BLOGIT
Blogi puoluekokousaloitteesta: Keskustan mentävä kohti perustuloa
Nykymuotoinen monimutkainen ja vaikeaselkoisten säädösten etuuksien ja palveluiden kokonaisuudesta muodostuva sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee kokonaisuudistuksen. Uuden sosiaaliturvan tulee pystyä vastaamaan sirpaloituviin työmarkkinoihin ja muuttuviin elämäntilanteisiin. Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee ja saa tehdä työtä. Perustulo mahdollistaa entistä paremmin myös elämän mittaisen oppimisen ja itsensä kehittämisen, kun ei
Blogi puoluekokousaloitteesta: Opiskelijan työ kannattavaksi
Kuluneen neljän vuoden aikana opiskelijat on ajettu hyvin ahtaalle – tämä ei liene kenellekään yllätys. On paradoksaalista, kuinka hallituspuolueet ovat kerta toisensa jälkeen toitottaneet kannustinloukkujen purkamisesta ja opiskelijoiden työnteon kannattavuudesta, vaikka samalla on vain vahvistettu järjestelmää, jossa opiskelijoiden työnteko ei ole juurikaan sen kannattavampaa kuin tukien tai lainan varassa eläminen.
Hei opiskelija, eläke ei ole sinulle!
On suorastaan makaaberia, kuinka jopa eläkekeskustelussa ensimmäisenä kurjistuksen kohteeksi otetaan opiskelijat. Kun järjestelmää halutaan sopeuttaa, katse kääntyy jälleen siihen sukupolveen, joka jo maksaa eniten ja saa vähiten varmuutta vastineeksi. Eläkekertymä pois korkeakouluopiskelijalta? Tätä esitetään nyt vakavissaan. Perusteluna on, että eläke kuuluu vain “omasta työstä” ja että tutkinnoista kertyvä eläke –
Tekoäly ja yhteiskunnalliset muutokset: Tasapainoa hyötyjen ja riskien välillä
Tekoäly tai AI on yksi nykyajan merkittävimmistä teknologisista kehitysaskelista ja se muokkaa koko yhteiskuntaa vahvasti. Sen vaikutukset ulottuvat syvälle talouteen, kulttuuriin ja ihmisten arkeen, ja sen mahdollisuudet sekä riskit ovat laajat. Se voi muuttaa tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat, tekevät päätöksiä ja hahmottavat maailmaa. Esimerkiksi tekoälypohjaiset algoritmit, joita käytetään sosiaalisessa mediassa,
Oma on turvallisinta EU:llekin
Omavaraisuus on monen tason kysymys. Kotitalous voi olla omavarainen, valtio voi olla omavarainen. Käytännössä mikään taho ei ole kuitenkaan koskaan kokonaan omavarainen. Aina tarvitaan yhteistyötä. On kuitenkin tavoiteltava mahdollisimman omavaraista ja kriittisistä riippuvuuksista vapaata Suomea sekä Euroopan unionia. Valtioiden omavaraisuus- ja huoltovarmuuskysymyksiä mietittäessä korostuu myös turvallisuusnäkökulma. Turvallisuusmonopoli on aina valtioilla,
Liittohallituksen jäsen Fanny Storgårdsin blogi: Etääntyvätkö ihmiset politiikasta vai etääntyykö politiikka ihmisistä?
Politiikan ammattimaistuminen on termi, jolla voidaan kuvailla kehitystä jonka kautta poliitikot koostuvat aina vain pienemmästä ryhmästä, joka on perillä päätettävistä asioista. Ilmiötä voi kohdata niin paikallisella, alueellisella sekä kansallisella tasolla. Onko tämä sitten huono asia? Elämme valtiossa jossa demokratia on päätöksenteon keskiössä. Ei ole kenenkään hyödyksi, että kansa jakautuu heihin,
Maamies muista mis’ onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton.
– Nälkämaan laulu Suomalainen maa- ja metsätalous on uhanalaisena. Suomen omavaraisuudenkannalta kaksi tärkeintä alaa kärsivät arvostuksen puutteesta. Brysselissä kehitelläänjatkuvasti uusia keinoja millä Suomen satojen vuosien kokemuksella vastuullisestihoidetut metsät ja maatilat sekä Suomen valtio saadaan maksamaan milloin milläkinverukkeella maksumieheksi ilmastotalkoisiin. Keskimäärin Suomen edustajat nöyrästi kumartelevat ja hyväksyvät pureskelemattanämä ehdotukset välttämättöminä toimina.
Eurooppa tarvitsee lisää tutkimusta ja innovaatioita
Vuonna 1991 EU:n talous vastasi neljännestä koko maailman taloudesta. Vuoteen 2022 tultaessa lukema oli “vain” 17 %. Luvun taustalle mahtuu kaksi tarinaa. Toinen tarina on valoisampi. Vuodesta 1991 Kiinan bruttokansantuote on yli kymmenkertaistunut. Kasvu on ollut huikeaa ja esimerkiksi YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä arvio Kiinasta on parantunut yli 50 %.
Parlamentaariset kiksit direktiivihimmelistä – Byrokratian viidakossa on kirveelle töitä
EU on monella tapaa erikoinen otus. Yksi sen mielenkiintoisimmista lajityypillisistä ominaisuuksista on sen tapa tehdä lainsäädäntöä. Sen päätöksenteon rakenne on uskomattoman monimutkainen. Voisin lyödä koska vain tonnin vetoa, ettei 80 % suomalaisista osaa selittää, miten lakeja ja asetuksia EU-tasolla päätetään. Kuitenkin EU vaikuttaa arkeemme valtavasti. Joidenkin arvioiden mukaan 80 %