KOL kysyi, Kaikkonen ja Kulmuni vastasivat

Keskustaopiskelijat kysyi viikko sitten puolueen puheenjohtajaehdokkailta kaksitoista kysymystä vauhdittaakseen poliittista linjausta kohti keskustan ylimääräistä puoluekokousta. Ehdokkaista Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni vastasivat.

“Ensinnäkin iso kiitos Antille ja Katrille vastauksista kiireisen arjen lomasta. Vastauksissa on paljon samaa, mutta myös eroavaisuuksia. Jatkokysymyksiiin on toki aihetta, aika kieli keskellä suuta ollaan”, kommentoi Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen saatuja vastauksia. Kysymykset ja ehdokkaiden vastaukset löydät alta.

Keskustan ylimääräinen puoluekokous järjestetään Kouvolassa 7.9.2019.

PUHEENJOHTAJAEHDOKKAIDEN VASTAUKSET

1) Keskustassakin on omat äärilaitansa sekä vasemmalla ja oikealla että liberaali- ja konservatiiviakselilla. Miten yhdistäisit eri tavoin ajattelevia keskustalaisia, mihin laitaan itse vahviten samaistut?

Kaikkonen: “En nielaise ihan sellaisenaan keskustaväen jakamista liberaaleihin ja konservatiiveihin tai vasemmistoon ja oikeistoon. Kiinteiden kuppikuntien sijaan puhuisin painotuseroista, jotka ovat aina kuuluneet Keskustaan, ruokkineet puolueen sisäistä keskustelua ja osaltaan tehneet meistä kiinnostavan yleispuolueen. Johtajan hommaa on sovitella näitä eroja linjaksi, josta keskustalaiset tunnistavat itsensä ja puolueensa.

Ei Keskustan tarvitse olla joka asiasta samanmielisten lauma. Eri mieltä pitää Keskustassa saada olla, ja keskustelua pitää käydä. Puheenjohtajankin hommaan kuuluu keskustelun avaus, siihen osallistuminen ja johtopäätösten teko.

En ole kovin hyvä tunkemaan itseäni erilaisiin lokeroihin, muut saavat tällaisia arvioita tehdä. Kai arvion lopputulos riippuu, mitä kysymyksiä tarkastelee, mutta uskoisin keskiarvon osaltani olevan melko keskellä.”

Kulmuni: “Keskustassa on aina ollut erilaisia siipiä ja virtauksia.

Se, että meitä on moneksi, on liikkeemme rikkaus ja vahvuus, kunhan kaikki keskustalaiset saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta. Keskusta on menestynyt aina silloin, kun sillä on leveä kärki.

Keskustalaisuuden ydinasiat, jotka yhdistävät erilaisia keskustalaisia, täytyy tuoda puolueen politiikan kärkeen. Tällaisia asioita ovat aluepolitiikka, koulutus- ja sivistysasiat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, järkevä taloudenpito sekä yrittäjyys ja tasapaino luonnon kanssa.

En halua viedä puoluetta oikealle tai vasemmalle, vaan olla tasan keskellä.

Minua on näkökulmasta riippuen väitetty niin liberaaliksi kuin konservatiiviksi. Jätän arvioinnin muille, itse olen ennen kaikkea keskustalainen. Oman taustani takia arvostan esimerkiksi kovasti yrittäjyyttä ja uudistushenkeä yritteliäisyyteen liittyen. Toisaalta olen kansanedustajana kannattanut rikoslain koventamista tiettyjen törkeimpien rikosten osalta, mitä voi pitää konservatiivisena.”

2) Onko keskustan tehtävä peesata esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vastustavia ihmisiä, vai haastaa heitä ja näin toimia arvojensa mukaan ylisukupolvisesti ja kestävän kehityksen periaatteella? Onko keskusta sinulle vihreä liike?

Kaikkonen: “Maapallon asia ei etene sillä, että ihmisiä jaetaan vuohiin ja lampaisiin ilmastokysymyksen perusteella. Eipä ahdistuksen ruokkiminen tai huolen vähättelykään auta. Tarvitaan toimia maiden kesken ja niiden sisällä. Suomen pitää toteuttaa keskustanvihreää politiikkaa, jolla pidetään päästöt kurissa ihmisten tuella ja heidät huomioiden.

Keskustan on parempi profiloitua omalla arkirealismia ja tiedemaailmaa kunnioittavalla vaihtoehdollaan kuin muiden mätkinnällä. Oma vaihtoehto on aina parempi kuin pelkkä kommentti kilpailijan avaukseen.

Elämänmeno pitää mitoittaa luonnon asettamiin raameihin. Samalla on pidettävä huoli oikeudenmukaisuudesta. Ei sellainen ilmastopolitiikka ole kestävää, joka vaikeuttaa kohtuuttomasti pienituloisten, perheellisten ja maaseudun ihmisten arkea. Keskustan ei pidä nakata hanskoja tiskiin ilmastokeskustelussa, vaan tarjota näyttävästi omaa tasapainoista vaihtoehtoaan.

Keskusta on minulle apilanvihreä liike, joka toimii ylisukupolvisesti ja kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.”

Kulmuni: “Keskustan poliittinen väri on alusta saakka ollut vihreä.

Se on syvää vihreyttä ihmisen ja luonnon välisestä aidosta vuorovaikutuksesta syntyvää vihreyttä, eikä “asfalttivihreyttä”. Näen monien muiden tavoin Keskustan luonnonhoitajana, joka pyrkii hyödyntämään kestävän kasvun mukaisen sadon, mutta haluaa varjella sitä tuotonkin tuovaa luonnon elokykyä.

Kysymys on kestävyydestä. Jos me ensimmäisenä maailmassa pystymme muuntamaan teollisuutemme mahdollisimman fossiilivapaaksi ja pitämään samalla teollisuutemme täällä, on se valtava kilpailuetu meille ja luo hurjasti myös uusia teollisia työpaikkoja nimenomaan Suomeen.”

3) Mikä yksittäinen politiikan lohko keskustan pitäisi ottaa omaksi, tunnistettavaksi ja uskottavaksi, leipälajikseen?

Kaikkonen: “Perheiden ja tulevaisuuttaan rakentavien nuorten tulevaisuudenuskon, toimeentulon ja mahdollisuuksien vahvistaminen koko maassa sopii Keskustan politiikan kulmakiveksi. Tähän teemaan voi hyvin yhdistää perinteiset ydinkysymyksemme, sivistyksen, köyhän ja heikon asian, tasapainoisen aluekehityksen ja rakentavan sovintopolitiikan. Tällaiselle kokonaisuudelle meidän pitää hankkia uskottavuutta sen koko leveydeltä. Uskon, että kannatuskin lähtee samalla nousuun.”

Kulmuni: “Keskusta on kotiseutujen puolue ja Alkion sanoin jokainen koti on maailman keskipiste. Meidän on puolustettava alueiden tasapuolista kehitystä ja ihmisten mahdollisuuksia rakentaa hyvä koti sinne, minne sydän sanoo.

Tarvitsemme toisen jalan sivistyspolitiikasta. Keskusta on itsekasvatusjärjestö ja sivistysliike. Elinikäinen oppiminen on aatteemme ydintä.”

4) Jos keskustalla olisi 100% kannatus ja se olisi eduskunnassa ainoa puolue, millaista Suomea se rakentaisi?

Kaikkonen: “Jos jokin puolue saa eduskuntapaikoista sata prosenttia, on Keskustan työ demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi mennyt pieleen. Kyllä tasavalta tarvitsee debattia ja kompromisseja, ei yksinvaltiutta. Sama koskee myös Keskustaa.

Keskustan pitää kaikissa olosuhteissa rakentaa Suomea, joka on sopuisa ja tasa-arvoinen, ihmisillä on hyvät mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja yrittää, ja jossa heikoista pidetään huolta. Konsteja tähän edelleenkin on.

Rakentaisimme Suomea, joka olisi demokraattinen ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio. Suomi olisi myös aktiivinen rauhan ja ihmisoikeuksien edistäjä maailmassa.

Jos saisimme yksin päättää, näkyisi se Suomen suunnassa monin tavoin. Keskittyisimme sosiaaliturvan kehittämisessä heikoimmassa asemassa oleviin, esimerkiksi perheellisiin opiskelijoihin ja takuueläkeläisiin. Veropolitiikassa kevennykset ohjattaisiin pienituloisille, ei rikkaimmille. Yrittäjien ja viljelijöiden byrokratia pidettäisiin kurissa. Laaja korkeakouluverkko turvattaisiin ja sitä laajennettaisiin myös kotisohville. Ilmastonmuutokseen vastattaisiin tavalla, joka sopii myös ihmisten arkijärkeen. Panostaisimme lisää hyvään liikenneverkkoon kiskoista sorateihin koko maassa, tietoliikenneverkkoja unohtamatta.

Moni muukin asia muuttuisi, tähän kysymykseen minulla muuten olisi paljon muutakin sanottavaa. Siitä lisää tulevassa kirjasessani.”

Kulmuni: “Samanlaista Suomea kuin se nyt tavoittelee. Keskustan aate ja ydintavoitteet täytyvät olla muuttumattomia kannatuksesta riippumatta.

Poliittiset voimasuhteet tietysti vaikuttavat, miten paljon Keskusta voi tehdä näiden tavoitteittensa eteen.”

5) Miksi nuoren ihmisen kannattaa käyttää voimavarojaan ja vapaa-aikaansa keskustalaiseen liikkeeseen minkä tahansa muun kansalais- tai nuorisojärjestön tai kansalaisaloitteen sijaan?

Kaikkonen: “En lähtisi muita vaihtoehtoja moittimaan, mutta Keskusta on kyllä harrastuksena parhaasta päästä. Pääsee vaikuttamaan oman lähiseudun ja Suomen asioihin, tutustumaan erilaisiin ihmisiin sekä kehittämään tietojaan ja taitojaan. Pääsee mahtaviin nuoriso- ja opiskelijatapahtumiin, ja toki myös Keskustan puoluekokoukseen, ne ovat aina antoisia tapahtumia.

Järjestötoiminta on mukavaa ja Keskusta on vaikuttamisen kanava. Suomi tarvitsee päätöspöytiin fiksuja ja vastuullisia ihmisiä, jotka välittävät ihmisistä ja yhteisöstään. Eli mukaan vaan!”

Kulmuni: “Totuus on, että demokratiassa puolueet ovat vaikuttamisen kivijalkoja.

Muutkin yhdistykset ja järjestöt ovat tärkeitä, mutta jos haluaa tulla mukaan poliittiseen toimintaan, on se kaikkein vaikuttavinta ja pitkäjänteisintä poliittisten puolueiden kautta.

Uskon, että keskustalaisten arvojen pohjalta voi rakentaa hyvää suomalaista yhteiskuntaa.”

6) Miksi mielestäsi on itsestään selvää, että keskusta osallistuu vuosittain maatalousnäytteilyihin, muttei Pride-kulkueeseen puolueena? Osallistutko puheenjohtajana molempiin, jos tulet valituksi?

Kaikkonen: “Maatalousnäyttelyillä ja Pride-kulkueilla, kuten monella muullakin tapahtumalla, on Suomessa paikkansa. Ne keskustalaiset, jotka haluavat olla mukana, voivat hyvin mukana olla. Puolueena Keskusta ei kai kovinkaan monessa tapahtumassa vuosittain ole, kyse on enemmänkin piirien tai sisarjärjestöjen ratkaisuista. Puolueen osallistumiset pitää vuosittain puoluedemokratian mukaisesti päättää.

En ala muiden ratkaisuja perkaamaan, mutta kannustan jokaista toimimaan kuten itselleen sopivaksi kokee. Toivon, että kukaan ei saa lunta tupaan sen takia, että osallistuu tai on osallistumatta tällaisiin tapahtumiin. Henkilökohtaisille ratkaisuille pitää olla nykyäänkin tilaa ja kunnioitus.

On mahdollista, että molempiin osallistun, mutta tuskin vuosittain kuitenkaan.”

Kulmuni: “Keskustalla on pitkä perinne maataloustuottajien ja kotimaisen ruoan puolesta puhujana, joten puolue on yleensä maatalouteen liittyvissä tapahtumissa mukana. En ole tavannut yhtään keskustalaista, joka ei arvostaisi kotimaista ruokaa.

Pride-tapahtumissakin on ollut mukana paljon keskustalaisia, jotka kokevat kyseessä olevan mielenilmaus ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta yms. tekijästä riippumatta.

Mutta osa keskustalaisista taas kokee, että siinä otetaan kantaa sellaisen avioliittokäsityksen puolesta, jota he itse eivät kannata esim. uskonnollisista syistä johtuen. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme ihmisten
omantunnonvapautta Keskustassa tällaisissa arvokysymyksissä.”

7) Miten keskustan pitäisi vahvistaa demokratiaa sekä yhteiskunnassa että puolueen sisällä? Minkä roolin antaisit puoluehallitukselle ja -valtuustolle päivän politiikan linjauksissa, esimerkiksi kehys- ja budjettiriiheen valmistautuessa?

Kaikkonen: “Olen osallistunut sekä kuntapolitiikan että puoluedemokratian toteuttamiseen jo 1990-luvulta lähtien, jolloin istuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustossa ja puoluehallituksessa. Toimivaa kansanvaltaa pitää vaalia, ilman sitä ei pärjäisi Suomi eikä muuten Keskustakaan.

Kansanvallan rakennuspalikoita ovat henkilövaalien lisäksi reipas keskustelu, selkeät pelisäännöt, avoimuus ja päätösten tekeminen porukalla. Näihin pyrkisin keskustajohtajana panostamaan.

Politiikan suuntaviivat kannattaa mieluummin sorvata yhdessä kuin jälkikäteen harmitella keskustelun puutetta. Joskus tähän on mahdollisuuksia enemmän, joskus vähemmän. Yrittää kuitenkin pitää.

Jakaisin luonnosvaiheessa olevia ohjelmalinjauksia kentälle pureskeltavaksi ja keräisin näin palautetta kaavailluista linjoista. Yksittäiset ihmiset, osastot, piirit ja myös tavalliset suomalaiset ansaitsevat mahdollisuuden esittää politiikan toiveita jo valmisteluvaiheessa.

Antaisin myös ihmisille lisää mahdollisuuksia kuulla kaavailuistamme ja vaikuttaa niihin etänä. Verkkokyselyihin ja virtuaalitupailtoihin pitää satsata suunnitelmallisemmin, tähän työhön olen myös itse valmis. Jatkaisin nuorten koulutusprojekteja Vaikuttamokiihdyttämöiden kokemusten pohjalta.

Hallituskauden budjettiväännöissä Keskusta pärjää, kun omat painopisteet ja tavoitteet ovat selvät. Puheenjohtajana kävisin puolueen päätöksentekoelimissä ja eduskuntaryhmässä keskustelun asialistastamme hyvissä ajoin ennen neuvotteluja, tämä mahdollistaa oman väen toiveiden huomioimisen paremmin.”

Kulmuni: “Jos puolue tekee päivänpolitiikkaa, joka ei vastaa kannattajien odotuksia tai puoluekokouksen linjauksia, niin se näkyy kannatuksessamme. Tässä tehdyistä virheistäkin on voitava ottaa opiksi.

Minulla on tunne, että Keskustassa on ollut vallalla puhumattomuuden kulttuuri. On äärimmäisen tärkeää, että puolue-elimet käsittelevät laajemmin Keskustan eduskunnassa ja hallituksessa
harjoittamaa politiikkaa.

Yhteistyötä on tiivistettävä, puolueorganisaatio sekä Keskustan eduskunta- ja hallitusryhmä eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan kaikkien olisi toimittava samojen tavoitteiden puolesta, joihin voidaan yhdessä sitoutua.

Koen edistäneeni demokratiaa Keskustan sisällä varapuheenjohtajana kiertämällä ympäri Suomea kuulemassa kentän tuntoja.

Puoluehallituksessa olen johdonmukaisesti vastustanut esityksiä esimerkiksi puoluesihteerin valintatavan ottamiseksi pois Keskustan kenttäväeltä, ja halunnut, että puoluekokousväkemme saa jatkossakin valita oman puoluesihteerinsä. Puoluekokouksissa tehtäviä henkilövalintoja ei pidä vähentää, vaan pikemminkin lisätä.”

8) Santeri Alkio -sitaatin mukaan “Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi”. Mitä uutta keskustalainen sivistysliike tarjoaa tulevina vuosikymmeninä?

Kaikkonen: “Jokainen ansaitsee mahdollisuuden kehittää tietojaan, taitojaan ja ymmärrystään. Kukaan ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle, ihmisen potentiaalin haaskaus tappio sekä yksilölle että yhteisölle.

Panostaisin erityisesti lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksien kohentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja opintiellä vaikeuksiin joutuneiden tukemiseen. Keskustalle luonteva tehtävä on tuoda koulutus jokaisen ulottuville ja kannustaa ihmisiä hyödyntämään mahdollisuutta kehittää itseään. Koulun pitää olla lähellä, se ei saa maksaa ja sen käymiseen pitää saada riittävä tuki.”

Kulmuni: “Pienenä maana Suomi ei voi kilpailla määrällä, vaan laadulla. Korkea koulutus ja osaaminen on Suomen valtti maailmalla. Elinikäisen oppimisen ajatuksen tulee näkyä sivistyspoliittisessa päätöksenteossa.

Keskustan on kiinnitettävä paremmin huomiota myös omalle jäsenistölleen järjestettävään koulutukseen. Ihmisten kasvua Keskusta-aatteen tuntemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on tuettava.”

9) Keskustan kansanedustaja osallistuu julkiseen keskusteluun kiistanalaisesta asiasta esittäen kantoja, jotka eivät vastaa puolueen virallista linjaa. Nuorkeskusta älähtää asiasta, mutta kukaan puolueen linjalla oleva kansanedustaja tai ministeri ei osallistu keskusteluun ja tuo puolueen linjaa esiin. Miten toimit?

Kaikkonen: “Keskustan linjan pitää olla selkeä. Tässä emme onnistu, jos edustajamme vetää yhdessä sovitusta poikkeavaa linjaa, ja yhteistä linjaa ei vastapainoksi tuoda esille asiaa selkiyttämään. Siksi tällaisessa tilanteessa toimia tarvitaan.

Reagointitapa riippuu asiasta ja tavasta, jolla eriävä linjaus esitettiin. Tärkeintä on tarvittaessa selkeyttää puolueen linjaa. Tässä asiassa työnjako on viisainta tehdä puoluejohdon kesken.

Kävisin riittävän usein keskusteluja Keskustanuorten ja -opiskelijoiden kanssa. Arvostan molempia järjestöjä paljon, ja haluan sen myös puheenjohtajana käytännössä osoittaa.”

Kulmuni: “Puheenjohtajan tulee puolustaa puolueohjelman ja hallitusohjelman linjauksia ja tehdä selväksi Keskustan kanta, mutta vapaata keskustelua ei saa tyrehdyttää.

Täytyy muistaa, että monissa asioissa Keskustan sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä.”

10) Kadutko jotain poliittiselta uraltasi?

Kaikkonen: “Varmasti monikin päätös menisi nykytiedoilla toisin, mutta aikakonetta ei meillä ole. Katkeruuden ja katumuksen sijaan pyrin oppimaan kaikesta aiemmasta ja keskittymään tulevaisuuteen.”

Kulmuni: “Moniakin asioita. Jos ihminen ei käy läpi tekemisiään kriittisesti ja koeta oppia virheistään, niin hän helposti toistaa niitä.

Moni kokee, että Keskusta samastui liikaa Kokoomukseen viime vaalikaudella, ja se pudotti kannatustamme.

En kyennyt viemään tiettyjä asioita suuntaan, jonka koin Keskustaa lähempänä olevaksi. Esimerkiksi taksilaki oli tällainen.”

11) Miten tukisit keskustan kaupunkikannatuksen vahvistumista puheenjohtajana?

Kaikkonen: Maaseutu ja kaupungit tarvitsevat molemmat Keskustaa, ja Keskusta tarvitsee koko maata. Tärkein teko puolueen kannatuksen kasvattamiseksi on Keskustan puhuttelevan vaihtoehdon rakentaminen ja selkeän linjan esittäminen suomalaisille tärkeissä teemoissa. Usein sama sanoma uppoaa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Kaupunkeihinkin tarvitaan omat täsmätoimensa. Erityisesti suurimpien kaupunkien kehitys vaatii keskustalaista kaupunkipolitiikkaa, jossa kaupunginosien välisten erojen ei anneta repeytyä. Korostan myös luonnonläheisten kaupunkien rakentamista. Jokaisella pitäisi olla puisto tai metsä kävelymatkan päässä.

Olen itse saanut vaaleissa hyviä äänimääriä niin maalta kuin suurista kaupungeistakin. Ehkä siitä voisi olla apua koko puolueellekin.”

Kulmuni: “Ollakseen suuri myös tulevaisuudessa Keskustan on oltava vahva maaseudulla ja käännettävä kaupunkeja syvänvihreiksi, kuten on tehty Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa, ja sama linja toimii varmasti myös muualla.

Keskustalla täytyy olla myös kaupungeissa vahva, itsenäinen profiili ja linja, eikä se saa näyttäytyä vain toisten puolueiden peesaajana. Avain on kaupunkilaisten itsensä tekemä työ, jonka voimakas tukeminen on koko Keskustan etu.

Uskon, että tasapuolinen aluekehitys myös kaupunginosien kesken on asia, jota keskustalaiset haluavat edistää.

Keskeiset keskustalaiset tavoitteet, kuten lähiruoan puolustaminen ja pienyrittäjyyden edistäminen, saavat vastakaikua myös suurkaupungeissa.”

12) Keskustan periaateohjelma linjaa, että ihmisarvon on jakamaton. Oletko valmis keskustan johtohahmona puolustamaan kaikkien ihmisoikeuksia sitä vaativissa paikoissa?

Kaikkonen: “Keskustan paikka on ihmisoikeuksien puolustajana, ihmisen puolella. Puolueen johtajana ja päättäjänä näen velvollisuudeksi toimia ihmisoikeuksien puolesta. Näin olen myös kansanedustajana toiminut, siitä on näyttöjäkin.”

Kulmuni: “Puolustan Suomen perustuslakia, jossa taataan ihmis- ja perusoikeudet tässä maassa. Toivon, että myös muissa maailman maissa ihmisoikeuskehitys vahvistuu. Erilaisella kansainvälisellä yhteistyöllä tätä voidaan edistää.

Mm. toimiessani Suomen YK-Liiton puheenjohtajana sain olla läheltä seuraamassa tätä työtä.”

Yhteystiedot

© 2019 Keskustan Opiskelijaliitto
webDesign: Mekanismi »