Blogit

Koulutusasteen nostamisella on suora korrelaatio myönteiseen, ympäristön kannalta kestävään tuottavuuskehitykseen. Suomen talouden kantokyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamme nostettua työn tuottavuutta, jotta yhteistä kakkua riittää jatkossakin jaettavaksi. Koulutusasteen nosto on yksinkertainen  tapa luoda hyvinvointia ja kestävää talouskasvua Suomeen. Jopa askelmerkit korkeamman koulutusasteen saavuttamiseksi ovat olemassa: lisätään korkeakoulupaikkojen määrää ja rahoitusta samassa suhteessa, huolehditaan koulutuksen

  Korkeakoulujen rahoitus, kehittäminen sekä tiedeyhteistyö maakuntien yritysten kanssa tulee varmistaa. Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta on tärkeää ensinnäkin Suomen kilpailukyvyn kannalta sekä se nostaa paikallisia innovaatiota, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä ja lisäävät sitä kautta työpaikkoja. TKI toimintaa on hyödynnettävä enemmän alueellisen kehityksen välineenä. Monialainen tutkimus on tärkeää, mutta erityisesti alueen tarpeisiin suuntautuva tutkimus hyödyttää paikallistaloutta. Poikkitieteellinen

  Suomessa monilla aloilla kärsitään huomattavasta osaajapulasta, joka myös jakautuu alueittain paikoin epätasaisesti. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan paitsi koulutuspoliittisia, niin myös monia muita ketteriä ratkaisuja, ja määrätietoisempi hallituspolitiikka olisi voinut pureutua tähän jo vuosien varrella aiemmin. Osaajien saatavuuskysymys on myös kriittinen investointikriteeri. Osaajapula monella alalla vaikuttaakin kielteisesti talouskasvuumme ja suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Yhä pienevien ikäluokkien

Opiskelijoiden toimeentulo on riittämätöntä tällä hetkellä. Liian moni opiskelija elää köyhyysrajan alapuolella, ottaa tuhansia euroja velkaa elinkustannusten kattamiseksi tai rahoittaa opintojaan käymällä töissä. Kaiken lisäksi valtiovarainministeriö on juuri esittänyt opintotuen ja asumistuen leikkaamista sekä lukukausimaksuja, mitkä kurjistaisivat entisestään tilannetta. Ovatko opiskelijat tosiaankin toisen luokan kansalaisia? Erinäisten leikkausten myötä opintorahan ostovoima on laskenut 150 eurolla viimeisen

Mielenterveyskriisi uhkaa koko yhteiskuntaamme. Viime vuosien kriisit ovat aiheuttaneet opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden romahtamisen. Sosiaalisia suhteita ei voinut ylläpitää etäopetuksessa, ja tuen saaminen hankaloitui. Yksinäisyys on lisääntynyt, mikä altistaa mielenterveysongelmille. Keskustaopiskelijat vaativat mielenterveyskriisiin vastaamista seuraavalla hallituskaudella. Terveet opiskelijat ovat työelämässä terveitä työntekijöitä, jotka mahdollistavat Suomen säilymisen hyvinvointivaltiona. Opiskelijoiden ja nuorten hätään vastaaminen on siis tärkeä

Korkeakoulut, nämä meidän valtiomme peruskivet, jotka sivistävät ja työllistävät kansaamme ovat joutuneet tikun nokkaan viimeaikaisissa keskusteluissa. Etenkin oikeiston suunnalta on tullut ideoita koulutuksesta leikkaamisesta. Tosi on, Suomen talous velkaantuu, joten jostain täytyy kiristää. Se kohde ei saa olla koulutus. Nuorissa opiskelijoissa on nykyisyys ja tulevaisuus. Myöskään lukukausimaksut eivät ole vaihtoehto koulutuksen järjestämiseen. Entistä kalliimpi korkeakoulutus