Mutta niin sivistys kuin koulutuskin on kuitenkin nähtävä katkeamattomana ketjuna, jonka jokaista lenkkiä on vahvistettava ja tuettava.

Keskustan Opiskelijaliitto, kuten muutkin opiskelija- ja nuorisojärjestöt, on koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössään keskittynyt usein pelkästään korkeakoulutukseen ja korkeakouluopiskelijoiden äänen esiin tuomiseen.

Muutamia haparointeja on otettu toisen asteen tai peruskoulutuksen suuntaan, mutta riittävää painoarvoa näille ei kuitenkaan ole annettu.

Mutta niin sivistys kuin koulutuskin on kuitenkin nähtävä katkeamattomana ketjuna, jonka jokaista lenkkiä on vahvistettava ja tuettava.

Joulukuun alussa Keskustan Opiskelijaliitto otti liittokokouksessaan kantaa perusopetuksen uudesta tuntijaosta.

Vaikka valtioneuvosto päättääkin asiasta vasta alkuvuodesta 2011, on asia syytä nostaa keskusteluun jo nyt. Keskustaopiskelijat kokevat perinteisen oppiainejaon tulleen tiensä päähän.

Ei tule jumittua keinotekoisiin oppiainerajoihin vaan tarkastella koko perusopetusta kokonaisuutena ja pysähtyä miettimään mitä perusopetuksella halutaan saavuttaa ja miten.

Tuntijakokeskustelua värittää ikuinen kissanhännän veto siitä mikä oppiaine on toista tärkeämpi, minkä oppiaineen osuutta halutaan lisätä ja mistä ollaan valmiita vähentämään.

Miltei jokaisen oppiaineen osuutta halutaan kasvattaa, mutta harva on valmis pidentämään koulupäiviä tai -viikkoja tämän kustannuksella.

Perusopetuksen oppiainejaot istuvat tiukassa. Teoreettiset aineet erotetaan vahvasti käytännöstä.

Hallitusohjelman mukaisesti uudessa tuntijaossa on tavoitteena esimerkiksi vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Tämä koetaan uhkana muita oppiaineita kohtaan, mikä osoittaa kykenemättömyyttä hahmottaa asiakokonaisuuksia.

Oppilaat kokevat usein taito- ja taideaineet ns. tietoaineita helpommiksi, mutta myös kiinnostavimmiksi. Taito- ja taideaineilla koetaan olevan selkeä kosketuspinta päivittäiseen elämiseen, arkipäivän rutiineihin ja ilmiöihin.

Tietoaineet taas koetaan teoreettisena kiusantekona, joiden oppimiselle ei juuri nähdä muuta syytä kuin arvosanojen saaminen.

Tämä jos mikä osoittaa suppeakatseisuuden.

Todellisuudessa taito- ja taideaineet eivät sulje pois tietoaineita vaan yhdessä, toinen toistaan tukien, muodostavat kokonaisuuksia, joihin jatkossa tulisi keskittyä.

Kotitaloudella on keskeinen osa jokapäiväistä eloamme, mutta tulemmeko koskaan kuitenkaan ajatelleeksi sen olevan kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa parhaimmillaan?

Käytännön esimerkit antavat selkeän syyn ja mielekkyyden opiskella teoreettisia aineita. Pitää muistaa, että koulua tulee käydä elämää, ei opettajia tai itse koulua varten.

Vaakakupissa ei uutta tuntijakoa ajatellen ole pelkästään taito- ja taideaineet sekä tietoaineet vaan myös tietoaineet keskenään.

Mielekkäiden ja kattavien asiakokonaisuuksien muodostamiseksi tulee oppiainerajat ylipäätään häivyttää ja keskittyä oppiaineiden integroimiseen toisiinsa.

Perusopetusta ei tosin pelasta ainoastaan uusi tuntijako, vaan myös sitä seuraava perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uusiminen on paikallaan.

Eikä huomiotta tule myöskään jättää opettajankoulutusta. Perusopetus on kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia.

On tiedostettava entistä vahvemmin millaisin keinoin perusopetus antaisi paremmat lähtökohdat elämään ja miten perusopetusta on kehitettävä, jotta se paremmin antaisi työkalut itsensä ilmaisemiselle, elämän hallinnalle sekä ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden hahmottamiselle.

Opetuksen sisältö ei ole peruskoulutuksen ainoa eikä suurin ongelma. Viime aikoina on puhuttanut etenkin yläkoulun puolella tapahtuva koulukiusaaminen.

Opettajankoulutus ei anna riittäviä välineitä puuttua kiusaamiseen, eikä kiusaamisen havaitseminen suurissa opetusryhmissä ole helppoa.

Vuoden aikana tehdyt koulujen lakkauttamispäätökset suurentavat ryhmäkokoja entisestään ja nähtäväksi jää millaisen karhunpalveluksen näillä päätöksillä teemme niin eri kylille kuin taajamille sekä oppilaille.

Miten vaikuttavat taloudellisin perustein tehdyt päätökset, joissa tiedon puutteen takia on keskitytty numeroihin, eikä siihen millaisia kouluja ja millaista opetuskulttuuria jatkossa halutaan tukea.

Millaiset seuraukset on kouluympäristön muuttumisella ja erilaiseen yhteisöön päätymisellä?

Millaisen yhdistelmän luo uusi koulu, uudet ihmiset ja kaavoihin kangistunut tuntijako opetussuunnitelmineen?

Sen näyttää tulevaisuus, mutta meidän tehtävänämme on luoda siitä paras mahdollinen.

Marjaana Hoikkala
Keskustan Opiskelijaliitto
puheenjohtaja 2010
Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 30.12.2009