakoulutuksen tarpeita. 15 vuotta kestänyt toimintojen tehostaminen ja opiskelijamäärien yhtäaikainen kasvu on johtanut opettaja-opiskelija -suhteen holtittomaan kasvuun.

Korkeakoulutuksemme tason nosto voi tapahtua nykytilanteessa ainoastaan perusopetuksen tason nostamisen kautta. Yliopistoissa tarvitaan lisää opettajia, jotta opiskelijat saavat henkilökohtaisempaa opetusta ja opettajilla on enemmän aikaa tutkimukseen.

-Tässä asiassa ei ole olemassa oikopolkuja, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. -On täysin turhaa viritellä entistä innovatiivisempaa yliopistohallintoa, ellei perusopetuksen rahoitus ole ensin kunnossa.
Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
p. 050 374 5416

Kannanotto: Yöjunat välttämättömiä kotimatkoja varten

KOL: Yöjunat välttämättömiä kotimatkoja varten

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii, että yöjunaliikenne palautetaan Kajaaniin ja Joensuuhun. Yöjunat ovat erityisesti opiskelijoille tärkeitä, koska viikonloppumatkat kotiseudulle vaikeutuvat kohtuuttomasti ilman niitä. Yöjunat ovat olleet suosittuja viikonloppuisin, joten on kohtuutonta, että ne lakkautettiin. Nyt on jo aika korjata edellisen liikenneministerin kaudella tehty virhe!

- On ymmärrettävää, etteivät yöjunat ole olleet viikon jokaisena päivänä kannattavia, KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. - Siksi VR:ssä olisikin syytä tehdä selkeitä laskelmia, mitkä yöjunavuorot ovat olleet suosituimpia. Erityisesti sesonkiluontoisesti yöjunilla on ollut todella paljon kysyntää. Valtion rautateiden tehtävä on palvella asiakkaitaan monopoliasemastaan huolimatta, Iso-Aho huomauttaa.

KOL vaatii, että lakkautetut yöjunavuorot palautetaan Kajaaniin ja Joensuuhun ainakin viikonloppuisin. Itä-Suomesta ja Kainuusta on päästävä matkustamaan Etelä-Suomeen ja päinvastoin ilman, että matkaan tuhlautuu kokonaisia työpäiviä. - Kyse on kuitenkin ihmisten elämänlaadusta ja oikeudesta tavata läheisiään muulloinkin kuin jouluna, Iso-Aho muistuttaa.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho

050-374 5416 / puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
 
Kannanoton välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

Kannanotto: Siviilipalvelusta järkeistettävä

Siviilipalvelusta järkeistettävä

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii siviilipalvelusajan lyhentämistä. Nykyinen 13 kuukauden palvelusaika on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Siviilipalveluksen ei tule olla pituudeltaan rangaistuksenluontoinen, vaan aidosti vaihtoehtoinen tapa palvella isänmaata. Suomen puolustuksen tulee kuitenkin jatkossakin nojata yleiseen asevelvollisuuteen.

Pituuden lisäksi on kehitettävä palveluksen sisältöä vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita. Siviilipalvelushenkilöille tulee olla riittävästi tarjolla yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä palveluspaikkoja, jotka vastaavat siviilipalvelushenkilön erityisosaamista.

– Yhteiskunnalla ei ole varaa hukata nuorten työpanosta sijoittamalla diplomi-insinööri täysin koulutustaan vastaamattomaan työhön, toteaa Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho.

Palvelusaikaan sisältyvässä koulutuksessa on otettava huomioon nykyistä laajemmin yhteiskuntaa uhkaavat uudenlaiset riskit kuten ympäristökatastrofit, pandemiat ja muu siviilikriisinhallinta. Siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen palvelee sekä yhteiskunnan etua, että lisää siviilipalvelushenkilöiden motiivia palvella isänmaatamme.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Juha Iso-Aho
050 374 5416

 
Kannanoton välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

Tiedote: Vanhasen II jatkaa opintotuen parannuslinjalla

Monien alle 20-vuotiaiden opintotukeen tehtiin eilen perjantaina parannus, kun eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen vanhempien tulorajojen nostosta 30 %:lla.
 
Vastaisuudessa alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat ovat oikeutettuja täyteen opintorahaan ja asumislisään, mikäli heidän vanhempansa ansaitsevat yhteensä korkeintaan 40800 euroa vuodessa. Aiempi tuloraja oli 31400 euroa. Uudistus tulee voimaan marraskuun alusta.
 
Vanhasen II hallitus tulee tekemään useita muitakin opiskelijan sosiaalisia etuja parantavia uudistuksia. Muun muassa opintorahaa tullaan korottamaan 15 %:lla ensi vuoden syksyllä ja opiskelijoiden vapaan tulon tulorajoja korotetaan 30 %:lla jo ensi tammikuussa.
 
Lisätietoja:
 
Puheenjohtaja Juha Iso-Aho
p. 050 374 5416
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Lapsiparkeilla joustavuutta opiskelijoiden arkeen

Keskustan Opiskelijaliitto vaatii, että jatkossakin perheellisillä opiskelijoilla on oikeus viedä lapset maksuttomaan päivähoitoon. Keskustaopiskelijat haluavat kuitenkin nostaa esille opiskelevien perheiden tarpeen joustaviin päivähoitoratkaisuihin.

- Opiskelevan vanhemman lapset eivät välttämättä tarvitse säännöllistä hoitopaikkaa vaan väliaikaista hoitoa. Tähän ei kuitenkaan nykyisessä järjestelmässä ole kunnollista mahdollisuutta, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. - Korkeakoulujen läheisyyteen onkin perustettava lapsiparkkeja, joihin perheelliset opiskelijat voivat viedä lapsensa lyhytaikaiseen päivähoitoon esimerkiksi luentojensa ajaksi, Iso-Aho vaatii.

Lapsiparkkien kustannuksista päävastuun on oltava kunnilla, mutta myös opiskelijoiden on osallistuttava kustannusten jakamiseen esimerkiksi ylioppilas- tai opiskelijakuntiensa kautta. On niin opiskelijoiden kuin kuntienkin etu, että opiskelijat saavat opintonsa etenemään elämäntilanteestaan riippumatta. Lisäksi lapsiparkin kaltaisilla joustavilla järjestelyillä voidaan lyhentää jonoja kokopäivähoitopaikkoihin.

Maksuton päivähoito yhdistettynä joustaviin ratkaisuihin mahdollistaa perheellisille opiskelijoille tasa-arvoisemman aseman ja lapset paremmin huomioonottavan päivähoitojärjestelmän.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja

p. 050-3745416
Tiedon välitti,
 
 
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

KOL: Keskustelu yliopistojen rahoituspohjasta tervetullutta

KOL: Keskustelu yliopistojen rahoituspohjasta tervetullutta

Keskustan Opiskelijaliitto on pääosin tyytyväinen Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion EVA:lle tekemään selvitykseen yliopistojen rahoituspohjan tervehdyttämiseksi. Valitettavasti julkisessa keskustelussa on takerruttu analyysin selvästi heikoimman kohdan eli yleisten lukukausimaksujen tyrmäämiseen. Vaikka Keskustan Opiskelijaliitto ei kannata lukukausimaksuja, on liitto valmis kehittämään edelleen selvityksen ideoita. 

– Raivion ohella toivoisin muidenkin tahojen nostavan keskeisemmäksi ongelmaksi sen, että yliopistossamme opettaja-oppilassuhde on jatkuvasti heikentynyt. Viimeisen 20 vuoden aikana jokainen yliopisto-opettaja on saanut vastuulleen puolet lisää opiskelijoita, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. – Suomessa on nyt löydetty hellyttävän suuri yksimielisyys tutkimuksen tason nostamisesta, mutta samalla unohdetaan, ettei hyvää tutkimusta saada rahallakaan, ellei tutkijoiden kouluttamiseen ole aikanaan panostettu, Iso-Aho jatkaa.

– Sen sijaan, että Raivion analyysiä olisi opiskelijaliikkeen piirissä tarkasteltu kriittisesti ja tieteellistä argumentointia käyttäen, innostui eräskin poliittinen opiskelijajärjestö jo vaatimaan Raivion hiljentämistä hänen työpaikkansa takia, Iso-Aho ihmettelee. – Keskustan Opiskelijaliitto ei kannata Raivion esittämää lukukausimaksujen käyttöönottoa, mutta pitää hänen keskustelunavaustaan arvokkaana, Iso-Aho summaa.

Keskustan Opiskelijaliitto kaipaa monipuolisempaa ja perusteltua debattia Suomen korkeakoulujen tilasta ja kehittämisestä. Liian helposti unohdetaan perusopetuksen rahoituksen ongelmat ja sen sijaan linnoittaudutaan torjumaan epärealistisia ehdotuksia.

Lisätietoja

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja

Keskustan Opiskelijaliitto

puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

050 374 5416
 
Tiedon välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358  (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

KOL: Suomi sai tulevaisuuteen katsovan hallitusohjelman

Suomi sai tulevaisuuteen katsovan hallitusohjelman

Keskustan Opiskelijaliitto on tyytyväinen eilen sunnuntaina valmistuneeseen hallitusohjelmaan. Ohjelman perusteella voidaan todeta, että sinivihreä hallitus tulee harjoittamaan näkemyksellistä ja ennakkoluulotonta uudistuspolitiikkaa.

”Alue- ja elinkeinoministeriön perustaminen tarkoittaa panostuksia uuden suomalaisen työn hyväksi ja kokonaisvaltaisen strategian muodostamista koko maamme parhaaksi” toteaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. ”Sosiaaliturvan uudistaminen on tällä hallituspohjalla myös tullut mahdolliseksi. Keskustalainen sosiaali- ja terveysministeri uudistusmielisessä hallituksessa tarkoittaa selkeämpää ja ihmisläheisempää sosiaaliturvaa”, Iso-Aho jatkaa.

Opiskelun ja koulutuksen puolella opiskelijoiden jo vuoden kestänyt Nouse Jo! -kampanja tuotti tulosta. Opintoraha tulee nousemaan 15 prosenttia kaikilla koulutusasteilla. Tämän lisäksi muun muassa KOL:n esillä pitämä opiskelijoiden tulorajojen korotus toteutetaan 30 prosentin suuruisena. Näin vapaan tulon tulorajat nousevat 656 euroon tuellista kuukautta kohden ja tuettomien kuukausien tulorajat nousevat 1956 euroon.

Hallitusohjelmassa haluttiin tehdä myös korkeakouluille mahdolliseksi vastata niiden erityisosaamiseen kohdistuneeseen kysyntään. Tilauskoulutuksen järjestäminen antaa meille mahdollisuuden jakaa korkeatasoisen koulutuksemme tuloksia ulkomaillekin. Aiemmin korkeakoulumme eivät ole voineet järjestää koulutusta ulkomaille useista pyynnöistä huolimatta.

Uudessa hallituksessa myös Kokoomuksella on suuri vastuu entistä korkeatasoisemman ja tasapuolisen koulutuksen takaamisessa. Yhdessä työstetyn hallitusohjelman tavoitteiden toimeenpanemisen lisäksi Keskustan Opiskelijaliitto toivoo, että kokoomuslainen opetusministeri pystyy kehittämään korkeakouluverkostoamme tavalla, joka takaa kestävän alueellisen kehityksen Suomen joka kolkassa ja sitä kautta ottaa maamme parhaat voimat käyttöön.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja

puh. 050-3745416

Liittohallitus: Seuraavalla hallituksella sarkaa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä

KANNANOTTO

KOL:n liittohallitus: Seuraavalla hallituksella sarkaa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä

Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitus on huolestunut nuorten äänestysaktiivisuuden laskusta ja sitä kautta heidän asioidensa näkyvyydestä eduskunnassa. Uuteen eduskuntaan valittiin vain kaksi alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Vuoden 2003 vaaleissa nuoria kansanedustajia valittiin vielä kuusi ja vuonna 1999 peräti kolmetoista. Nuorten alati laskeva äänestysaktiivisuus johtaa siihen, että heidän asioidensa esille tuominen eduskunnassa on yhä harvempien ihmisten käsissä. Tämä suunta ei saa jatkua. Nuorten äänestysintoa korotetaan parhaiten lisäämällä heidän tietoaan yhteiskunnasta, antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja luomalla kannustavampi, paremmin nuorten eri elämäntilanteet huomioiva sosiaaliturva.

Nuorten tietoa yhteiskunnasta ja yhteiskunnassa vaikuttamisesta saadaan parhaiten nostettua lisäämällä yhteiskuntaopetusta ja -kasvatusta jo peruskoulussa. Samalla kansalaisvaikuttamisen muodoista yksinkertaisin eli äänestäminen tulee tehdä mahdolliseksi jo 16-vuotiaille ainakin kuntavaaleissa. Näin äänestämällä vaikuttaminen olisi useimmille nuorille mahdollista jo ennen opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista.

Näiden toimenpiteiden lisäksi sosiaaliturvajärjestelmää tulee päivittää, jotta koko yhteiskunta kykenee legitimoimaan asemansa uudelleen nuorten elämässä. Elämäntilanteiden muuttuessa nopeasti ei tiukkaan ihmisten lokeroimiseen perustuva sosiaaliturva enää näyttäydy nuorille yksiselitteisesti yhteisön tarjoamana suojeluna, vaan yhä useammin myös vankilana, joka ei kannusta ihmistä yritteliäisyyteen tai omatoimisuuteen, vaan pikemminkin sitoo ihmiset omaan vaikutuspiiriinsä tuloloukkujen avulla.

Keskustan Opiskelijaliitto katsoo, että nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen on otettava seuraavan hallituksen työlistalla erityisen huomion kohteeksi. Kyse on suuresta kokonaisuudesta, jossa päämääränä tulee olla asenteiden muuttaminen myönteisemmäksi poliittista osallistumista kohtaan. Tähän eivät pelkät äänestysaktiivisuuskampanjat riitä.

Lisätietoja:

Juha Iso-Aho
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto

P. 050-3745416

Tiedon välitti,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358 (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

JOKE:n vuosikokouskannanotto

Vuosikokouksen kannanotto 27.3.2007

Joensuun opiskelevat keskustalaiset: Hallituksen otettava ohjelmaansa opintotuen 15 prosentin korotus ja tulorajojen korottaminen

Joensuun opiskelevat keskustalaiset vaatii, että hallitusohjelmaan otetaan vahvasti mukaan opiskelijan asia vaalilupausten mukaisesti. Sekä opintotuen 15 prosentin korotus, että tulorajojen korottaminen kuuluvat niihin asioihin, jotka on toteutettava seuraavalla hallituskaudella. Päivämääräksi opintorahan korotukselle on kirjattava 1.1.2008. Joensuun opiskelevat keskustalaiset kannattavat hallituspohjaksi yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Myös Pohjois-Karjalan oma ministeri on vihdoin saatava!

Opiskelijajärjestöt: opintorahalupaukset lunastettava

Helsinki
26.3.2007

Opiskelijajärjestöjen vaatimus opintorahan 15 prosentin korottamisesta saa tuen vasta valituilta kansanedustajilta. Ennen vaaleja Suomen ylioppilaskuntien liitto kysyi ehdokkaiden kantaa opintorahan korottamisesta. Valituista kansanedustajista 89 prosenttia tavoitettiin ja heistä 90 prosenttia haluaa korottaa 1.1.2008 alkaen opintorahaa 15 prosentilla.

”Viesti on varsin yksiselitteinen ja lupaukset lunastetaan varaamalla tulevan hallituksen esittämään budjettiraamiin tarvittava määräraha 1.1.2008 alkaen”, toteaa puheenjohtaja Lasse Männistö Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja muistuttaa, että kaikki puoluejohtajat ovat luvanneet 15 prosentin korotuksen opintorahaan.

Opiskelijajärjestöt pitävät lupausten lunastamista ensi arvoisen tärkeänä eduskunnan arvovallan säilyttämiseksi nuorten ja opiskelijoiden silmissä.

”Korotuksen pitää olla yksiselitteinen eikä sitä saa kattaa heikentämällä opintotukea esimerkiksi vähentämällä tukikuukausia”, toteaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Juha Iso-Aho.

”Uuden hallituksen täytyy toteuttaa opiskelijoiden opintorahan korottaminen jo vuoden 2008 alusta alkaen” sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jussi Salonranta.

Opintorahaa ei ole korotettu 15 vuoteen ja sen arvo on laskenut jo 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoilla. Toisen asteen opiskelija saa opintorahaa enintään 213,60 euroa kuukaudessa ja korkeakouluopiskelija 259 euroa kuukaudessa.

”Riittävä opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosio-ekonomisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti kykyjensä mukaisesti ja valmistua jaksavina työelämään”, toteaa Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Koskinen.

Lisätiedot: 

Juha Iso-Aho
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto
P. 050 374 5416

ELDR Party press release: Matti Vanhanen’s electoral victory shows EU’s best-performing country trusts liberalism for its success

ELDR Party press release,

19 March 2007

Matti Vanhanen’s electoral victory shows EU’s best-performing country trusts liberalism for its success
 
Finland’s Prime Minister Matti Vanhanen and his Centre Party won the parliamentary elections with 23.1 percent of votes on Sunday 18 March,  followed by the right-wing Conservative National Coalition Party and the Social Democrats. The European Liberal Democrat and Reform (ELDR) party congratulates its Finnish member for its performance of remaining the most popular party after being in office four years. 

“The results of Finland’s parliamentary elections confirm the trend that Northern Europe is fully embracing liberalism and has made it a recipe for success. The Centre Party’s electoral victory is well deserved and will ensure Finland remains among the most competitive countries of the EU. Matti Vanhanen is an excellent leader at national and European level. In Finland, he has courageously and successfully pushed through measures to ensure the sustainability of the welfare state and to reap the benefits of globalisation. Under his leadership at European level, he secured the adoption of the Reach and Services directives, two major European pieces of legislation that equip Europe for the future,”  commented Annemie Neyts, ELDR Party President, after the election results.

Not hiding his satisfaction after an intense campaign, Matti Vanhanen said yesterday “in the Olympics we would have won Gold.” ELDR’s other member party in Finland, the Swedish People’s Party, representing Finland’s Swedish-speaking minority, saw its number of MPs increase in this election compared to the previous one. Matti Vanhanen will now lead informal coalition talks. With a proportional representation electoral system, Finland is prone to forming a coalition government, usually composed of a combination of two of its three major parties - Centre Party, Social Democrats and the Conservative National Coalition Party - and one or two smaller parties. The Finnish parliament is unicameral and comprises 200 representatives elected every four years. The election fell on the 100th anniversary of Finland’s first Parliamentary vote, which was the first worldwide to give women the right to run for office.

———————————————

For more information, please contact ELDR Press officer Myriam Cornillet
(mcornillet@eldr.org), 00 32 2 237 01 43 or 00 32 485 99 40 56.
Note to the editor:
The European Liberal Democrat and Reform Party, aisbl (ELDR Party)
brings together 50 political parties with common liberal, democratic and
reform ideals and is the forum for member parties to develop a
co-ordinated policy.

Tiedote: Keskellä eteen

Eduskuntavaalien tulos on muutamaa piirua vaille valmis. Näyttäisi siltä, että Keskusta on kantanut hallitusvastuunsa kelpo tavalla ja saa luottamusta myös jatkossa. Kolmen suurimman puolueen keskinäinen järjestys vaihtui, muttei Keskustan osalta.

Vaalipiirien pienet erot pienensivät Keskustan kokonaisedustajamäärää, vaikka tarkkoja lukuja ei tässä vaiheessa ole saatavilla. Kokoomuksen hurja nousu lakaisi muutaman paikan ja Sauli Niinistön merkittävä henkilökohtainen äänimäärä yllätti monet.

Perussuomalaiset ovat myös selvässä kasvussa, eikä ole mitään syytä olettaa, että Keskusta ei olisi menettänyt ääniä myös Soinin puolueelle.

Vasemmisto menetti paikkoja kokonaisuudessaan. Soini totesikin osuvasti, että sosialismilla ei tätä maata rakenneta.

Puheenjohtaja Vanhanen tiivisti vaalituloksen osuvasti toteamalla, että “jos tämä olisi ollut urheilukisa, aika olisi nyt huonompi, mutta mitalin väri olisi kuitenkin kultainen”.

Vaaliyöterveisin,

Puheenjohtaja Juha Iso-Aho

Yhteistyössä,
——————————————————————–
Mr Panu Litmanen
Pääsihteeri Keskustan Opiskelijaliitto ry.
Secretary General of the Centre Student Union
email: paasihteeri@keskustaopiskelijat.fi
GSM +358 (0)50 351 7849
fax +358 (0)9 751 44 240

Kannanotto 16.3.2007: Oppositiopropaganda nostaa päätään

KANNANOTTO

Keskustaopiskelijat: Oppositiopropaganda nostaa päätään

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta syytti eilisessä kannanotossaan pääministeri Vanhasta ja kulttuuriministeri Saarelaa opiskelijoiden unohtamisesta kuluneella hallituskaudella. Tämä on Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) mielestä vähintäänkin totuuden säästeliästä käyttöä. Vanhasen ensimmäinen hallitus on puuttunut opiskeluun liittyviin epäkohtiin useammin kuin sinipunahallitus vaivautui kahdeksassa vuodessa meitä opiskelijoita edes ajattelemaan.

Neljässä vuodessa keskustavetoinen hallitus korotti opintotuen asumislisän 252 euroon kuukaudessa, nosti opintolainan valtiontakauksen määrän 300 euroon, teki opintolainan osittain verovähennyskelpoiseksi, korotti toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja sekä nosti kahteen otteeseen opiskelijoiden ateriatukea. Kokoomuksen hallituskaudella sen sijaan opiskelijoita ‘muistettiin’ pelkästään opintorahan leikkauksella vuonna 1995. Asialla tuolloin oli opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok).

“Opposition edustajille helpoin tapa haukkua hyvin toiminutta hallitusta on populistisesti vedota siihen, että neljässä vuodessa maailma ei olekaan muuttunut täydelliseksi.” toteaa KOL:n puheenjohtaja Juha Iso-Aho. “Kaikki eteenpäin vieneet hyvät teot sivuutetaan sillä, että on olemassa vielä lisää työtä jäljellä. Asetelma on absurdi. Olisiko oikein esim. arvostella 60 opintopistettä ensimmäisenä vuonnaan kerännyttä opiskelijaa siitä, ettei hän saanut jo kandin työtään valmiiksi?” Iso-Aho ihmettelee.
Lisätietoja

Juha Iso-Aho
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi
P. 050-3745416

Tiedote 14.3.2007: Keskusta suosituin puolue nuorten keskuudessa

Keskustalainen ote politiikkaan vetoaa nuoriin. Näin voidaan päätellä tänään julkistetusta Nuorisovaalien tuloksista ja eilen Yleisradion esittelemästä omasta kyselystään. Keskusta oli vaaleissa kannatukseltaan ylivoimainen 22,6 prosentin ääniosuudella. Muista suurista puolueista Kokoomus sai 17 % äänistä, SDP:n kannatuksen jäädessä 12 prosenttiin.

Ylen eilen julkistamassa yhdeksäsluokkalaisille tehdyssä kyselyssä puolestaan 33 % nuorista ilmoitti kannattavansa Keskustaa. Samalla Matti Vanhanen on nuorten keskuudessa ylivoimainen suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Vanhasta ilmoitti kannattavansa 54 % yhdeksäsluokkalaisista.

Kannatusluvut paljastavat, että keskustalaista asiallista linjaa arvostetaan myös nuorten piirissä. Samalla tulokset ovat vahva luottamuksen osoitus keskustavetoisen hallituksen politiikalle. Keskustalla on poliittisista puolueista ylivoimaisesti eniten aktiivisia nuoria kannattajia. ”Keskustaa on usein leimattu auringonlaskun puolueeksi”, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho toteaa. ”Nämä tulokset kuitenkin kielivät päinvastoin siitä, että Keskustan käytännönläheinen ja kansanvaltainen päätöksenteko toimii ja vetoaa nuoriin tänäkin päivänä.”, Iso-Aho jatkaa.

On mielenkiintoista nähdä missä määrin aikuiset ottavat mallia nuorista eduskuntavaalien huipennuksessa sunnuntaina. Nuoret ovat puhuneet, nyt on aikuisten vuoro.

Lisätietoja

Juha Iso-Aho

puheenjohtaja

Keskustan Opiskelijaliitto

p. 050 3745 416

Tiedote: Iso-Aho: Keskusta on opiskelijan valinta

KOL:n Iso-Aho: Keskusta on opiskelijan valinta

Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Juha Iso-Aho tervehtii ilolla ministeri Tanja Saarelan ilmoitusta Keskustan opintorahatavoitteesta. Keskusta tulee nostamaan opintorahan 15 prosentin korotuksen hallitusohjelmaan. Kanta on yhteneväinen valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen Nouse Jo! -kampanjan kanssa.

“Tämä ilmoitus on luonnollinen jatko keskustan muille opiskelijat huomioiville toimille”, Iso-Aho toteaa. Nykyinen hallitus ehti yhden vaalikauden aikana korottaa asumislisää, korottaa opintolainan valtiontakauksen määrää, tehdä opintolainan osittain verovähennyskelpoiseksi, korottaa toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja, sekä nostaa kahdesti opiskelijoiden ateriatukea.
“Kahdeksana sinipuna-hallituksen vuotena opiskelijoita taas ei ajateltu ollenkaan, ellei sellaiseksi sitten laske vuoden 1995 päätöstä leikata opiskelijoiden opintotukea”, Iso-Aho muistuttaa. “Ei liene siis epäselvää, missä puolueessa opiskelijoihin kiinnitetään Suomessa eniten huomiota, ja missä he myös saavat äänensä kuuluviin.”
Lisätietoja

Juha Iso-Aho
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja
P. 050-3745416

Keskustan nuorisojärjestöjen johtajat: Keskustan pelastettava suomalainen koulutus

Keskustan nuorisojärjestöjen johtajat: Keskustan pelastettava suomalainen koulutus

Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajat, Tuomo Puumala ja Juha Iso-Aho, vaativat opetusministerin salkkua Keskustalle. Puheenjohtajien mukaan on aika kokeilla muiden puolueiden osaamista opetusministerin paikalla.

- Odotamme demareilta vastausta siihen, miksi koulutuksella ei saa työtä. Aloituspaikkojen määrää pitäisi tarkastella rehellisesti peiliin katsoen, Puumala toteaa. Lipposen kakkoshallituksen poskettomana tavoitteena oli korkeasti kouluttaa peräti 70 prosenttia suomalaisesta väestöstä. Demarit eivät tunnu päinvastaisesta retoriikastaan huolimatta ymmärtävän, että ammatillista osaamista tarvitaan Suomessa tulevaisuudessakin. Puheenjohtajien mukaan linja oli lyhytnäköinen.

- Koulutuspolitiikkaan heijastuu SDP:n ongelma laajemminkin – heille politiikka on nykyisin pään työntämistä pensaaseen. Jos me emme näe maailmaa, ei sekään näe meitä. Tuon ajattelun mukaan riittää, että kaikki pidetään ennallaan, eikä minkäännäköistä koulutusjärjestelmämme eteenpäin kehittämistä tarvita, Iso-Aho harmittelee.

Kuitenkin juuri koulutuksen alalla meillä kaivataan näkemyksiä. Toisella asteella ammatillisten koulujen ja lukioiden yhteistyötä tulee lisätä siten, että kaksoistutkinto tehdään mahdolliseksi entistä useammalle. Sen sijaan demareiden kaavaileman, ”kaikkea kaikille” –lupailevan, nuorisoasteen koulun tielle ei pidä mennä. Korkeakouluissa taas oppilaitosten ja yritysten läheisempi yhteistyö tulee tehdä lainsäädännöllä mahdolliseksi. Käytännössä tämä siis tarkoittaisi koulutuspalvelujen yhteisöille myymisen sallimista, puheenjohtajat tiivistävät.

Opiskelijajärjestöt: opintorahan korotuksesta päätetään vaaleissa

Tiedote 29.1.2007
Julkaisuvapaa heti

Pressmeddelandet finns på svenska i slutet av detta e-mejl.

OPISKELIJAJÄRJESTÖT: OPINTORAHAN KOROTUKSESTA PÄÄTETÄÄN VAALEISSA

Toisen ja korkea-asteen opiskelijoita edustavat opiskelijajärjestöt vaativat, että opintorahaa korotetaan 15 prosentilla 1.1.2008 lukien. Opintorahan tasokorotus tulee kohdistaa sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoille.

Yhteisen tavoitteen myötä järjestöt jatkavat viime vuonna alkanutta Nouse Jo! -kampanjaa. Vuonna 2006 kampanjassa kerättiin muun muassa opintorahan 15 prosentin korottamisen puolesta adressi, jonka allekirjoitti 127 109 ihmistä. Syksyllä opiskelijakaupungeissa järjestettyihin mielenosoituksiin osallistui tuhansia opiskelijoita. Opintorahaa ei kuitenkaan korotettu joulun alla päätetyssä valtion talousarviossa vuodelle 2007.

Kannustavalta näyttää nyt se, että yli 60 prosenttia nuorten ja opiskelijoiden vaalikoneeseen (http://www.nuortenvaalikone.fi/) vastanneesta reilusta 1100 kansanedustajaehdokkaasta on sitä mieltä, että opintotuen kehittäminen kuuluu kolmen tärkeimmän panostuksen kohteen joukkoon seuraavalla vaalikaudella. Vaalikonekysely lähetettiin 1600 kansanedustajaehdokkaalle. “Opintorahan korottamisesta päätetään eduskuntavaaleissa. Opiskelijoilla on nyt todella hyvä syy käyttää äänioikeuttaan”, muistuttaa puheenjohtaja Malou Zilliacus Finlands Svenska Skolungdomsförbund -järjestöstä.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen, sen sijaan sitä laskettiin vuonna 1995. Toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrät ovat vuodelta 1994. “Hyvinvointi-Suomessa opintorahan jälkeenjääneisyys on ennenkuulumatonta ja näyttää todellisen puolen koulutuksen arvostuksesta”, toteaa puheenjohtaja Hannu Murisoja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry:stä. “Opintorahan korotus mahdollistaa paremmin tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja täysipäiväisen opiskelun, toteaa puheenjohtaja Lasse Männistö Suomen ylioppilaskuntien liitosta. “Opiskelijoille on varattava oma nurkka budjettikehyksistä!”, Männistö jatkaa.

Me allekirjoittaneet opiskelijajärjestöt, jotka edustamme Suomen opiskelijoita, vaadimme, että opintorahaa korotetaan 15 prosentilla 1.1.2008 alkaen. Opintorahan korottaminen on kirjattava hallitusohjelmaan. Korottamisen valtiontaloudelliset vaikutukset ovat noin 67 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingissä 29.01.2007,
Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA
http://www.akava.fi/

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.
http://www.skolungdom.fi/

Keskustan Opiskelijaliitto ry (KOL)
http://www.keskustaopiskelijat.fi/

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
http://www.tuhatkunta.fi/

Perussuomalaiset Nuoret
http://www.ps-nuoret.net/

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry
http://www.sonk.fi/

STTK-Opiskelijat ry
http://www.sttkopiskelijat.fi/

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry
http://www.samok.fi/

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry
http://www.kdnuoret.net/

Suomen Lukiolaisten Liitto ry (SLL)
http://www.lukio.fi/

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
http://www.osku.info/

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
http://www.syl.fi/

Svensk Ungdom, Svenska folkpartiets ungdomsorganisation rf
http://www.svenskungdom.fi/

Vasemmisto-opiskelijat ry
http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry (ViNO)
http://www.vino.fi/

Lisätietoja:

SYL:n puheenjohtaja Lasse Männistö, 044 906 5007, lasse.mannisto@syl.fi
SAMOKin puheenjohtaja Hannu Murisoja, 020 756 9670, hannu.murisoja@samok.fi
FSS:n puheenjohtaja Malou Zilliacus, 040 845 7990, malou.zilliacus@skolungdom.fi
—
Pressmeddelande 29.1.2007
Fritt att publicera
STUDENTORGANISATIONERNA: FRÅGAN OM HÖJNING AV STUDIEPENNINGEN AVGÖRS I VALET

De studentorganisationer som representerar studerande på andra och högre
stadiet kräver att studiepenningen skall höjas med 15 procent från och med 1.1.2008.
Nivåhöjningen av studiepenningen skall riktas både till eleverna på andra stadiet och till studenterna på högre stadiet.

Organisationerna fortsätter arbeta för det gemensamma målet genom kampanjen
“Upp med den!” som inleddes förra året. År 2006 genomförde kampanjen bland annat en
namninsamling för en 15 procents höjning av studiepenningen, där 127 109 personer undertecknade adressen. I de demonstrationer som arrangerades i studiestäderna i höstas deltog tusentals studerande. Studiepenningen höjdes ändå inte i statsbudgeten för år 2007, som fastställdes före jul. Nu ser det mera hoppfullt ut, då över 60 procent av de drygt 1 100 rikdagskandidater som lämnat svar i de ungas och studenternas valmaskin (http://www.ungasvalmaskin.fi/) anser att utvecklande av studiestödet hör till de tre viktigaste saker som riksdagen behöver satsa på under nästa mandatperiod.

Valmaskinsförfrågan skickades till 1 600 riksdagskandidater. “Beslutet om en höjning av studiepenningen fattas i riksdagsvalet. Studerandena har nu en verkligt god orsak att utnyttja sin rösträtt”, påminner Malou Zilliacus, ordförande för Finlands Svenska
Skolungdomsförbund.

Studiepenningen för högskolestudenter har inte höjts sedan år 1992, utan tvärtom sänktes den år 1995. Studiepenningssummorna för elever på andra stadiet är från år 1994. ”I Välfärdsfinland är det oerhört att studiepenningen tillåtits bli så långt
efter i utvecklingen, och det visar hur mycket utbildning de facto uppskattas”, konstaterar Hannu Murisoja, ordförande för Förbundet för Studentföreningar vid Yrkeshögskolorna i Finland SAMOK r.f.

“En höjning av studiepenningen skulle ge mer jämlika möjligheter till utbildning och
heltidsstudier”, konstaterar Finlands studentkårers förbunds ordförande Lasse Männistö.
“Också studenterna måste få plats innanför budgetramarna!” fortsätter Männistö.

Undertecknade studentorganisationer, som representerar Finlands studenter, kräver att
studiepenningen skall höjas med 15 procent från och med 1.1.2008. En höjning av studiepenningen måste skrivas in i regeringsprogrammet. Höjningens inverkan på statsfinanserna skulle bli ca 67 miljoner euro per år.

Helsingfors den 29 januari 2007
De riksomfattande studentorganisationerna

AKAVAs studerandedelegation AOVA
http://www.akava.fi/

De Gröna Unga och Studerande r.f. (VINO)
http://www.vino.fi/

Finlands gymnasisters förbund r.f. (FGF)
http://www.lukio.fi/

Finlands Kristdemokraters (KD) Unga r.f.
http://www.kdnuoret.net/

Finlands studentkårers förbund (FSF) r.f.
http://www.syl.fi/

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS r.f.
http://www.skolungdom.fi/

Förbundet för Studentföreningar vid Yrkeshögskolorna i Finland - SAMOK r.f.
http://www.samok.fi/

Keskustan Opiskelijaliitto ry (KOL)
http://www.keskustaopiskelijat.fi/

Perussuomalaiset Nuoret
http://www.ps-nuoret.net/

Samlingspartiets Studerandeförbund Tuhatkunta rf
http://www.tuhatkunta.fi/

Socialdemokratiska studerande - SONK r.f.
http://www.sonk.fi/

STTK-Opiskelijat ry
http://www.sttkopiskelijat.fi/

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
http://www.osku.info/

Svensk Ungdom, Svenska folkpartiets ungdomsorganisation r.f.
http://www.svenskungdom.fi/

Vasemmisto-opiskelijat ry
http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/
Ytterligare information:

FSF:s ordförande Lasse Männistö, 044 906 5007, lasse.mannisto@syl.fi
SAMOK:s ordförande Hannu Murisoja, 020 756 9670, hannu.murisoja@samok.fi
FSS:s ordförande Malou Zilliacus, 040 845 7990, malou.zilliacus@skolungdom.fi

Rakentavaa keskustelua tilauskoulutuksesta

KOL: Rakentavaa keskustelua tilauskoulutuksesta

Seuraavan hallituksen tulee Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) mielestä tehdä korkeakouluille mahdolliseksi myydä koulutuspalveluja yrityksille, valtioille sekä muille yhteisöille niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sen sijaan normaalin hakumenettelyn kautta korkeakouluun otettujen opiskelijoiden koulutus tulee jatkossakin säilyä kaikille maksuttomana ja tasa-arvoisena.

Tällä mallilla yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat vasta­ta kasvavaan koulu­tuksen kysyntään tarjoamalla maksullista huippuosaamista sitä haluaville. Näin korkeakoulut saisivat suuremman hyödyn omilla, erikoistuneilla, huippu-osaamista edustavilla aloillaan, sekä vahvistaisivat taloudellista autonomiaansa ulkopuolisen rahoituksen avulla. Suomalaisen koulutusjärjestelmän maksuttomuuden periaatteesta, joka on näytellyt ratkaisevaa roolia Suomen noustessa huipulle osaamisen ja tietotaidon maailmanvaltana, ei tulisi luopua tulevaisuudessakaan. Sen sijaan osaamisen monipuolinen hyödyntäminen, markkinointi ja maailmalle vienti, myös koulutuksen saralla, olisi hyvä ja tuloksellinen pelinavaus koko suomalaiselle korkea­koulupolitiikalle ja sen rakenteelliselle kehittämiselle.

Keskustan Opiskelijaliitto vierastaa tapaa, jolla julkisuudessa on viime aikoina käsitelty tilauskoulutusta. Kantaa asiaan ottavat jakautuvat toisaalta niihin, jotka tyytyvät sanomaan jyrkästi “ei!” kaikille korkeakoulutusta kehittämään pyr­ki­ville ehdotuksille, ja toisaalta niihin, jotka pyrkivät uudistamaan korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää vaatimalla lukukausimaksuja ja lisäämällä näin epätasa-arvoa opiskelijoiden keskuudessa. Itsepäisen ja itseään toistavan jankkaamisen sijaan tarvitsemme rakentavaa ja kokonaisuuden huomioon ottavaa keskustelua.
Lisätietoja

Puheenjohtaja Juha Iso-Aho

Keskustan Opiskelijaliitto

p. 050-374 5416

Kannanotto 3.12.2006 Lääkäripulaan tarvitaan täsmälääkkeet!

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry
KANNANOTTO 3.12.2006

Keskustaopiskelijoiden liittokokous Tampereella:

LÄÄKÄRIPULAAN TARVITAAN TÄSMÄLÄÄKKEET!

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) on todella huolestunut Suomessa vallitsevan lääkäripulan aiheuttamasta inhimillisestä hädästä ja kuntien talousahdingosta.

Kunnat joutuvat lääkäripulan vuoksi turvautumaan yhä useammin keikkalääkäreihin ja useista väliaikaisista ratkaisuista on tullut jo lähes vakiintuneita käytäntöjä. Samanaikaisesti useat kunnat painivat taloudellisten ongelmien kanssa, mitä keikkalääkäreille maksettavat moninkertaiset palkat eivät helpota. Lähellä valmistumista olevia lääkäriopiskelijoita rekrytoidaankin ns. ”keikkafirmoihin” jo opiskelujen harjoitteluvaiheessa.

Keskustan Opiskelijaliitto vaatii valtiovaltaa puuttumaan tähän huolestuttavaan kehitykseen. Lääkäriopiskelijat tulisi velvoittaa suorittamaan harjoittelunsa julkisen puolen palveluksessa ilman, että keikkafirmat toimivat rahastavana välikätenä. Tämä ei liene kohtuuton vaatimus yhteiskunnan kuitenkin tarjotessa maksuttoman koulutuksen.

Julkisen puolen houkuttelevuutta työpaikkana täytyy lisätä parantamalla työilmapiiriä terveyskeskuksissa. Tähän päästään esimerkiksi panostamalla nykyistä enemmän esimiestaitojen kehittämiseen muun muassa johtamiskoulutuksen avulla.

Lääkäripula kohdistuu erityisesti muuttotappioalueille. Suomessakin tulisi miettiä esim. Norjan mallin mukaista järjestelmää, jossa vastavalmistuneet lääkärit vapautuvat opintolainansa takaisinmaksusta, jos he lähtevät töihin lääkäripulan vaivaamille alueille tietyksi ajaksi.

KOL vaatii yhteiskunnallista keskustelua aiheesta ja konkreettisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Lääkäripulan aiheuttamaa akuuttivaivaa ei saa päästää krooniseksi.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anu Tuovinen
p. 050 308 6943

Kannanotto 3.12.2006 Televisiomaksu on siirrettävä viestintämuseoon

KANNANOTTO
Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 3.12.2006

Televisiomaksu on siirrettävä viestintämuseoon

Televisiomaksu on aikansa elänyt. Nyt televisiomaksusta voidaan luopua kuten luovuttiin radioluvasta 1970-luvulla. Yleisradion rahoitukseen syntyvä tuloaukko katetaan valtion budjetista. Samalla on kuitenkin luotava mekanismi, joka takaa Yleisradion toiminnan tehokkuuden ja riippumattomuuden. Näin yhteiskunta säästää jo pelkästään televisiomaksuhallinnon byrokratian lopettamisessa 11 miljoonaa euroa. Tärkeintä on turhan byrokratian purkaminen.

Opiskelijat ja muut heikossa taloudellisessa asemassa olevat väestöryhmät ovat vaatineet alennusta televisiomaksuun. Lakkauttamalla televisiomaksu ja siirtämällä Yleisradion rahoitus pääosin valtion budjettiin myös opiskelijat ja muut taloudellisesti heikossa asemassa olevat saavat katsella televisiota hyvällä omallatunnolla.

Lisäksi televisiomaksun poistaminen parantaa yhteisöllisyyttä, kun maksusta pinnaajatkin uskaltavat avata oven kutsumattomille vieraille.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Anu Tuovinen
p. 050 308 6943

Kannonotto 29.11.2006 SONK ja KOL: Työt opintorahan suhteen jäivät tekemättä

SONK ja KOL: Työt opintorahan suhteen jäivät tekemättä
29.11.2006

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry ja Keskustan opiskelijaliitto KOL ry ovat tyytyväisiä hallituspuolueiden ratkaisuun korottaa toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavia vanhempien tulorajoja. Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen on rakenteellisesti opintotukijärjestelmän pahin epäoikeudenmukaisuus, josta tulee pyrkiä eroon.

Samalla hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt ilmaisevat kuitenkin pettymyksensä siihen, ettei kaikkien opiskelijajärjestöjen yhdessä ajamalle opintorahan korotukselle löytynyt riittävää tukea. Opintoraha nousee varmasti keskusteluun vaalien alla, jolloin SONK ja KOL odottavat näkevänsä korotuksen kaikkien puolueiden tavoitelistan kärkipäässä.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen, puheenjohtaja, Keskustan opiskelijaliitto KOL ry, anu.tuovinen@keskustaopiskelijat.fi, puh. 050 308 6943

Esa Suominen, puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puh. 050 53 27 366, esa.suominen@sonk.fi,

Kannanotto 26.8.2006: Tupo on muinaisjäänne

TUPO ON MUINAISJÄÄNNE

Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) liittohallitus pitää nykyisen kaltaista tulopoliittista kokonaisratkaisua aikansa eläneenä ja katsoo sen kaipaavan radikaalia uudistamista. Kolmikantaiseen sopimiseen perustuva TUPO -järjestelmä on jähmeä, teollisen aikakauden jäänne, joka ei vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita. Nykyinen TUPO -järjestelmä on luotu oloissa, jossa yritykset toimivat enimmäkseen kansallisilla markkinoilla, ja jossa kilpailuetua kansainvälisessä kilpailussa voitiin hakea devalvoimalla markan arvoa.

Nykyisin yritykset toimivat maailmanlaajuisella markkina-alueella, eikä devalvaatio kuulu EU:n yhteisen rahapolitiikan välineisiin. Näissä olosuhteissa palkka- tai työehtosopimus ratkaisuja tulisi voida tehdä paikallisesti ja alakohtaisesti. Tällöin palkkakehitys voisi paremmin seurata alan tuottavuutta ja kilpailutilannetta globaaleilla markkinoilla. Nykyisessä keskitetyssä tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovitaan kaavamaisista palkankorotuksista kaikille aloille riippumatta alan tuottavuuskehityksestä. Tällainen järjestelmä estää työpaikkojen syntymistä matalan tuottavuuden aloille.

Paikallinen sopiminen on keino luoda työmarkkinoille kaivattua joustavuutta tuotannon ja kysynnän vaihteluihin sopeutumiseen. Järjestelmä voisi toimia esimerkiksi siten, että puitteista tulokehitykselle ja työehtosopimuksille sovittaisiin keskitetysti. Tämä sopimus muodostaisi raamin, josta voitaisiin poiketa paikallisesti sopimalla. Jos paikallisella tasolla sopimukseen ei päästäisi, noudatettaisiin työpaikalla keskitetysti sovittua raamiratkaisua.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen, puheenjohtaja, GSM 050 308 6943, puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Tiedote 24.8.2006

Julkaisuvapaa heti
Nuoret Keskustajohtajat: SDP:n usko ja tahto loppuivat pienen ihmisen asiassa

Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Tuomo Puumala ja Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Anu Tuovinen ovat äärimmäisen pettyneitä valtioneuvoston budjettiesitykseen opiskelijoiden toimeentulon kohentamisen osalta. Varsinkin hallituskumppani SDP:n täydellinen haluttomuus opiskelijoiden aseman parantamiseen kummastuttaa puheenjohtajia. SDP on ollut sinipunahallituksen ajoista asti huolissaan opiskelijoista pelkissä puheissa. Kun on tullut tekojen aika, SDP:n toiminta on ollut nuorisojärjestöt mukaan luettuna täysin ryhditöntä. Usko, tahto ja järki ovat loppuneet poikkeuksetta kesken.

Puheenjohtajat kiittävät kulttuuriministeri Saarelan johdonmukaista linjaa opiskelijoiden asian eteenpäinviemisessä. Puheenjohtajat muistuttavat, että opiskelijat ovat yksi yhteiskunnan heikoimmin toimeentulevista ryhmistä. Köyhän asian eteenpäinvieminen kuuluu erottamattomasti nuorkeskustalaiseen linjaan. Puheenjohtajat toivovatkin, että tulevan hallituskumppanin kanssa voi viedä eteenpäin myös pienen ihmisen asiaa.

Lisätietoja:

Tuomo Puumala 040 518 2768
Anu Tuovinen 050 308 6943

Tiedote 2.8.2006 Keskustaopiskelijat: Opintotuen tulorajojen korottaminen askel eteenpäin

Tiedote
2.8.2006

Keskustaopiskelijat: Opintotuen tulorajojen korottaminen askel eteenpäin

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) jakaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL), Kokoomusopiskelijoiden ja AKAVAn opiskelijavaltuuskunnan (AOVA) näkemyksen siitä, että tulorajojen korottaminen on tärkeää.

“Ministeri Saarelan esittämä 20 prosentin korotus opintotuen tulorajoihin on askel eteenpäin opiskelijan toimeentulon parantamisen polulla. Se lisää paitsi työn kannattavuutta niin myös opiskelijan käytettävissä olevia tuloja, minkä luulisi kelpaavan myös hallituskumppaneille”, toteaa puheenjohtaja Anu Tuovinen.

KOL korostaa, että opintososiaalisen aseman kehittämisessä riittää vielä sarkaa kynnettäväksi nykyiselle ja tulevallekin hallitukselle. Sinipunahallituksen saavutukset opiskelijan toimeentulon parantamiseksi olivat vaatimattomia. Keskusta sen sijaan on puurtanut määrätietoisesti ja tuloksellisesti opiskelijan arjen helpottamiseksi.

“Tarvittiin keskustalainen ministeri toteuttamaan opiskelijapoliittisia uudistuksia”, napauttaa Tuovinen sivuuttaen kansanedustaja Viitasen (sd) viime päivien valitukset.

Lisätietoja:
Anu Tuovinen, puheenjohtaja, 050 308 6943,
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto 6.6.2006 KOL:n teesit valittavalle puoluesihteerille

KANNANOTTO

Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen
kesäkokous Sauvossa 2.-4-6.2006

KESKUSTAN OPISKELIJALIITON TEESIT VALITTAVALLE PUOLUESIHTEERILLE

Keskustan Opiskelijaliitto edellyttää, että uusi puoluesihteeri kiinnittäisi huomiota puolueen piirien, opiskelupaikkakuntien kunnallisjärjestöjen ja Keskustan Opiskelijaliiton osastojen väliseen yhteistyöhön. Opiskelijat tekevät vapaaehtoisesti ja pyyteettömästi töitä opiskelupaikkakunnallaan osana piiriä. Usein ihmiset tulevat mukaan poliittiseen toimintaan opiskeluaikanaan, jolloin opiskelijajärjestön toiminta jäsenhankinnassa korostuu. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö piirin johdon ja KOL:n osastojen toimijoiden välillä toimii hyvin. Yksi keino yhteistyön parantamiseksi voisi olla säännöllisten yhteisten tapaamisten järjestäminen.

Puolueen piirien ja kunnallisjärjestöjen aktiiveilla on laaja kokemus puoluetoiminnasta ja elämästä yleensä. Tästä kokemuksesta Opiskelijaliiton toimijat voisivat hyötyä erityisen mentorointijärjestelmän avulla. Molemminpuolinen vuorovaikutus palvelee olennaisesti myös puolueen etua. Tällöin varmistetaan jatkuvuus sekä toimijoiden että päätöksenteon osalta.

Keskusta tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Mentorointi on ulotettava koskemaan myös puolueen kansainvälistä yhteistyötä. Nuoret on otettava mukaan esimerkiksi puolueen ulkomaan delegaatioihin tutustumaan ja verkostoitumaan. Tämä madaltaa kynnystä lähteä mukaan kansainväliseen toimintaan ja luo pohjaa puolueen kansainvälisille suhteille tulevaisuudessa.

Muutos lähtee nuorista ja opiskelijoista. Keskustalla ei ole varaa aliarvioida kasvavaa potentiaalia, joka tulevaisuudessa johtaa tätä puoluetta ja maata. On tärkeää, että nuorille toimijoille tarjotaan tilaisuus kehittyä asiantuntijoiksi. Keskustalle on luotava toimiva rekrytointijärjestelmä, joka edesauttaa keskustalaisen näkemyksen esiintymistä myös julkishallinnossa.

Lisätietoja:
Anu Tuovinen, puheenjohtaja,
GSM 050 3086943,
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto 23.05.2005: Opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta kirjattava kansanterveyslakiin

Kannanotto 23.5.2005

Me allekirjoittaneet opiskelijajärjestöt vaadimme, että sosiaali- ja terveysministeriössä toimineen Opiskelijaterveydenhuollon kehittämistyöryhmän suositus opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan perustamisesta huomioidaan parhaillaan valmisteilla olevassa kansanterveyslain uudistuksessa.

Opiskelijaterveydenhuollon kehittämistyöryhmä esittää muistiossaan, että ”Kansanterveyslain muutoksella perustetaan opiskeluterveydenhuollon valtakunnallista kehittämistä ja ohjausta johtamaan opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta.” (Suositus 24.4.)

Kehittämistyöryhmä on saanut arvokkaan tehtävänsä päätökseen ja neuvottelukunnan kirjaaminen lakiin tässä vaiheessa olisi luonteva ensimmäinen askel suositusten käytäntöön saattamiseksi.

Helsingissä 23.5.2005

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt

Jussi Salonranta Markus Söderlund
puheenjohtaja opiskelijasihteeri
Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Marisanna Pyykkönen Ville Väkeväinen
puheenjohtaja pääsihteeri
Keskustan Opiskelijaliitto ry (KOL)

Anna Anttinen Pasi Nykänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry

Esa Suominen Arto J. Virtanen
puheenjohtaja pääsihteeri
Sosiaalidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry

Pirkka Junes Ilona Alander
puheenjohtaja opiskelijasihteeri
STTK-opiskelijat ry

Kati Kokkonen Ville Wallin
puheenjohtaja pääsihteeri
Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto – SAKKI ry

Juha Lamminen Juha Makkonen
varapuheenjohtaja pääsihteeri
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry

Asmo Maanselkä Martti Haverinen
puheenjohtaja pääsihteeri
Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry

Kari-Antti Kitunen Petri Rajaniemi
puheenjohtaja pääsihteeri
Suomen Opiskelija-Allianssi ry (OSKU)

Arttu Laasonen Risto Lähteenmäki
puheenjohtaja pääsihteeri
Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL)

Anna Bertills Calle Haglund
förbundsordförande förbundssekreterare
Svensk Ungdom, Svenska Folkpartiets ungdomorganisation rf

Riikka Taavetti Karoliina Öystilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Vasemmisto-opiskelijat ry

Olli-Poika Parviainen Ville Tuominen
puheenjohtaja pääsihteeri
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry (ViNO)

Tiedote 29.03.2006 Kuntien pakkoliitokset eivät pelasta palveluja

TIEDOTE 29.3.2006

Keskustan Opiskelijaliitto: KUNTIEN PAKKOLIITOKSET EIVÄT PELASTA PALVELUJA

Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anu Tuovinen pitää kummallisena sosiaalidemokraattien halua pakottaa kaikki Suomen kunnat kankeaan peruskuntamalliin.

- Sosialidemokraattien hellimä, ns. peruskuntamalli on käytännössä kuntien pakkoliitosmalli. Se, että kunnista muodostetaan väkisin vähintään 20 000-30 000 ihmisen yksiköitä, ei pelasta peruspalveluja koko maassa, toteaa Tuovinen.

- Tuovinen muistuttaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lähdetty toteuttamaan kuntien sietämättömäksi käyneen menokehityksen vuoksi.

- Ongelmana on erityisesti kalliin erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Tähän haasteeseen ei kyetä vastaamaan peruskuntamallin 20 000-30 000 asukkaan veropohjalla. Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseen tarvitaan jopa 200 000-300 000 asukkaan väestöpohjaa. Siksi ei ole järkevää puristaa kaikkia kuntia samaan muottiin, vaan palvelut on turvattava alueelliset lähtökohdat huomioonottavalla mallilla. Samalla palvelujen tuottamistapoja on peruspalvelujen pelastamiseksi voitava arvioida uudelleen, Tuovinen sanoo.

- Keskustan Opiskelijaliitto ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia, mutta kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvia liitoksia. Pakkoliitoksilla synnytetään lähidemokratiaa halveksivia yksiköitä, Tuovinen jyrähtää.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen
puheenjohtaja
GSM 050 308 6943

Kannanotto 10.03.2006 Opiskelijoiden ateriatukea korotettava

KANNANOTTO 10.3.2006

KOL: OPISKELIJOIDEN ATERIATUKEA KOROTETTAVA

Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitus vaatii, että hallitus korottaa kehysriihessä korkeakouluopiskelijoiden aterian enimmäishintaa ja ateriatukea 1.1.2007 alkaen 20 sentillä. Nousseet työvoima- ja raaka-ainekustannukset ovat synnyttäneet painetta korottaa aterian hintaa, jota ei kuitenkaan voida tehdä säännöstellyn enimmäishinnan vuoksi. Jotta hinnankorotus ei siirtyisi opiskelijoiden maksettavaksi, olisi samalla korotettava opiskelijoiden ateriatukea vastaavalla summalla.

Ateriatuella luodaan opiskelijalle mahdollisuus terveelliseen sekä tasapainoiseen työpaikkaruokailuun. Ateriatuki kohdistuu tukimuodoista parhaiten päätoimisille opiskelijoille. Ateriatuen avulla saavutetaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia ja se kasvattaa opiskelijaa terveellisiin ruokailutottumuksiin. Kustannusten noustessa mutta aterian hinnan pysyessä ennallaan vaarana on, että aterian laatu ja ravintoarvo laskevat. Tällä hetkellä aterian enimmäishinta on 3,82 euroa, josta tuen osuus on 1,47 euroa/ateria, jolloin opiskelijan maksettavaksi jää 2,35 euroa ateriaa kohti.

Ateriatuen korottaminen olisi erinomainen jatkumo niille päätöksille, joita Vanhasen hallituksen hallituskaudella on tehty opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseksi. Hallituskauden aikana on korotettu korkeakouluopiskelijoiden asumislisän vuokrakattoa, nostettu opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää ja opintolainaan on lisäksi liitetty lainasubventio korkeakouluopiskelijoille sekä sen lisäksi on korotettu toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen
puheenjohtaja
GSM 050 308 6943
puheenjohtaja@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto 08.03.2006 Keskustan Opiskelijaliiton työvaliokunta: Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen tervetullutta

Työvaliokunnan kannanotto 8.3.2006

Keskustan Opiskelijaliiton työvaliokunta: Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen tervetullutta

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) pitää opetusministeriön keskiviikkona 8.3. julkaisemassa keskustelumuistiossa esitettyjä duaalimallin pohjalta nousevia korkeakoulujen rakenteellisia kehittämisajatuksia tervetulleina.

Keskustan Opiskelijaliitto jakaa opetusministeriön näkemyksen uudistustarpeesta ja sen lähtökohdista. Koulutuksen laadun varmistaminen, alueiden erilaiset koulutustarpeet ja alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen ja päällekkäisen koulutustarjonnan karsiminen takaavat Suomen menestymisen kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Samalla voidaan turvata myös koulutuksen alueellinen kattavuus.

- Koulutussektoreiden välinen yhteistyö ja suurempien koulutusyksiköiden muodostaminen mahdollistavat tasokkaan tutkimuksen ja resurssien hyödyntämisen opiskelijoita palvelevalla tavalla, kommentoi KOL:n puheenjohtaja Anu Tuovinen.

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä mielenkiintoinen avaus on korkeakoulujen koulutus- ja tutkimuspalveluiden yhtiöittämistä koskeva esitys. Esityksellä vahvistettaisiin positiivisella tavalla korkeakoulujen taloudellista autonomiaa.

Lisätietoja:
Anu Tuovinen
puheenjohtaja

29.01.2005: KOL ja SONK: Rakentavaa vastaantuloa opintoaikakysymyksessä

SONK ja KOL: Rakentavaa vastaantuloa opintoaikakysymyksessä

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry ja Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry ovat pääosin tyytyväisiä sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan opintoaikojen lyhentämistä koskeviin esityksiin. Erityisen tervetulleena on pidettävä yliopistojen velvoittamista opintojen ohjaukseen siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Tällä tulee odotettavasti olemaan myönteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät opintoaikojen lyhenemisenä.

SONK ja KOL ovat alusta asti suhtautuneet kriittisesti opinto-oikeuden rajoittamiseen. Esitetyssä mallissa keskeistä onkin kaikkien opiskelijoiden oikeus jatkaa opintojaan määräajan päätyttyä heidän esittäessään tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman. Opiskelijoiden elämäntilanteiden moninaisuuden huomioonottaen tätä muotoilua on pidettävä erittäin tärkeänä. Opintoaikoja koskeneessa keskustelussa tämä oli opiskelijajärjestöjen keskeinen vaatimus.

Opintosuunnitelmien laadinta ei saa johtaa tarpeettoman byrokratian syntymiseen, vaan sen on aidosti tarjottava opiskelijalle välineet opintojensa suorittamiseen hänelle sopivassa aikataulussa.

SONK ja KOL pitävät tärkeänä opiskelijoiden mielipiteiden huomioimista opintoaikoja koskeneessa keskustelussa. Julkistetut esitykset yhdessä asumislisän vuokrakaton korotuksen kanssa luovat hyvän pohjan opiskelun edellytysten parantamiselle.

Lisätietoja:
Esa Suominen, Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja, puh. 050 53 27 366

Marisanna Pyykkönen, Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry, puheenjohtaja, puh. 044 35 78 828

Yhteiskannanotto 18.01.2006 Puheenjohtajat Tuhatkunta ja KOL: Äänestäminen on vastuullista kansalaisuutta

YHTEISKANNANOTTO
18.1.2006

Puheenjohtajat Tuhatkunta ja KOL: Äänestäminen on vastuullista kansalaisuutta

Yleissivistävän koulutuksen tehtävä on antaa kaikille kansalaisille perusedellytykset ymmärtää yhteiskuntajärjestelmää ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhteiskunnan perusrakenteiden ja niiden keskinäisten suhteiden ymmärtäminen tukee täysipainoista aikuisuutta ja kansalaisvaikuttamista. Äänestäminen niin kunnallis-, eduskunta- kuin presidentinvaaleissa osoittaa vastuullista kansalaisuutta.

Korkeakouluopiskelijoiden tulee tuntea niin oikeutensa kuin velvollisuutensakin, sillä jokainen äänestys on kansanäänestys. Meillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen seuraavan kuuden vuoden ajanjaksolle ja valita pysähtyneisyyden ja uudistavan politiikan välillä. Presidentiltä vaaditaan rohkeutta luotsata suomalaista työn, osaamisen ja hyvinvoinnin yhteiskuntaa globalisaation aikana. Tämän vuoksi valintamme Suomen presidentiksi on Sauli Niinistö.

Lisätietoja:

Jussi Saloranta, puheenjohtaja Kokoomuksen Opiskelijaliitto TUHATKUNTA ry
Anu Tuovinen, puheenjohtaja Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry

Tiedote 11.12.2005 Keskustan Opiskelijaliitolle uusi puheenjohtajisto ja liittohallitus

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry
TIEDOTE
11.12.2005 Kajaani

Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) liittokokous valitsi 11.12. Kajaanissa liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2006 valtiotieteiden ylioppilas Anu Tuovisen (25) Turusta. Tuovinen on aiemmin toiminut Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Tuovinen on kotoisen Lahdesta, mutta on sittemmin turkulaistunut ja opiskelee pääaineenaan sosiaalipolitiikkaa Turun yliopistossa.

Liiton varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi hallintot.yo Jaakko Antilan Rovaniemeltä ja kasvatustiet.yo Anna-Kaarina Uusitalon Kajaanista. Liittohallituksen jäseninä toimivat ensi vuonna yhteiskuntat.yo Juha Iso-Aho Tampereelta, tekn.yo Juha Jäämaa Otaniemestä, kasvatustiet.yo. Teemu Korhonen Kajaanista, fil.yo Antti Mulari Joensuusta, yhteiskuntat.yo Maria Pohjamo Jyväskylästä ja fil.yo. Salla Remes Joensuusta.

”Vuonna 2006 keskustalaisen opiskelijapolitiikan keskiössä on akateemisen yrittäjyyden lisääminen sekä opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Muita KOL:lle tärkeitä tavoitteita on kehittää suomalaista korkeakouluverkkoa ja opintotukijärjestelmää, parantaa ulkomaisten opiskelijoiden asemaa ja edistää suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymistä”, Tuovinen linjaa. ”Keskustan Opiskelijaliitto on aloitteellisesti mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa sellaiseksi, joka kannustaa kansalaisia aktiiviseen osallistumiseen, itsensä kehittämiseen ja työn tekemiseen”, korostaa vuoden vaihteessa puheenjohtajakautensa aloittava Tuovinen.

Lisätietoja:
Anu Tuovinen
puheenjohtaja 2006
GSM 050-3086943, anu.tuovinen@keskustaopiskelijat.fi

Marisanna Pyykkönen
puheenjohtaja 2005
GSM 044-3578828, marisanna.pyykkonen@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto 02.12.2005 Pyykkönen: Opintotukiparannukset jatkuvat Keskustan johdolla

Keskustan Opiskelijaliitto ry.
TIEDOTE 1.12.2005

KOL:n puheenjohtaja: OPINTOTUKIPARANNUKSET JATKUVAT KESKUSTAN JOHDOLLA

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen kiittää Keskustan eduskuntaryhmän panosta ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan vahvaa pohjatyötä hallituspuolueissa sovituksi saatuun toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korotukseen. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat odottaneet parannusta omaan opintotukeensa korkeakouluopiskelijoiden jälkeen. Odotus palkittiinkin lupauksen mukaisesti.

Opintotuesta vastaavan ministeri Karpelan ja Keskustan kansanedustajien periksiantamaton työ hallitusohjelman tavoitteiden ja opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseksi on ollut vaikuttavaa nähtävää. Keskustan ollessa opintotuesta vastaava päähallituspuolue ovat toteutuneet niin asumislisän nousu, opintolainan verovähennys ja kuukausimäärän korotus kuin nyt myös 15%:n korotus toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoihin.

”Opiskelijoiden toimeentulo on yli kymmenen vuoden suvantovaiheen jälkeen ottanut valtavia harppauksia eteenpäin Keskustan hallitustaipaleen aikana”, puheenjohtaja Pyykkönen iloitsee opintotukiuutisen varmistuttua. ”Kansanliike, jonka keskeisiä arvoja ovat sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo, on pitänyt velvollisuutenaan hoitaa myös niiden toteutumisedellytykset kuntoon. Opiskelijat voivat luottaa päättäjien kykyihin ja määrätietoisuuteen valitessaan Keskustan edustajia keskeisille paikoille”, Pyykkönen toteaa tyytyväisenä.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen, 044-3578828,
marisanna.pyykkonen@kol.fi

Opiskelijajärjestöt 06.10.2005: Perusteettomille pätkätöille saatava loppu!

Opiskelijajärjestöt 6.10.2005: Perusteettomille pätkätöille saatava loppu!

Opiskelijajärjestöt vaativat yhdessä perusteettomia pätkätöitä kuriin. Nuorten asema työmarkkinoilla on heikko ja heikkenee, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä. Epävarmuus valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä on suurelle osalle arkipäivää. Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus on sekä laitonta että kohtuutonta. Kärsijöinä ovat usein nuoret, jotka eivät työsuhteen menettämisen pelossa uskalla vaatia oikeuksiaan.

Määräaikaisten työsuhteiden käyttöön tulee olla oikeat perustelut. Vastavalmistuneiden opettajien palkkaaminen vain lukukauden ajaksi tai naisten palkkaaminen määräaikaisiin työsuhteisiin raskauden pelossa eivät ole niitä. Tutkimusten mukaan varsinkin naiset ovat erittäin huolissaan valmistumisen jälkeisestä työllistymisestään. Tämä johtuu siitä, etteivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasaa sukupuolten välisiä tuloeroja ja on yksi askel kohti tasa-arvoisempia työmarkkinoita.

Töiden epätyypillisyys on nykypäivää; osa-aikatyö, vuokratyö tai säännölliset sijaisuudet ovat merkittävästi lisääntyneet. Tukimuotojen tulisi paremmin vastata erilaisia elämäntilanteita, jolloin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa elävien tarpeet huomioitaisiin paremmin. Opiskelijajärjestöt peräänkuuluttavatkin työmarkkinajärjestöjen ja julkisen sektorin vastuuta tukimuotojen kehittämisessä. Niin yksityisen että julkisen alan työnantajien tulee huolehtia pätkätyöläisten aseman parantamisesta. Määräaikaiset työsuhteet eivät saisi muodostaa taloudellisia, sosiaalisia tai henkisiä epäkohtia vastavalmistuneen elämään.

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta (AOVA)
Jussi Salonranta, puheenjohtaja
Markus Söderlund, opiskelijasihteeri

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL ry)
Marisanna Pyykkönen, puheenjohtaja
Ville Väkeväinen, pääsihteeri

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Anna Anttinen, puheenjohtaja
Pasi Nykänen, pääsihteeri

Sosialidemokraattiset Opiskelijat (SONK) ry
Esa Suominen, puheenjohtaja
Arto Virtanen, pääsihteeri

Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI)
Kati Kokkonen, puheenjohtaja
Ville Wallin, pääsihteeri

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK ry)
Petra Nystén, puheenjohtaja
Terhi Salonen, hallituksen jäsen

Suomen Opiskelija-Allianssi (OSKU ry)
Kari-Antti Kitunen, puheenjohtaja
Petri Rajaniemi, pääsihteeri

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Arttu Laasonen, puheenjohtaja
Lauri Korkeaoja, pääsihteeri

Svensk Ungdom
Anna Bertills, förbundsordförande
Mats Löfström, förbundssekreterare

Vasemmisto-opiskelijat ry
Niina Kiviaho, puheenjohtaja

Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto (ViNO)
Ville Tuominen, pääsihteeri
Veera Luoma-aho, varapuheenjohtaja

Kannanotto 25.10.2005 Keskustaopiskelijat: Palvelurakenneuudistuksessa huomioitava osaajien saaminen kuntiin

Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry

Kannanotto 3.10.2005:
PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA HUOMIOITAVA OSAAJIEN SAAMINEN KUNTIIN

Keskustan Opiskelijaliitto haluaa korostaa kuntien palveluiden konkreettisten tekijöiden roolia palvelurakenneuudistuksen onnistumiseksi. Kuntien työntekijöistä erityisesti korkeakoulutetut osaajat ovat olleet esillä etenkin kuntien lakisääteisiä palveluita uhkaavan lääkäri- ja opettajapulan vuoksi. Esitetty kuntamäärän raju leikkaaminen ei vähennä palveluita tarvitsevia kuntalaisia. Keskustaopiskelijoiden mielestä muutostarve kohdistuukin ensisijaisesti kuntien palvelutuotantoon ja työympäristöihin.

Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on pienemmilläkin kunnilla mahdollisuus yhteistyöllä tehdä työmarkkinoistaan kilpailukykyisempiä luomalla työntekijöille inhimillisempi työympäristö joustavammilla palvelutuotantomalleilla. Sekä itse palvelunsa tuottavat että palvelutuotantonsa ulkoistaneet kuntakumppanit houkuttelevat osaajia siirtymällä pätkätyökulttuurista pitkäaikaisempiin sopimuksiin työntekijöidensä ja palveluiden tuottajien kanssa. Työnantajien verkostoitumisella sekä työntekijöiden tehtäväkierto-, etenemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisellä edistetään työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja laadukasta palvelutuotantoa.

Keskustaopiskelijat kannustavat kuntia myös luomaan ja tarjoamaan koordinoidummin eri alojen työpaikkoja samalla alueella. Tarjoamalla mahdollisuuksia koulutusta vastaavaan työhön parisuhteen molemmille osapuolille voidaan kuntiin houkutella enemmän myös kokonaisia perheitä. Korkeakouluista vastavalmistuneet valitsevat nykyään usein pääkaupunkiseudulla olevan työtarjouksen pääosin korkeamman palkan vuoksi, jolla ei usein kuitenkaan ole niin paljon ostovoimaa muuta maata korkeamman vuokra- ja hintatason takia. Vertailutietoa Suomen eri alueista asumiseen ja työssäkäyntiin liittyen tulisikin olla helpommin saatavilla.

Keskustaopiskelijat vaativat kuntia tarkastelemaan itsekriittisesti, kuinka ne luovat työmarkkinoistaan koulutetuille osaajille nykyistä houkuttelevampia. Sekä kuntalaiset että palveluiden tekijät huomioivan muutoksen läpikäyminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan aidosti turvata kaikille suomalaisille.

Kannanotto 24.08.2005: Suomeen jääville lukukausimaksuista verovähennys

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen kiittelee korkeakoulujen ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja pohtineen työryhmän linjauksia. Ne edistävät merkittävästi suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Esitykset tarjoavat mahdollisuuden houkutella lisää ulkomaisia osaajia maahamme ja turvaavat silti kehitysmaista tulevien vähävaraisten opiskelijoiden korkeakoulutuksen, Pyykkönen painottaa.

Työryhmän esitys on linjassa keskustaopiskelijoiden lukukausimaksuista aiemmin esittämän kannan kanssa. Pyykkösen mukaan mallia tulee kuitenkin edelleen kehittää siten, että Suomeen valmistumisensa jälkeen töihin jäävät EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijat saavat suorittamansa lukukausimaksut verovähennyksenä takaisin. Suomeen jäävät ulkomaiset osaajat, joita maamme tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän, maksavat veroina koulutuskustannuksensa nopeasti valtiolle takaisin.

Lukukausimaksujen asettamisen yhteydessä on varmistettava ulkomaisten opiskelijoiden vieraskielisen tutkintoon johtavan opetuksen ja tukipalveluiden riittävyys. Erityisesti suomenkielen opetuksen tulee antaa opiskelijalle riittävät valmiudet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Korkeakoulujemme koulutustarjonnan ulkomaisille opiskelijoille on oltava riittävää ja laadukasta, jotta sitä voidaan myydä menestyksekkäästi Suomen ulkopuolelle, Pyykkönen muistuttaa.

Marisanna Pyykkönen
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry
044-3578828

Kannanotto 22.8.2005: Hallituksen muistettava toisen asteen opiskelijat budjetissa

Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry
Kannanotto 22.8.2005

Hallitus on pystynyt merkittävästi kohentamaan korkeakouluopiskelijoiden opintososiaalista asemaa korottamalla opintotuen asumislisää ja parantamalla opintolainan käyttömahdollisuuksia. On kuitenkin muistettava, että opiskelijoihin kuuluvat myös toisen asteen koulutusta saavat opiskelijat, joista merkittävä osa asuu myös itsenäisesti tai saa toimeentulonsa esimerkiksi yksinhuoltajan taloudesta.

Parannusta taloudelliseen tilanteeseensa odottavatkin vielä toisen asteen opiskelijat, joiden opintotuki on odottanut korjaamista myös pitkään. Vanhempien tulorajojen jälkeenjääneisyys aiheuttaa vaikeuksia toimeentulonsa kanssa kamppaileville toisen asteen opiskelijoille, jotka saavat yleisen palkkatason kehityksen myötä vanhempiensa kasvaneiden tulojen vuoksi liian vähän opintotukea tarpeeseensa nähden.

Hallitus on tehnyt paljon Suomen tulevaisuuden rakentavien opiskelijoiden toimeentulon korjaamiseksi. Hallituksen tuleekin täydentää tavoitteensa parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa suuntaamalla ensi vuoden budjettirahoitusta toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottamiseksi.

Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry
työvaliokunta

Lisätietoja:
puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen, 044-3578828, marisanna.pyykkonen@kol.fi

Kannanotto 27.06.2005: Nuoret vaativat pikaista parannusta toisen asteen opintotukeen

Nuoret vaativat pikaista parannusta toisen asteen opintotukeen

Suomalaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen mielestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen korjaaminen on opintotukijärjestelmän kehittämisessä kiireellisin toimenpide.

Toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulot vaikuttavat heille myönnettävään opintorahaan sekä asumislisään useimmissa tapauksissa alentavasti. Toisen asteen opiskelija saa täysimääräisen opintotuen vain silloin, kun vanhempien yhteiset kuukausitulot jäävät alle 2331 euron. Vanhempien tulojen vaikutuksen määräävä taulukko on vuodelta 1993. Vanhempien tulot vaikuttavat myös 18 vuotta täyttäneiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen. On kohtuutonta vaatia, että vanhemmat huolehtivat kotoa pois muuttaneen täysi-ikäisen lapsen elämästä taloudellisesti.

Lamavuosilta peräisin oleva tulotaulukko ei ole seurannut tulotason kehitystä, minkä seurauksena jo keskituloa vähemmän tienaavissakin perheissä opintotuki leikkautuu. Esimerkiksi luokanopettajana työskentelevän yksinhuoltajan tulot vähentävät lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevan lapsen tuen puoleen.

Kun oppilaitoksia joudutaan ikäluokkien pienenemisen vuoksi sulkemaan ja niin ammatillinen kuin yleissivistäväkin koulutus samalla erikoistuu, on yhä yleisempää, että toisen asteen opintoja varten joudutaan muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Jo nyt arviolta 15 % lukiolaisista ja reilut 30 % ammattiin opiskelevista asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Kyse ei ole marginaaliryhmästä vaan tärkeästä tuen tarvitsijoiden joukosta.

Järjestöjen mielestä kestämättömään tilanteeseen on saatava pikaisesti muutos. Järjestelmää on muutettava siten, etteivät vanhempien tulot vaikuta itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen. Ensimmäinen toimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vanhempien nykyisestä tulotasosta jälkeen jääneiden tulorajojen pikainen korottaminen.

Helsingissä 16.6.2005,

Finlands Svenska Skolungdomsförbund
Antonia Wulff, ordförande
Jenny Wikström, generalsekreterare

Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI
Kati Kokkonen, puheenjohtaja
Ville Wallin, pääsihteeri

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU
Kari-Antti Kitunen, puheenjohtaja
Petri Rajaniemi, pääsihteeri

Suomen Lukiolaisten Liitto
Joonas Turunen, puheenjohtaja
Sari Erpo, pääsihteeri

Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
Arttu Laasonen, puheenjohtaja
Risto Lähteenmäki, pääsihteeri

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK
Petra Nystén, puheenjohtaja
Juha Makkonen, pääsihteeri

Keskustan Opiskelijaliitto
Marisanna Pyykkönen, puheenjohtaja
Ville Väkeväinen, pääsihteeri

Kokoomuksen Nuorten Liitto
Tuomas Nurmela, puheenjohtaja
Janne Pesonen, pääsihteeri

Sosialidemokraattiset opiskelijat
Esa Suominen, puheenjohtaja
Arto Virtanen, pääsihteeri

Svensk Ungdom
Anna Bertills, ordförande
Carl Haglund, förbundssekreterare

Vasemmistonuoret
Jussi Saramo, puheenjohtaja
Karoliina Öystilä, pääsihteeri

Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto
Olli-Poika Parviainen, puheenjohtaja
Ville Tuominen, pääsihteeri

Kannanotto 04.05.2005: Opintolainan verovähennys onnistuu omavastuun oikaisulla

Kannanotto 4.5.2005
julkaisuvapaa heti

Keskustaopiskelijat:
Opintolainan verovähennys onnistuu omavastuun oikaisulla

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaatii, että opintolainan verovähennyksen omavastuuosuus tulee olla 1500 euroa. Tällöin opiskelijat saavat verovähennyksestä konkreettisemman hyödyn ja useammat opiskelijat tulevat nostamaan opintolainaa.

Hallituksen esittämä opintolainan verovähennysoikeus lisää opiskelijoiden käytettävissä olevia tuloja. Verovähennysmalli on saanut kuitenkin osin ristiriitaisen vastaanoton, koska opiskelijat kokevat esitetyn 2500 euron omavastuuosuuden liian korkeaksi. Opiskelijalla oli v.2003 keskimäärin hieman yli 4000 euroa opintolainaa, joten konkreettinen hyöty jää liian vähäiseksi omavastuurajan ylittävästä osasta saadun 30%:n verovähennyksen myötä. Jotta opintolainaa käytettäisiin enemmän ja se koettaisiin houkuttelevampana, on verovähennyksestä tulevan taloudellisen hyödyn oltava selkeästi suurempi. Verovähennyksen omavastuu on tämän vuoksi asetettava esitettyä pienemmäksi. KOL on linjannut verovähennysmallista jo vuoden 2004 alussa, että verovähennys kannustaa tehokkaammin lainanottoon, kun sen omavastuuraja on 1500 euroa.

Lisätietoja:

Marisanna Pyykkönen
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry
044 357 8828

Kannanotto 09.04.2005: Keskusteluun lukukausimaksuista kaivataan avoimuutta

Kannanotto 9.4.2005
Julkaisuvapaa heti

Keskustaopiskelijat:
KESKUSTELUUN LUKUKAUSIMAKSUISTA KAIVATAAN AVOIMUUTTA

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) ry:n mielestä korkealaatuisen koulutuksen tulisi olla Suomen kilpailuvaltti, jota voitaisiin markkinoida kansainvälisesti. Keskustan Opiskelijaliitto haluaa olla avoin uusille mahdollisuuksille. Yhteiskunnassa on tarpeen pohtia avoimesti eri vaihtoehtoja, miten ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa voitaisiin parantaa ja yliopiston rahoitusvajetta paikata.

Vaihtoehtojen kartoitettaessa myös lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta tulee pohtia nykyistä ennakkoluulottomammin. Jos toimivaksi malliksi selvitysten perusteella havaitaan lukukausimaksut EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, tulisi heille samalla luoda tukijärjestelmä. Tukijärjestelmällä taattaisiin maksuton koulutus Suomessa valmistumisensa jälkeen työskenteleville. Opiskelijan jäädessä Suomeen töihin, lukukausimaksut voitaisiin palauttaa takaisin verovähennyksien avulla. Lukukausimaksuilla voitaisiin lisäksi kustantaa parempaa opetusta ja harjoitteluohjelmia. Lahjakkaille kolmansien maiden opiskelijoille luotaisiin kattava stipendijärjestelmä.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ulkomaalaisia osaajia väestömme ikääntyessä. Opetusministeriö pyrkii kaksinkertaistamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän 12 000 opiskelijaan vuoteen 2008 mennessä. Keskustan Opiskelijaliiton mielestä Suomen tulisi markkinoida itseään ulkomaalaisille opiskelijoille yhtenä turvallisimmista ja kilpailukykyisimmistä maista.

Keskustan Opiskelijaliitto pitää tärkeänä, että ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille annetaan mahdollisuus integroitua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tarvitsevat parempaa suomen kielen opetusta, palveluiden kehittämistä, harjoitteluohjelmia ja tietoa suomalaisista työmarkkinoista. Myös oleskelu- ja työlupia tulisi myöntää nykyistä enemmän. Lisäksi työnantajien asenteiden tulisi muuttua siten, että he ottaisivat enemmän ulkomaalaisia palvelukseensa.

Lisätietoja:
puheenjohtaja
Marisanna Pyykkönen
044 357 8828

KV -verkoston puheenjohtaja
Tiina Juujärvi
040 557 4439

Kannanotto 11.2.2005: Kuntien opiskeleville valtuutetuille taattava edellytykset hoitaa luottamustehtäväänsä

Kannanotto 11.2.2005
julkaisuvapaa heti

Keskustaopiskelijat:
KUNTIEN OPISKELEVILLE VALTUUTETUILLE TAATTAVA EDELLYTYKSET HOITAA LUOTTAMUSTEHTÄVÄÄNSÄ

Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry haluaa kannustaa kuntia maksamaan kotipaikkansa ulkopuolella opiskeleville valtuutetuille matkakorvauksia valtuustotyöhön osallistumisen takaamiseksi. KHO:n päätöksen mukaisesti tämä on myös mahdollista. Kunnat voivat näin kannustaa ja edesauttaa nuorten kuntalaistensa osallistumista kansalaisvaikuttamiseen ja kunnan päätöksentekoon.

Opiskelevat valtuutetut opiskelevat usein kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Opiskelija ei voi myöskään työskennellä kokopäiväisesti opiskelun häiriintymättä. Näin opiskelijan tulot jäävät usein huomattavasti työssäkäyvän tuloista. Opiskelevan valtuutetun tulee kuitenkin, osallistuakseen valtuuston työskentelyyn, kustantaa itse matkoja valtuuston kokouksiin opiskelupaikkakunnaltaan. Nämä kustannukset voivat olla huomattavia ja saattavat myös häiritä työtä valtuutettuna. Tämä aiheuttaa paitsi henkilökohtaisia taakkoja, myös opiskelijoiden suhteellista passiivisuutta lähteä edes ehdokkaaksi.

Kunnat lisäävät opiskelijavaltuutettujen luottamushenkilötoiminnan edellytyksiä parantamalla nuorten mahdollisuuksia ja kiinnostusta paikalliseen päätöksentekoon sekä siten myös kotiseutuunsa sitoutumista. Nykyisen yhteiskuntarakenteen myötä valtaosa juuri äänikelpoisiksi päässeistä nuorista lähtee useimmiten opiskelujensa perässä kotipaikkakunniltaan. Siksi heidän vaikuttamismahdollisuuksiinsa on panostettava jo ennen uudelle paikkakunnalle kokonaan irtaantumista.

Myös hallitusohjelman tavoitteina on muun muassa parantaa luottamushenkilötoiminnan edellytyksiä ja lisätä nuorten kunnallisten luottamushenkilöiden määrää. Keskustan Opiskelijaliiton mielestä niin paikallisen, maakunnallisen kuin valtakunnallisen päätöksenteon tuleekin olla hallinnollisilta edellytyksiltään kansalaisvaikuttamisen kannalta ajanmukaista ja osallistumiseen kannustavaa.

Lisätietoja:

Marisanna Pyykkönen
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry
p. 044 357 8828
marisanna.pyykkonen@kol.fi

LIITE
Muistio: Opiskelevien valtuutettujen matkakorvaukset kunnan kannustusmittari

MUISTIO
puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen
11.2.2005

OPISKELEVIEN VALTUUTETTUJEN MATKAKORVAUKSET KUNNAN KANNUSTUSMITTARI

Eri kunnissa on ollut hajanaista tietoa siitä, onko opiskeleville valtuutetuille ja muille kunnallisille luottamushenkilöille, jotka päätoimisen opiskelun vuoksi asuvat muualla kuin kotipaikkakunnallaan, mahdollista maksaa matkakorvauksia. Uusien valtuustojen käynnistäessään parhaillaan kunnissa toimintaansa, on luottamushenkilöiden palkkioiden maksukäytäntöjen muotoutuminen myös ajankohtaista. Palkkiosääntöjä ja niiden tulkintoja verrattaessa onkin ilmennyt merkittäviä eroja.

Päinvastoin kuin joissakin kunnissa on ohjeistettu, opiskelijoille on mahdollista korvata matkoja kunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten, mikäli kunta näin omassa palkkiosäännössään on määritellyt. Asiasta on olemassa myös KHO:n päätös (4.9.1998, taltionro 1720, diaarinro 2886/1/97), jonka mukaan Inarin kunnanvaltuusto on tehnyt oikeudenmukaisen päätöksen hyväksyessään palkkiosäännön, joka mahdollistaa matkojen maksamisen perustellusta syystä myös muualta kuin kunnan alueelta, eli myös toisella paikkakunnalla tapahtuvan opiskelun (tai työn) vuoksi. Myös Kuntaliitto on antanut asiaan Inarin kunnalle tätä koskevan palkkiosäännön muuttamiseen puoltavan lausunnon. Laki ei siis palkkiosäännön tekemistä estä, joten asian ratkaisee kunnan oma tahtotila.

Olennaisiksi Inarin kunnan palkkiosäännön rajauksiksi opiskeleville valtuutetuille maksettavissa matkoissa on asetettu matkojen perustuminen todellisiin kustannuksiin ja paikkakunnalla käyminen nimenomaan kokousta varten (tulo aikaisintaan kaksi vuorokautta ennen kokousta ja paluu viimeistään kaksi vuorokautta kokouksen jälkeen). Inarissa, jossa pisimmät matkat kokoukseen ovat noin 200 km, korvaus on rajattu myös korkeimpaan kunnan sisällä maksettavaan matkakorvaukseen. Tästä kunta voi tehdä oman palkkiosääntömallinsa, jotta opiskelijalle voidaan kohtuullisesti korvata hänen matkansa opiskelupaikkakunnalta kotikuntansa luottamustehtävää hoitamaan kunnan talouden siitä liikaa kärsimättä.

Opiskelijoiden on useimmiten lähdettävä opiskelemaan haluamaansa alaa pois kotipaikkakunnaltaan. Kuitenkin heidän halutessaan olla myös kiinteästi vaikuttamassa kotikuntansa asioihin, on usein suurin este tähän juuri pitkä matka ja siten kohtuuttoman suuret kustannukset opiskelijalle. Opiskelijat ovat usein myös juuri äänestys- ja vaalikelpoisuuden saaneita kuntalaisia, joiden kannustaminen sekä sitouttaminen kansalaisvaikuttamiseen ja kunnan kehittämiseen jo nuorena luovat heille erittäin positiivisia mielikuvia kotikunnastaan. Niiden syntyminen on työmahdollisuuksien jälkeen yksi merkittävimmistä osatekijöistä nuorten aikuisten houkuttelemisessa paluumuuttajiksi kuntaan opiskelujen päätyttyä.

Myös kunnille on tärkeää saada entistä enemmän uusia nuoria vaikuttajia, jotta päätöksentekojoukossa on mahdollisimman paljon uutta ja erilaista näkemystä kunnan tulevaisuudesta arvokkaan kokemuksen lisäksi. Myös Vanhasen hallitus haluaa lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja –edellytyksiä nykyistä enemmän. Tavoitteet ja keinot on kirjattu erityisesti kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan, jota toteutetaan poikkihallinnollisesti koko hallituskauden ajan.

Kannanotto 10.02.2005: Opintolainan verovähennys hyvä lisä opintotuen kehittämiseksi

Kannanotto 10.2.2005
julkaisuvapaa heti

Keskustaopiskelijat:
OPINTOLAINAN VEROVÄHENNYS HYVÄ LISÄ OPINTOTUEN KEHITTÄMISEKSI

Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry suhtautuu myönteisesti sivistyspoliittisen ministerityöryhmän esitykseen opintolainan kehittämiseksi opintoihin kannustavampaan suuntaan. Opintolainan verovähennysoikeus, 30 prosentin subventio 2500 euroa ylittävästä lainasummasta, ja opintolainamäärän nostaminen 300 euroon/kk ovat osaltaan erittäin positiivinen askel opiskelijan opintososiaalisen aseman kohentamiseksi. Mallin toteutuksessa on kuitenkin huomioitava eri tieteenalojen säännönmukaisesti pidemmät valmistumisajat.

Opintolainan verovähennys ei kuitenkaan saa olla harppaus opintotuen muuttamiseksi lainapainotteisempaan suuntaan. Opintotuen koostuessa kaikkia opiskelijoita koskettavasta opintorahasta, asumislisästä ja tarpeen vaatiessa nostettavasta opintolainasta kohdistuu etu vain osaan opiskelijoista. Opintotuen on vastaisuudessakin perustuttava tasapuolisuuden vuoksi opintorahaan ja kehittämisen kohdistuttava myös tähän osaan opintotukea.

Keskustan Opiskelijaliitto painottaa opiskelemaan kannustavien elementtien, kuten opinto-ohjauksen ja opiskelijan toimeentulon merkitystä opintojen edistymisessä. Myös vanhemmuuden ja osa-aikaisen opiskelun yhdistäminen tulee olla edelleen mahdollista verovähennysoikeuden käyttöön tullessa. Opintolainan verovähennys tulee olemaan yhdessä asumislisän vuokrakaton korotuksen kanssa hyvä lisä opintotukeen ja kannustava porkkana valmistumiseen.

Lisätietoja:

Marisanna Pyykkönen
p. 044 357 8828
puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry

Kannanotto 09.11.2004 Raikas tuulahdus

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Mika Sivula kiittelee tänään julkaistua Suomi maailmantaloudessa –selvityksen loppuraporttia ennakkoluulottomuudesta. “Raportti on kuin raikas tuulahdus suomalaisen poliittisen keskustelun seisovassa ilmassa”, Sivula luonnehtii.

Keskustaopiskelijoiden mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Ilman muutoksia palvelujärjestelmäämme ei pystytä pitämään edes entisellään. Siksi Sivula vaatii hallitusta tekemään rohkeita päätöksiä jo nyt. “Selvitys nostaa esille suuren joukon käyttökelpoisia keinoja Suomen tulevaisuudenhaasteiden ratkaisemiseksi. Hallituksen on uskallettava tarttua niihin heti.”

Esimerkiksi koulutus- ja tiedepolitiikan saralla globalisaatiotyöryhmä esittää useita hyviä ehdotuksia. Näistä tärkeimpiä ovat julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien parantaminen ja yliopistojen strategioiden kehittäminen todellisten kansainvälisten huippuyksiköiden synnyttämiseksi.

Lisätietoja:
Mika Sivula
041-548 2828
mika.sivula@keskustaopiskelijat.fi

Kannanotto 08.11.2004 SIVISTYKSELLÄ ON TEKIJÄNSÄ

SIVISTYKSELLÄ ON TEKIJÄNSÄ

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu korkean osaamisen ja koulutuksen varaan. Tulevaisuudessakaan Suomi ei kykene kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla alhaisilla tuotantokustannuksilla.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria haasteita huoltosuhteellemme. Siksi kansainväliseksi menestysstrategiaksemme on edelleen valittu osaamiseen ja koulutukseen perustuva linja. Tämä lähtökohta on saavuttanut yhteiskunnassamme laajan hyväksynnän. Myös Keskustan Opiskelijaliiton mielestä korkea koulutus ja huippuosaaminen ovat tärkein kilpailutekijämme globalisoituvassa maailmassa.

Korkeaa teknologiaa ja huippuosaamista ei synny tyhjästä. Tulevaisuuden osaajat ja innovaatioiden tekijät, tulevaisuuden hyvinvoinnin luojat ovat tämän päivän opiskelijoita. Tulevaisuuden hyvinvointia luodaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Opintojen tukeminen on investointi kansakunnan omaan tulevaisuuteen.

Keskusta on ollut perustamisestaan saakka sivistyspuolue. Keskustalaisessa arvomaailmassa koulutus on aina nähty voimavarana, henkisenä pääomana ja sivistyksen lähteenä. Näin on oltava tänään ja tulevaisuudessa. Sivistyspuolueessa koulutusta ei nähdä ainoastaan taloudellisen tuottavuuden välineenä, vaan itseisarvona. Tällainen liike haluaa turvata kaikille taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuuden kouluttautua. Sivistysliike ei rajaa opintoaikoja, vaan haluaa turvata ihmisille mahdollisuuden joustaviin opintopolkuihin siten, että kenenkään opinnot eivät keskeydy rajausten takia.

Keskustan Opiskelijaliiton mielestä suomalaista koulutuspolitiikkaa ohjaavat ristiriitaiset odotukset. Opintoaikoja halutaan lyhentää rajaamalla opintojen kestoa kaavamaisesti ja kankeasti ottamatta huomioon erilaisia elämäntilanteita. Samalla kun opiskelijoiden opintoja halutaan tehostaa, ja opintoaikoja lyhentää, ei olla kuitenkaan valmiita investoimaan riittävästi opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseen. Tilanne johtaa yhä lisääntyvään työssäkäyntiin. Yhtälö on kestämätön. Samalla kun opiskelijoiden pitäisi valmistua nopeammin, heidän on toimeentulonsa turvaamiseksi käytävä yhä enemmän töissä. Tilanne voi johtaa vain opiskelijoiden loppuun palamiseen tai tilanteen säilymiseen ennallaan. Keskustan Opiskelijaliiton mielestä tilanteeseen on puututtava.

Opiskelijajärjestöt ovat yhdessä rintamassa vaatineet opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamista. Opintotukeen ei ole tehty korotuksia 12 vuoteen. Tänä aikana opiskelijoiden vuokrakustannukset ovat nousseet 74 prosenttia. Opintotuki on samassa ajassa menettänyt reaaliarvostaan 14 prosenttia, samoin opintotuen tulorajat ovat laskeneet vastaavalla tavalla. Ensimmäinen askel opiskelijoiden onnettoman tilanteen korjaamiseksi on opintotuen asumislisän korottaminen 252 euroon. Kansanedustaja Antti Kaikkonen on ollut ensimmäisenä allekirjoittajana budjettialoitteessa, jossa esitetään opintotuen asumislisän korottamista. Keskustan Opiskelijaliitto vaatii, että Kaikkosen aloite johtaa viimein opiskelijoiden opintososiaalisen kurjuuden kohentamiseen.