Blogit

Oförsagd: Better Finland, therefore I design

Therefor I Design on Rovaniemi Designweekin yksi tunnuslause. “Therefor I Design” – siksi muotoilen. Muotoilu on laaja käsite, joka kätkee alleen niin tuote-, palvelu- kuin strategiasuunnittelun. Muotoilu kätkee alleen niin käyttöesineet kuin palvelutkin. Muotoilua ovat siis niin huonekalut kuin veroviraston vuorojonotkin. Design ja muotoilu ovatkin yhä suurempi osa suomalaista osaamista ja arkea. Suomalaisen osaamisen, tuotekehityksen kulmakivenä, teknologian ohella, tulee toimia muotoilu. Muotoilu takaa tuotteen ja palvelun käytettävyyden, niiden visuaalisuuden ja käyttäjälähtöisyyden. Käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi ergonomiaa tai käyttöliittymän selkeyttä. Ominaisuuksia, jotka mahdollistavat helpon ja mukavan käyttökokemuksen. Suomen tulevaisuus on osaamisessa. Muotoilu on osaamista, muotoilu on vahvuutta. Se on valtti, joka erottaa meidät muista. Muotoilu on vastaisku aasialaiselle halpatuotannolle ja amerikkalaiselle suurkulutukselle. Muotoilu on laatuleima suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisille tuotteille. Ekologinen ja tulevia sukupolvia ajatteleva maailma tarvitsee kestäviä ja käyttökelpoisia tuotteita. Tuotteita, joihin investoidaan useammaksi vuodeksi. Tuotteita, joihin kannattaa satsata. Tuotteita, jotka antavat sijoitetulle rahalle vastinetta. Muotoilu valtaa Suomen myös kansainvälisesti. Helsinki on valittu maailman muotoilupääkaupungiksi vuodelle 2012. Muotoiluvuotta ovat tekemässä niin Helsinki ympäryskaupunkeineen kuin myös Lahti ja Rovaniemi. Muotoiluosaamisen on nyt mahdollisuus näyttäytyä koko maailmalle ympäri Suomen ja vetää ihmisiä koko Suomeen ympäri maailman. Suomi on merkittävä tekijä maailman muotoilukentässä, siitä kertoo myös se, että tuo otsikon “therefore I design”-slogan on osa maailman pohjoisinta Design-viikkoa. Muotoilussa on mahdollisuus. Muotoilussa on potentiaalia. Meidän pitää vain uskaltaa ja osata hyödyntää se. Yhtälailla kuin

Lue kokonaan »

Ylimaa: Korkeakoulujen perustoiminta luo hyvinvointia

Suomalainen korkea-asteen koulutus on ollut viime vuodet todellisessa murroksessa. Pääasiallisena syynä tähän on se, että korkeakoulujen toiminta on kytketty entistä tiiviimmin osaksi muuta yhteiskuntapolitiikkaa. Erityisesti ajatus yliopistojen kolmannesta eli yhteiskunnallisesta tehtävästä on juurtunut nopeasti korkeakoulupolitiikkamme tavoitevalikoimaan. Kehitys käynnistyi oikeastaan 1990-luvulla, jolloin lamasta kärsinyt Suomi halusi nostaa itsensä ylös tiedon ja sen teollisen soveltamisen avulla. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi asetettiin tietoyhteiskunnan luominen. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrää haluttiin nostaa. Ratkaisuina tähän olivat ammattikorkeakoulujen perustaminen sekä yliopistojen aloituspaikkojen lisääminen. Tutkimuksen vaikuttavuutta pyrittiin puolestaan parantamaan leikkaamalla yliopistojen perusrahoitusta ja lisäämällä kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen määrää. 1990-luvun lopun nousu Nokia-ilmiöineen osoitti valitun linjan oikeaksi. 2000-luvulla on kuitenkin herätty siihen ongelmaan, ettei maastamme löydy kansainväliset mitat täyttäviä huippuyliopistoja. Laadukkaaseen tutkimukseen ja kansainvälisyyteen panostaminen ovatkin nousseet korkeakoulujen kehittämisen kärkitavoitteiden joukkoon. Korkeakoulujen on profiloiduttava ja perusteltava hyödyllisyytensä olemassaolonsa turvaamiseksi. Liian hajautetuista ja päällekkäistä työtä tekevistä yksiköistä koostuvaa korkeakouluverkkomme pidetään osittain tehottomana. Laatuun ja kansainvälisyyteen tähtäävä korkeakoulupolitiikka liittyy laajemmin yhteiskunnallisen ajattelun muutokseen, jossa kansainvälisessä talouskilpailussa pärjääminen on nostettu kaiken keskiöön. Koulutusviennin ja innovaatiotoiminnan kaltaisten aiheiden nousu politiikan asialistalle toimivat tästä parhaimpina esimerkkeinä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostaminen on kaikin puolin järkevää. Samalla olisi kuitenkin syytä pohtia, miten yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulumme ovat joutuneet elämään jatkuvan muutoksen alla ja toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä on tullut haastavaa. Ulkoinen vaikuttavuus perustuu viime kädessä sisäiseen vahvuuteen. Korkeakoulujen pitäisikin pystyä keskittymään paremmin perustehtäviinsä. Yliopistoilla on oltava aito

Lue kokonaan »

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »