Honkonen: Koulutuspolitiikan kiireinen vuosi 2012

Tuleva vuosi on vilkas koulutuspolitiikan sektorilla. Suomalaista koulutusta uudistetaan monella tapaa.

Kataisen hallitus on linjannut koulutus- ja tiedepolitiikan kärkitavoitteet uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2012–2016. Ensi vuonna tästä suunnitelmasta on tapetilla etenkin ammattikorkeakouluja koskeva laaja uudistus.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusohjausta uudistetaan ja rahoitusvastuu siirtyy pääosin valtiolle. Myös ammattikorkeakoulujen opetuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan.

Samanaikaisesti koko korkeakoulutuksen hakujärjestelmää ollaan uudistamassa ja yhdenmukaistamassa sekä opiskelijoiden sisäänottoa karsimassa rajusti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valintajärjestelmä on myös tarkoitus uudistaa, tavoitteena nopeampi koulutukseen pääsy.

Edellisessä mainitsin vain muutamia keskeisiä toimenpiteitä, mitä hallituksella on tavoitteinaan koskien korkeakoulutusta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa tarkastellessa huomaa sen sisältävän monia keskustaopiskelijoidenkin ja yleisesti opiskelijaliikkeen ajamia tavoitteita.

Laajan uudistuksen varjolla on mahdollista ajaa läpi myös tummemmansävyisiä uudistuksia. On jo huomattu se, millaisin perustein ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärien karsimista on lähdetty ajamaan läpi.

Suunnitelman henki tuntuukin suosivan ammattikorkeakoulujen toimipisteiden karsimista, eikä se huomioi tarpeeksi korkeakoulutuksen alueellista vaikuttavuutta.

Toivon, ettei korkeakoulutuksen uudistamista ja samaan aikaan meneillään olevaa kuntauudistusta yhdistä ainakaan sama keskittämisen henki, vaan turvataan kaikkien korkeakoulujen yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja kehittyä koulutus- ja tutkimuslaitoksina. Valtavilla leikkauksilla ei saavuteta niitä yhteiskunnallisia tavoitteita mitä koulutusjärjestelmälle on asetettu.

Ilonpilkahduksiakin voi opiskelija- ja nuorisopolitiikan harrastaja hallituksen tavoitteista löytää. Kehittämissuunnitelmassa linjataan, että “Kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa”.

Moni aktiivi niin keskustaopiskelijoissa kuin keskustanuorissakin tuntee tilanteen ja sen, miten mahdotonta useisiin kouluihin on päästä toiminnasta kertomaan. Tavoite on osa demokratiakasvatuksen parantamista.

Jospa kouluissakin ymmärrettäisiin viimein se, että demokratiakasvatukseen kuuluu myös niiden järjestöjen tunteminen, mitkä demokraattista päätöksentekoa toteuttavat.

Keskustan on oltava valppaana myllerryksen äärellä. Vahvojen koulutusyksiköiden luominen toisten kustannuksella ei ole istunut keskustalaiseen tasa-arvoisen sivistyksen ajattelumalliin ennenkään.

Keskustaopiskelijoiden tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen sen sijaan, että keskittyisimme vain nykyisiin rakenteisiin ja hahmoteltava tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa ja koulutuksen asemaa siinä.

Koulutus on merkittävä voimatekijä, jonka avulla yhteiskunnan suuntaan voidaan vaikuttaa. Suomella on käsissään suuria ongelmia, näistä suurimpana nuorten syrjäytyminen.

Keskustalaisen opiskelijaliikkeen tehtävänä on luoda omia vastauksiaan näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Uskon että se on sitä mitä myös keskusta puolueena meiltä odottaa.

Petri Honkonen

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja 2012

Kolumni julkaistu Suomenmaassa 28.12.2011

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »