Tikkanen: Mitä keskustalaisuus oikeastaan on?

Suomen Keskustan ja sitä edeltävien poliittisten puolueiden kannatus ei ole koko itsenäisen Suomen historian aikana ollut näin alhaalla.

Kuitenkin juuri nyt esimerkiksi poliittisessa keskustassa on tungosta ja konservatismi rehottaa. Näitä kahta on monesti pidetty perikeskustalaisina piirteinä. Miten tällaiseen tilanteeseen ollaan päädytty?

Menneinä vuosikymmeninä vihreä liike nosti päätään ympäristötietoisuuden myötä. Syntyi liikkeitä ympäri Eurooppaa ja myös meille tänne Suomeen. Ja mikä huomionarvoisinta, myös muut puolueet alkoivat ottaa itselleen vaikutteita tästä suuntauksesta.

Kaikki kynnelle kykenevät puolueet alkoivat vihertää äänestäjien toivossa. Ympäristöasiat ja niistä huolehtiminen eivät tietenkään ole pelkästään Vihreän liiton yksinoikeus.

Nyt puhaltavat aivan toisenlaiset tuulet.

Ympäristöstä ollaan edelleen huolissaan mutta samaan aikaan maapalloistuminen on tuonut meidän käsiimme aivan uudenlaisia ongelmia. Emme ole enää yksin lintukodossamme vaan meidän on otettava kantaa myös muiden asioihin Euroopan ja jopa koko maailman tasolla.

Talouskriisi koskettaa meitä kaikkia ja maahanmuutto konkretisoi meille myös esimerkiksi muuten kaukaisten kolmansien maiden ongelmat.

Populistit ovat vallanneet tilaa poliittiselta kentältä ja kasvaneet jopa heille itselleenkin yllättävällä nopeudella. Maahanmuuttoa on helppo kritisoida ja sitä on tehty osin jopa kyseenalaisin keinoin kosiskelemalla yhteiskunnan ääriaineksia.

Samaana aikaan unohdetaan helposti esittää se todellinen vaihtoehto maahanmuuttopolitiikalle. Miten pitkälle oikeasti voimme eristäytyä muusta maailmasta näinä globalisaatioin aikoina ja miten se ratkaisee käsillä olevat ongelmat?

Myös taloustilanne tarjoaa helppoja irtopisteitä. Euroopan Unionia on helppo kritisoida kun talouspolitiikan ongelmat ovat käsillä.

On totta ettei yhteistä rahapolitiikkaa suunniteltu loppuun asti ja suunnitelluistakaan ei pidetty kunnolla kiinni. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että olemme osa eurooppaa ja jo siitä lähtökohdasta meidän on oltava mukana siellä missä Euroopan asioista päätetään.

En ymmärrä miten näistä pöydistä pois jättäytyminen auttaisi meidän asiaamme.

Euroopan tasolla toimiminen ei myöskään ole automaattisesti pois jostain muusta.

Samaan aikaan voi ja täytyy tehdä myös esimerkiksi aluepolitiikkaa. Ne eivät siis ole vastakkaisia suureita vaikka aluepolitiikka tulkitaan helposti aittoviereille palaamiseksi ja jopa kirosanaksi.

Juuri nyt kuntauudistus on kaikkien huulilla ja kuntarakennetta ollaan laittamassa väkisin uuteen uskoon. Keskustalla on tarjota siihenkin oma vaihtoehtonsa Kainuun mallin muodossa. Sitä on nyt kokeiltu täällä Kainuussa useamman vuoden ajan ja sen heikkouksista ja vahvuuksista on saatu paljon lisää tietoa.

Olisi suuri menetys mikäli Kainuun malli kaadettaisiin ja kaikki tämä oppi jäisi hyödyntämättä. Hallitusohjelman ympäripyöreään tyyliin Kainuun mallin kohtaloon ei otettu selvää kantaa vaan sen tilanne luvattiin selvittää myöhemmin.

Väitän että moniäänisyys on päässyt hetkellisesti unohtumaan liikkeessämme.

Keskusta on suuri yleispuolue ja sinne mahtuu jo määritelmänsäkin mukaan paljon erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja. Mikäli näin ei ole, syntyy helposti epäterve tilanne jossa äänestäjät alkavat tulkita puoluetta tietyllä kapealla tavalla ja silloin äänet ovat vaarassa päätyä jonnekin toisaalle.

Väitän myös että tulevat presidentinvaalit näyttelevät suurta roolia keskustan tulevaisuudessa. Niissä nimittäin mitataan pitävätkö äänestäjät keskustaa niin moniäänisenä suomalaisuuden puolustajana kuin se on tullut tunnetuksi.

Jussi Tikkanen

Keskustan opiskelijaliiton

hallituksen jäsen

(Kolumni julkaistu Suomenmaassa 28.9.2011)

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »