KOL linjaa koulutuksesta – kuuleeko Sotkamo?

Keskustan Opiskelijaliitto valmisteli ja jätti yhteensä kymmenen aloitetta Keskustan puoluekokoukselle. Aloite maksuttoman toisen asteen puolesta on laadittu yhdessä Keskustanuorten kanssa.

Suurin osa Keskustaopiskelijoiden aloitteista puhuu koulutuksesta ja opiskelijoiden asemasta. Koulutuksen saavutettavuussuunnitelma, ammattikorkeakoulujen kirjaaminen lakiin, valtakunnallinen verkkokorkeakoulu sekä opiskelijat mukaan perustulokokeiluun että opintotuen tulovalvonta yhtenäiseksi asumistuen kanssa tulevat puhuttelmaan kesäkuun kokousta. Näiden lisäksi KOL vaatii puoluesihteerin valintaa puoluehallitukselle, Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtaja-arvonimen mitätöintiä, keskustan toimintaan häirintäyhdyshenkilöitä ja hiilineutraaleja maakuntia.

Lisäksi useampi KOL:n osasto on jättänyt aloitteita puoluekokoukselle. Kaikki keskustajärjestöjen aloitteet löydät täältä ja KOL:n aloitteet kokonaisuudessaan alta.

Keskustan puoluekokous pidetään 8.-10.6.2018 Sotkamossa.

 

………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Keskustan Opiskelijaliitto: Suomelle koulutuksen saavutettavuussuunnitelma
Suomelle on luotava suunnitelma, jolla torjutaan koulupudokkuutta, koulutuksen periytyvyyttä sekä asuinalueen, varakkuuden, sukupuolen, sosioekonomisen tai etnisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen.

Keskustan Opiskelijaliitto vaatii, että puolue ottaa tavoitteekseen koulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimisen yhteistyössä tilastokeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Suunnitelma sisältää niiden ryhmien määrittelyn, jotka ovat aliedustettuina koulutuksessa, ja toimenpide-ehdotukset näiden ryhmien koulutukseen hakeutumisen helpottamiseksi. Keskiössä olisi vuosittainen mittarointi koskien koulutukseen hakeutumista estäviä tai hankaloittavia tekijöitä yhteiskunnassa. Koulutukseen hakeutumisen lisäksi selvitettäisiin koulutuksen läpäisyn ongelmat.

Vaikka koulutuksellinen tasa-arvo nähdään keskustan toimesta tärkeänä tavoitteena tälläkin hetkellä, sen edistäminen ja seuranta on valtionhallinnon tasolla epäsystemaattista. Suomessa koulutuksen periytyminen on lähtenyt kasvuun ja keskustan on sivistyspuolueena oltava edistämässä koulutukseen mukaan pääsemistä.

Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan toimintaan yhdenvertaisuusyhteyshenkilöt
Keskusta uudistaa periaateohjelmansa Sotkamon puoluekokouksessa. Puoluehallituksen Tasapainossa eteenpäin – Keskustan 101 periaatetta -esityksessä todetaan seuraavaa: “Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Syrjinnälle, rasismille, vihapuheelle ja kiusaamiselle emme anna mitään sijaa.” Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Keskustan toiminnassa tämän yhdenvertaisuuteen pyrkimisen tulisi näkyä konkreettisesti puolueen toiminnassa. Syrjintä tai ahdistelu ei ole niin harvinaista kuin väitetään – siksi Keskusta tarvitsee tapahtumiinsa häirintäyhdyshenkilöt ja toimintaansa yhdenvertaisuusyhdyshenkilöitä.

Yhdenvertaisuusyhdyshenkilöt toimivat paitsi häirintäyhdyshenkilöinä tapahtumissa, myös yleisinä yhdenvertaisuuden toteutumisen myötävaikuttajina. Yhdyshenkilöitä tulisi olla niin puolueen kuin piirien tasolla ja tehtävään valittaisiin yhdenvertaisuudesta kiinnostuneita ja mahdollisesti siihen perehtyneitä puolueaktiiveja. Häirintäyhdyshenkilönä toimimiseen tarvittavaa koulutusta on kartoitettava myös piiritasolla.

Ihmisyysliikkeen tulee tehdä töitä ihmisyyden puolesta. Siksi yhdenvertaisuusyhdyshenkilöitä tarvitaan Keskustassa.

Keskustan Opiskelijaliitto ja Keskustanuoret: Toisen asteen koulutus maksuttomaksi
Jokaisen nuoren tulisi tänä päivänä saada ja saavuttaa peruskoulun lisäksi ammatillinen tai lukiokoulutus. Pelkän peruskoulutuksen varassa oleva nuori on heikossa asemassa työmarkkinoilla, ja ilman toisen asteen tutkintoa sulkeutuu ovi myös korkeakoulutukseen. Lisäksi nuorkeskusta huomauttaa, että kansallinen koulutustason nosto toisi myös lisää verotuloja paremman ansiotason myötä.

Keskustanuoret ja -opiskelijat esittävät, että peruskoulun päättäneillä nuorilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus jatkaa kouluttautumista kiinnostavalla opintopolulla ilman perheen taloudellisen tilanteen tai taloudellisesta tilanteesta aiheutuvien asenteiden asettamia rajoituksia. Tähän tavoitteiseen päästään ottamalla tavoitteeksi aidosti maksuton toinen aste.

Toisen asteen välttämättömät kustannukset kohoavat lukiokoulutuksessa 2600 euroon ja ammatillisen koulutuksen piirissä hintalappu liikkuu satojen ja parin tuhannen välillä, alasta riippuen. Poistamalla opiskelijan ja hänen perheensä lompakosta nämä maksut, vähenisi taloudellisista syistä keskeyttävien nuorten määrä. Lisäksi tämä lisäisi toisen asteen saavutettavuutta kun järjestelmä ei eriarvoistaisi nuoren sosioekonomisen taustan perusteella.

Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet peruskoulun lisäksi taataan jo Suomen perustuslain 16. pykälässä. Keskustan Opiskelijaliitto ja Keskustanuoret esittää puoluekokoukselle, että Keskusta ottaa tavoitteekseen aidosti maksuttoman toisen asteen edistämisen, ja näyttää roolinsa sivistyspuolueena.

Keskustan Opiskelijaliitto: Suomeen kaikille yhteinen verkkokorkeakoulu
Opiskelu on entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Erilaiset elämäntilanteet, kuten perheellisyys tai työt, vaikuttavat opiskelutahtiin, eikä perinteinen luento-opetus ole vaihtoehto kaikille. Myös osaamisen täydentämistä täytyy helpottaa. Työelämän murroksessa elinikäinen oppiminen on elintärkeää. Korkeakoulujen täytyy madaltaa raja-aitojaan ja lähteä yhteistyön tielle helpottaakseen opiskelua niin erilaisille oppijoille kuin osaamistaan täydentäville. Myös yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on osa tämän päivän koulutuspolkua.

Keskustaopiskelijat esittää, että Keskusta ajaa tavoitetta kaikkien suomalaisten korkeakoulujen verkko-opintotarjonnan kokoamiseksi yhteen verkkokorkeakouluun.

Keskustan Opiskelijaliitto: Opiskelijat mukaan perustulokokeiluun ja kokeilulle jatkoa
Perustulo on sosiaaliturvan malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Sen tarkoitus on vähentää tukien hakemiseen liittyvää työtä sekä vapauttaa aikaa ja voimavaroja muuhun toimintaan, kuten työn tekemiseen tai hakemiseen.

Opiskelijat ovat kansanryhmistä epätasa-arvoisessa asemassa, sillä heitä ei sisällytetty perustulokokeiluun. Tämän rajauksen myötä kokeilua ei voi rehellisesti sanoa kansalliseksi kokeiluksi, sillä yksi selkeä kansanryhmä on rajattu kokeilun ulkopuolelle.

Keskustaopiskelijat esittää, että keskusta jatkaa perustulokokeilua vielä vuoden 2018 jälkeen ja opiskelijat otetaan mukaan perustulokokeiluun. Sen avulla saataisiin paljon kaivattua dataa siitä miten nykyinen opintotuki- ja asumistukijärjestelmä pystyttäisiin korvaamaan universaalilla perusturvalla.

Keskustan Opiskelijaliitto: Suomi ansaitsee vahvat, itsenäiset ammattikorkeakoulut
Suomen työelämä tarvitsee monipuolista osaamista. Duaalimalliin perustuva korkeakoulutusjärjestelmä varmistaa osaamisen monipuolisuuden kun yliopistot tuottavat vahvaa tutkimusosaamista ja ammattikorkeakoulut työelämälähtöisesti korkeakoulutettuja ammattilaisia. Suomen elinkeinoelämä taas tarvitsee laadukkaan perustutkimuksen lisäksi soveltavaa tutkimusta jonka tuloksia yritykset voivat hyödyntää välittömästi. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä on yhtälailla tärkeää Suomen aluekehityksen kannalta.

Ammattikorkeakoulut muutettiin osakeyhtiöiksi vuonna 2014. Tämä tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulutusta ei enää kehitetä korkeakoulujen sisällä vaan kehityksen suunnan sanelee osakkeiden omistajat, useimmiten joko kunta tai yliopisto. Toisin kuin yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta puuttuu aito itsenäisyys ja autonomia. Tämä uhkaa ammatillisen korkeakoulutuksen kehitystä ja voi johtaa tilanteeseen, jossa koulutuksen sisällöt muokkaantuvat omistajien, ei työelämän tarpeiden mukaan. On myös kyseenalaista, että yksi koulutuksen muoto on alisteisessa asemassa suhteessa toiseen koulutusmuotoon niin kuin monet ammattikorkeakoulut nyt ovat yliopistojen, omistajiensa alapuolella.

Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että ammattikorkeakouluille tulee antaa yhdenvertainen asema yliopistojen kanssa. Tämä tulee toteuttaa niin, että ammattikorkeakoulujen hallinnollinen malli uudistetaan ja osakeyhtiömuodosta luovutaan. Lisäksi ammattikorkeakoulut tulee kirjoittaa yliopistojen tapaan lakiin ja niihin tulee ulottaa perustuslaillinen autonomia.

Keskustan Opiskelijaliitto: Puoluesihteerin valinta puoluekokoukselta puoluehallitukselle
Keskustan Opiskelijaliitto esittää muutosta puoluesihteerin valintapaan. Vaikka useassa edeltävissä puoluekokouksissa asiaa on käsitelty monien eri aloitteen kautta, vaatii Keskustaopiskelijat rohkeaa uudistusta nyt kun puolueen järjestötyöryhmä on asiaa valmistellut puoluekokouksien välillä. Puoluesihteerin valinta on siirrettävä puoluehallitukselle puoluekokouksen tai puoluevaltuuston sijaan.

Nykyinen valintaprosessi puoluekokouksessa, joka myös sisältää laajan ja pitkäkestoisen kampanjoinnin ennen kokousta karsii pois monta erittäin hyvää ja kokenutta kandidaattia. Siirto puoluevaltuustoon ei poistaisi tätä ongelmaa vaan kampanjointi siirtyisi sen mukana.

Järjestelmä suorastaan ruokkii epätervettä henkilöstökulttuuria, jossa ongelmat kannatuksessa on helppo kaataa poliittisen johdon sijasta vain puoluesihteerin niskaan.

“Pätevin valitaan” on tuttu lause lähes jokaisessa vaalissa tai rekrytoinnissa. Otetaan käyttöön sellainen järjestelmä joka oikeasti tekee niin. Siirretään puoluesihteerin valinta puoluehallitukselle, ja muutetaan nimi samalla esim. pääsihteeriksi tai toiminnanjohtajaksi, ja toimi palkalliseksi työsuhteeksi. Näin me voimme varmistaa, että tehtävään valitaan pätevä, kokenut johtaja, joka pystyy varmistamaan organisaation jatkuvuuden. Samalla varmistamme, että vastuu poliittisten päätösten seurauksista kuuluu heille joille niiden pitääkin kuulua – puolueen puheenjohtajistolle.

On aika luopua vanhentuneista perinteistä ja vahvistaa puoluettamme organisaationa sisältä päin – siirrytään 2020-luvulle.

Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajan arvo mitätöitävä
Keskustan Opiskelijaliitto ehdottaa, että Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajuus mitätöidään.

Keskustan kunniapuheenjohtajaksi voidaan puolueen sääntöjen mukaan kutsua puolueen toiminnassa erityisen ansioitunut perusjärjestön jäsen. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuminen on merkittävä arvostuksen osoitus, ja yleensä arvo myönnetään henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt yhteiskunnallisessa tai järjestöllisessä toiminnassa puolueen tavoitteiden toteutumista tai kannatusta.

Paavo Väyrynen on aikoinaan kunniapuheenjohtajan arvonsa ansainnut, mutta hän on jo pitkään osoittanut valinnoillaan, teoillaan ja lausunnoillaan piittaamattomuutta ja kunnioituksen puutetta sekä Keskustaa että omaa arvovaltaista paikkaansa puolueessa kohtaan. Perustamalla kunniapuheenjohtajuutensa aikana uuden, Keskustasta erillisen ja sen kanssa samoissa vaaleissa kilpailevan puolueen ja ryhtymällä kyseisen puolueen presidenttiehdokkaaksi Väyrynen ei ole toiminut Keskustan puolesta, vaan sitä vastaan.

Keskustan Opiskelijaliitto ei pidä sopivana Väyrysen edellisessä kappaleessa kuvattua toimintaa. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa vaadimme, että puoluekokous toteaa Väyrysen kunniapuheenjohtajuuden päättyneeksi välittömästi.

Keskustan Opiskelijaliitto: Hiilineutraalit maakunnat
Keskustalaisia arvoja ovat ylisukupolvisuus ja kestävä luontosuhde. Näin ollen ilmastonmuutoksen torjuntaa tulee edistää alueellisella tasolla. Erityisesti nyt, kun uudet maakunnat astuvat voimaan.

Keskustan Opiskelijaliitto esittää maakuntien strategiseksi tavoitteeksi olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että tuotetaan sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin pystytään sitomaan ja tarkastelua tulee tehdä tuotteen tai systeemin koko elinkaaren ajalta. Keskustan tulee edistää maakuntien hiilineutraalius tavoitetta ja käyttää tätä teemaa puolueen maakuntavaaleissa.

Keskustan Opiskelijaliitto: Opintotuen tulovalvonta yhtenäistettävä yleisen asumistuen kanssa
Opintorahan nykyinen tulorajoihin perustuva järjestelmä tulee lähivuosina uudistaa, kun käyttöön otetaan reaaliaikainen tulonseurantajärjestelmä. Silloin opiskelijan tuloja voidaan seurata kuukausikohtaisesti sen sijaan, että jälkikäteen tarkasteltaisiin vuosittaista tuloa.

Reaaliaikaisen tuloseurannan ansiosta opiskelijan ei enää tarvitse selvittää eri kuukausina tienattuja tuloja Kansaneläkelaitokselle, kun takaisinperintää selvitetään. Kiinteiden tulorajojen sijaan on siirryttävä liukuvasti tulojen kasvaessa leikkautuvaan opintotukeen.

Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että opintotuen tulovalvonta yhtenäistetään yleisen asumistuen tulovalvonnan kanssa. Ei voida olettaa, että opiskelijan alkuvuoden tulot rahoittavat syksyn opintoja tai kesätöistä tienatut varat leikkaavat jo keväältä saatua opintorahaa takaisin perinnän myötä. Opiskelijalla on oikeus työhön ja nykyisen opintorahan riittämättömyyden valossa myös hyvin usein pakonomainen tarve saada tuloja muutenkin kuin tuesta. Asumistukijärjestelmässä tämä ehto täyttyykin jo, ja opintorahan kohdalla on siirryttävä tiukasta tulorajasta tuen leikkaantumiseen vähitellen muun ansion myötä.

Lisätietoja:

Auli Piiparinen
Puheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto


+358 50 389 7260

 

 

 

      Yhteystiedot

      © 2018 Keskustan Opiskelijaliitto
      webDesign: Mekanismi »