Pitkäaikaisen nuorisotyöttömyyden pahimpana vaarana on syrjäytyminen.

Nuorilla ja opiskelijoilla on käsillä taas aika hakea tulevaksi kesäksi töitä. Kysymys kuuluukin, kuinka moni onnistuu saamaan itselleen kesätöitä?

Taloustilanne on heikko ja työtilanteen uskotaan paranevan vasta vuonna 2011. Kuluuko kesä töissä vai opinnäytetöitä ja kesäopintoja tehden? Entä jos jo viime kesä kuului opintoja tehden?

Työ ei tuo vain rahaa kukkaroon, vaan myös tärkeää kokemusta työelämästä. Työ on myös vaihtelua opinnoille. Kesätyöt voivat olla ovi oman alan töihin ja ne voivat parhaassa tapauksessa selventää nuorten tulevaisuuden opinto- ja urasuunnitelmia.

Epäilemättä työ ja opinnot täydentävät toinen toisiaan. Näiden kahden yhdistelmästä syntyy niitä paljon peräänkuulutettuja oman alan ammattilaisia.

Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan 15–24-vuotiaita työttömiä. Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöttömyysaste oli 21,1 prosenttia marraskuussa 2009, kun kaiken kaikkiaan työttömyysaste oli 8,5 prosenttia.

Työllisyysaste oli puolestaan 15–24-vuotiailla 33,4 prosenttia ja 25–54-vuotiailla 81,9 prosenttia. Nuorten matalampaan työllisyysasteeseen vaikuttavat osaltaan opinnot ja erilaiset lyhyemmät työpätkät.

Nuorisotyöttömyydestä puhuttaessa nostetaan usein esille suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Suurten ikäluokkien siirtymisen eläkkeelle uskotaan imevän nuoria imurin lailla työmarkkinoille.

Jää kuitenkin nähtäväksi, onko tulevana kesänä kaupan kassalla tai puutarhan taimimyymälässä myyjänä nuori vai ei. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, mutta samaan aikaan taloustilanne on heikko, mikä syö työpaikkoja. Herääkin kysymys, kumoaako heikko taloustilanne eläköitymisestä syntyvät työpaikat.

Pääministeri Matti Vanhanen lupaili nuorille työttömille tukitoimia Helsingin Sanomissa 25.1.2010. Vanhanen ehdotti erityisen työllistymissetelin käyttöönottamista kannustamaan nuoria työnhakuun.

Työllistämisseteli tarkoittaisi, että työttömälle maksettaisiin muutaman kuukauden ajan muutaman sadan euron tukea, jos hän onnistuu hankkimaan työpaikan. Tämä malli kannustaakin hakemaan töitä, mutta se ei luo uusia työpaikkoja, joista on pulaa.

Tulisikin toimia uusien työpaikkojen luomiseksi. Olisiko mahdollista tehdä lyhennettyä työviikkoa täyden työviikon sijaan, jolloin useampi työllistyisi? Hyödynnetäänkö työharjoitteluja tarpeeksi, entä työpajoja?

Samaisessa Helsingin Sanomien artikkelissa kirjoitettiin myös, että valtiovarainministeriön arvion mukaan työttömyys nousee huippulukemiin kevään loppupuolella. Juuri samoihin aikoihin päättyvät koulujen ja yliopistojen kevätlukukaudet. Tämä ei lupaile hyvää myöskään nuorille työnhakijoille.

Nuorisotyöttömyys on ongelmallista etenkin silloin, kun nuori ei pääse vähäisen koulutuksen tai puutteellisen työkokemuksen vuoksi työelämässä alkuun. Moniin töihin vaaditaan työkokemusta ja vailla työkokemusta oleva nuori voi jäädä heikoille kilpailussa työpaikoista.

Työttömyyden kasvu kevään korvilla voi kouraista nuoria kovastikin, jos työvoimareservissä on tarjolla paljon kokenutta työvoimaa. Näin työnantajan on helpompi valita töihin kokenut ammattilainen kuin työuransa alussa oleva nuori, jolle ei ole kertynyt paljoa työkokemusta.

Esimerkiksi maakuntien yliopistokaupungeissa opiskelijoiden on vaikeaa löytää töitä, sillä opiskelijoita on paljon ja työpaikkoja vähän. Oman alan työt voivat olla kiven alla maakunnissa.

Opiskelijat ovatkin joutuneet laajentamaan työnhakualuetta ja monet opiskelijat virtaavat pääkaupunkiseudulle oman alan töihin. Työnhaussa tarvitaankin tulevaksi kesäksi kekseliäisyyttä. Töitä etsitään niin opiskelu- ja kotipaikkakunnilta, ulkomailta, myös työharjoittelu on yksi keino työllistyä.

Nuorisotyöttömyys on otettava vakavasti ja nuorten työllistyminen on äärimmäisen tärkeää myös myöhemmän työuran kannalta. On myös hyvä muistaa, että pitkäaikaisen nuorisotyöttömyyden pahimpana vaarana on syrjäytyminen.

Työuran alkuun on päästävä jossakin vaiheessa ja usein työuran kehittyminen alkaa juuri niistä kesätöistä, joista saa sitä paljon puhuttua työkokemusta.

Hallituksen tuleekin miettiä kaikkia keinoja nuorten työllistämiseksi. En usko, että meillä on varaa hukata nuorten työpanosta nyt eikä tulevaisuudessa. Nuoret ovat niitä, jotka tulevat tekemään töitä vielä kymmenien vuosien kuluttua.

Lilli Tuuha
Keskustan Opiskelijaliitto
2. varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 27.1.2010