Blogit

Varapuheenjohtajaehdokas Hämäläinen: Tiesitkö? Tehokas vuorovaikutus on usein vain keskustelua vailla valmista!

  ”KOL on ennen kaikkea sivistys- ja kasvatusjärjestö, jonka kautta on mahdollista vaikuttaa politiikan kaikilla tasoilla ja oppia yhteiskunnasta.” Näin toteaa Keskustaopiskelijoiden periaateohjelma. Keskustan Opiskelijaliitto on hyvä esimerkki siitä, miten joustavaa toiminta voi olla monella eri tasolla. Liittotoimiston hyvät välit puolueeseen ovat vaikuttavuutemme kannalta todella tärkeät. Nyt on aika luoda malli, jossa jokainen rakkaan kasvatusjärjestömme jäsen on luontevassa yhteydessä keskustaopiskelijoille keskeisiin henkilöihin. Toimivan vuorovaikutuksen kautta voimme kasvattaa vaikutusvaltaamme entistäkin suuremmaksi. Tulevana vaalivuonna valitaan uusia edustajia poliittisen toiminnan neljälle eri tasolle: edustajistoihin, maakuntiin, eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin. Tulevana supervaalivuonna luodaan pohja valittujen edustajien ja keskustaopiskelijoiden väliselle yhteistyölle. Simppelinä ratkaisuna luontevaan vuorovaikutukseen on järjestelmällinen yhteydenpito. Tälläkin hetkellä osastot ovat yhteydessä edustajiinsa. Tapahtumiin vierailijoita saa verrattain kivuttomasti. Kuitenkin vaikuttavuuden ja jatkuvuuden lisäämiseksi olisi näppärää, jos uusille toimijoille voisi kootusti tuoda listan puolueen keskeisistä sivistyspuolen vaikuttajista. Tämä tukee suoraan myös keskustaopiskelijoiden kasvatusulottuvuutta. Koska onhan yhteys vaikuttajiin yksi keskeisimmistä tavoista viedä asioita eteenpäin. Tulevana keväänä on siis hyvä luoda uuden vuorovaikutuksen malli niin kutsutusti puhtaalta pöydältä. Mikseipä keväällä siis voisi olla myös paikka muodostaa syksylle kiertue, johon jo nämä kätevästi kysytyt vastavalitut edustajat pyydetään mukaan? Laura Hämäläinen Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten puheenjohtaja Ehdolla Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajaksi        

Lue kokonaan »

Ehdolla Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi 2019 -työlista

Vuonna 2019 poliittinen valta ja tahtotilat punnitaan uudestaan. Keskustaopiskelijoilla on jälleen vaikuttava sauma puolueessa. Olla keskustelunavaaja koulutuspolitiikassa mutta myös sanoissa, jotka muilta puolueessa saattaisi ensin jäädä sanomatta. Nuorkeskustalainen rohkeus ja ketteryys yhdistettynä luottamukseen on mainio työkalu. Se täytyy valjastaa supervaalivuonna fiksusti. Pääministeripuolueena eduskuntavaaleihin lähteminen ei yleensä ole herkullisin paikka. Hallitusvastuu on tuottanut hedelmää, mutta kevään vaalikentillä ei kiinnosta mennyt vaan tuleva. Mikä on keskustalainen visio 2020-luvun yhteiskunnasta? Vastausten ja vision lisäksi minulle keskustassa on kyse vastuunkannosta. Kukin sanoittaa sitä omalla tarinallaan ja arvopriorisoinnillaan mutta ennen kaikkea yhdessä. Kyse on kehittämisestä ja vuoropuhelusta niin muiden puolueiden kuin ihan tavallisten ihmisten kanssa. Tämä ytimessä tahtoisin jatkaa. Keskustaopiskelijat on monelle sekä minulle oma pala puoluetta. Kyse ei ole aina opiskelijoista, vaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta asemoitumisesta. Keskustaopiskelijat on kehityksen, poliittisen kasvun ja oppimisen joukkue. Sen johdolla on oltava kirkas visio niin järjestöstä kuin sen vaikuttavuudesta. Alla muutama molempiin lohkoihin.         Politiikan TOP3 #2019 Perustulokirjaus hallitusohjelmaan ja uusi kokeilu, jossa opiskelijat mukana. Nuorkeskustan vaalivoitto eduskuntavaaleissa. Eniten nuoria kansanedustajaehdokkaita läpi ympäri Suomen. Keskusta profiloituu sivistyksen ja koulutuksen saralla eduskuntavaaleissa. . Järjestön TOP3 #2019 Tapahtumavuosikello koko vuodelle jo tammikuussa. Jokainen tapahtuma aikatauluineen kuukautta ennen ulos. Markkinointiin panostaminen. Synergiaetujen hakeminen puolueen tapahtumien kanssa. Esimerkiksi politiikka- ja toimintapäivillä KOL:n syysstartin järjestäminen toisena päivänä, toisena puolueen tapahtumaan osallistuminen. Tavoitteelinen ja aktiivinen jäsenhankinta kevään vaalien aikana, sen tulosten

Lue kokonaan »

Emmi Paajanen: “Mitä, eikö opiskelija muka juo?”

Otsikon lause on heitto, johon Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja ja tradenomiopiskelija Auli törmäsi eräällä tapahtumalla tänä vuonna. Aulin kerrottua tapauksesta aloin pohtimaan, istuvatko stereotypiat opiskelijoiden alkoholinkäytöstä edelleenkin niin tiukassa, että raitista tai maltillisesti juovaa opiskelijaa kummastellaan, ja jopa painostetaan alkoholinkäyttöön? Eiväthän stereotypiat toki täysin tyhjästä synny. Monen korkeakouluopiskelijan sosiaaliseen elämään kuuluu oleellisesti juhlat joissa nautitaan alkoholia: fuksiaiset, sitsit, vuosijuhlat ja opiskelijabileet. Välillä liikaakin: varmasti moni meistä muistaa ainakin yhden illan, kun meni hieman liian lujaa ja aamulla luennolla tukka oli kipeä. Kuitenkin tutkimustulokset osoittavat stereotypiat liioitelluiksi. Kuuluisan sananlaskun mukaan ennen kaikki oli paremmin, mutta tässä tapauksessa asiat ovat todellakin paremmin nykyään. Vuonna 2016 julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) mukaan 73% naisista ja 57% miehistä sijoittui turvallisen alkoholinkäytön alueelle, ja raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Vaikka tutkimustulokset osoittavat, että alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin korkeakouluissa opiskelevilla miehillä, myös huolestuttavia piirteitä löytyy edelleen. Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät enemmän alkoholia kuin yliopisto-opiskelijat, ja yksittäinen eniten alkoholia käyttävä ryhmä on ammattikorkeakoulujen miespuoliset opiskelijat. Kuitenkin isossa kuvassa opiskelijoiden liiallinen alkoholinkäyttö on vähentynyt. Palataan stereotypioihin ja painostukseen. KOTT:n mukaan 17% kaikista korkeakouluopiskelijoista on kokenut joutuneensa kaverien painostuksen vuoksi käyttämään enemmän alkoholia kuin itse tahtoisi. Puolet vastaajista koki, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää huomiota kaveriporukassa. Itse kuulun siihen ryhmään korkeakouluopiskelijoita, jotka käyttävät alkoholia maltillisesti. Juon harvoin enempää kuin muutaman lasin, ja väkeviin en koske ollenkaan. Vuosijuhlilla vieruskaverini ovat saaneet jo

Lue kokonaan »

Emmi Paajanen: Katse kohti tulevaa

Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous ehdokasvalintoineen häämöttää alle kahden kuukauden päässä. Ensimmäinen ehdokaspaneeli järjestetään Syysstartissa Rovaniemellä syyskuun lopussa, ja ehdokasasettelu on käynnistynyt Aulin ilmoituksen myötä. Nyt on jokaisen keskustaopiskelijan aika pohtia, miten kantaa kortensa puolueen kekoon.   Keskustan Opiskelijaliitto on puolueen omatunto. Rohkean raikas, omapäinen haastaja, epäkohtien esille nostaja ja alati kiinnostunut kirittäjä. Välillä me kohautamme ydinkannattajakuntaa haastamalla MTK:ta, välillä me kosketamme puoluekokousväkeä kertomalla omakohtaisia tarinoita opiskelupolun haasteista. Välillä me saamme niskaamme vihaa, kun puolustamme äitiyslakia ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Me olemme ylpeästi sosiaaliliberaaleja ja ihmisoikeuksien väsymättömiä puolustajia. Me olemme helsinkiläisiä, jyväskyläläisiä, turkulaisia, joensuulaisia ja muiden kaupunkien keskustalaisia. Meillä kaikilla on juuret jossain: me näemme Suomen kokonaisuutena. Kannustan jokaista keskustaopiskelijaa harkitsemaan liittohallitukseen hakemista. Me olemme ketterä ja välitön organisaatio, jossa jokainen pääsee tekemään. Ja tekemistähän vaalivuonna riittää. Kelien viiletessä myös itselleni on valjennut, että on aika päättää haenko viimeistä kautta Keskustaopiskelijoissa. Viime vuonna me päätimme Eemelin kanssa jo hakiessamme, että ottaisimme aktiivisen roolin varapuheenjohtajina, sillä eihän liiton johtoon haeta peukaloita pyörittelemään. Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajuus onkin ollut melkoinen matka huippuineen ja kuoppineen. Joskus on patistettu flunssaa poteva puheenjohtaja petiin ja tuurattu puoluehallituksessa, usein on kirjoitettu kannanottoja ja blogeja, kerran prepattu puheenjohtajaa paneeliin EU-politiikasta, sekä kahlattu läpi erilaisia esityksiä ja tekstejä aina koulutuspolitiikasta budjettiriihiin. On sitä tultu myös hikoiltua nuorkeskustan muun johdon kanssa SuomiAreenalla 35-asteisessa lattiamajoituksessa, itketty maailmantuskaa poliittisten päätösten edessä ja hypitty onnesta onnistumisten hetkillä.

Lue kokonaan »

Auli Piiparinen: Mitä ensi vuonna?

Syksy. Kutkuttava ja värikäs vuodenaika, jossa toteutetaan vuoden loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet. Mieliin alkaa hahmottua lause: Mitä ensi vuonna? Ensin on kuitenkin puhuttava kuluvasta vuodesta ja sen saavutuksista. Tänä vuonna kipparointi KOL:ssa on ollut poikkeuksellisen hedelmällistä. Liittohallituksen kanssa ollaan keskusteltu runsaasti. Haastettu toinen toisiamme välillä eriävistäkin näkökulmista, mutta jatkettu tiiminä eteenpäin. Omalla johdollani olen halunnut antaa kaikille äänen, mutta samalla varmistaa pysyvämme kannanottokykyisinä. Varapuheenjohtajat ovat täydentäneet ja palauttaneet maan pinnalle tarvittaessa. Yksin ei johtaja pärjää, delegointitaidot ja avoin halu yhteiseen linjaan on antanut hallitukselle ja itselleni paljon. Puoluekokouksessa linjasimme, hurrasimme, itkimme ja näyimme. Keskustaopiskelijoiden tempaus saavutettavan koulutuksen puolesta kosketti. Saimme läpi 2/4 kannattamaamme ehdokasta. Mediat ympäri Suomen uutisoivat niin Keskustaopiskelijoiden yksittäisistä toimijoista kuin vaatimuksestamme puheenjohtaja Sipilän työlistalle. Puheenjohtajana analysoin Ylen haastattelussa pääministerin puhetta. Kevään puoluevaltuussa nostimme Keskustanuorten kanssa esiin vääryyden kehysriihen päätöksestä iän perusteella eriarvoistavasta työmarkkina-asemasta pätkätöiden saralla. Kesän aikana esitys vedettiin pois, nuorkeskusta onnistui. Koulutuspoliittinen kärkemme ei ole tylsynyt. Niin puolueen koulutus- kuin OKM:n korkeakouluvisioon olemme antaneet aktiivisen panoksemme. Omalla työlläni olen myös halunnut vahvistaa yhteyksiämme sidosryhmiin ja muihin puolueisiin. Keskustaopiskelijat tunnetaan ja tervehditään useassa joukossa. Sosiaalisen median seuraajamäärät ja reagointi ovat olleet vahvassa nousussa. Emme ole hiljentyneet ihmisoikeuksien puolustamisessa. Syksyn edustajistovaalit on huomioitu puolueessa asti, aktiivisen otteemme ansiosta. Nämä vaalit me voitamme! Palaankin alussa esittämääni kysymykseen: mitä ensi vuonna? Minulla tuo ajatus on kehittynyt kädet savessa. Kesä ja

Lue kokonaan »

Eemeli Rajala: Politiikassa penis on edelleen isoin valttikortti

“Keltamekkoinen nainen varasti huomion Olavinlinnan laiturilla.” “Oh honey, ei asiat mee niin.” “Kun Mari Kiviniemi hyppää eduskunnan uima-altaaseen, vesi jäähtyy pari astetta.” Edellämainitut lauseet ovat otteita siitä, mitä naiset saavat kokea politiikan ja vaikuttamisen parissa. Olkoot se Twitter-kommentti, otsikko lehdessä tai “vitsailua” työpaikan taukohuoneessa, naiset saavat kokea muun muassa vähättelyä, seksismiä ja häiriköintiä jokaisella elämän osa-alueella. Politiikan parissa tämä vaikutus vain voimistuu. Kun itse aloitin vaikuttamisen nuorisojärjestöissä, halusin lähteä tekemään Suomesta parempaa maailmaa. Vuosien aikana siirtyessäni enemmän puoluepolitiikan pariin olen huomannut, kuinka monta epäkohtaa yhteiskunnassamme on. Yksi suurimmista epäkohdista on naisten kokema väärinkohtelu. Ystäväni ja tuttuni politiikan parissa eivät aina halua kommentoida päivänpolttavia aiheita sukupuolensa takia. Naisena he pelkäävät saavansa haukkumisia, halventavia kommentteja, ja jopa tappouhkauksia. Naispuolinen kollegani haluaa kirjoittaa kolumnin Suomenmaahan seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, mutta pelkää sen julkaisemista, koska tietää saavansa sosiaalisen median kanavissa ryöpyn halveeraavia kommentteja, vihaa täynnä olevaa huutoa. Moni heistä, jotka näin kommentoivat, omaavat keskustan puoluekirjan. Kuten monella meistä, myös keskustalla on peiliin katsomisen paikka. Miksi nämä muita ihmisiä vihaavat ja haukkuvat kokevat keskustan omakseen? Jaan artikkelin Twitterissä, kerron samalla asiaan mielipiteeni. Nuori nainen jakaa saman artikkelin, kertoo mielipiteensä, samoilla pointeilla kuin minäkin. Edustamme samaa puoluetta, samaa ikäryhmää ja seuraajaryhmämme ovat suurinpiirtein samanlaiset. Minä saan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Hän saa myös molempia, mutta samalla häntä haukutaan tyhmäksi, ja oletetaan ettei hän ymmärrä aiheesta mitään. Vain koska hän

Lue kokonaan »

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »