Anniina Sippola: Porttiteorioista

Siis se sellainen, jonka mukaan yksi paha johtaa vielä suurempaan pahaan. Sellaisesta on puhuttu useampia vuosia kun opiskelijat ovat vastustaneet korkeakouluihin lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. Yhtenä pienenä argumenttina monien joukossa on epäilty, että EU- ja ETA alueiden ulkopuolelta tuleville suunnattujen lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, ne ulotetaan koskemaan myös suomalaisia. No nythän ne ulkomaalaisten maksut on saatu lakiin ja keskustelu käy kuumana suomaisten maksuista.

Porttiteoriat yhdistetään usein foliohattuihin ja teorioihin, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Edesmennyt Sirkesalo lauloi ”Annoin pikkusormen, se vei koko käden”. Onhan näitä muitakin; väkivaltaisten pelien pelaaminen automaattisesti aiheuttaa väkivaltaista käytöstä. Ne onkin usein helppo sivuuttaa, lyödä alas toteamalla puhujan olevan foliohattuinen salaliittoteorioitsija. Eivätkä ne kaikki toteudu, eivät kaikki ole ollenkaan todennäköisiä tai loogisia. Järkeviä tai eivät, ne kuvaavat ihmisen aitoa pelkoa jostain pahemmasta.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on jo pitkään perustunut mahdollisuuksien tasa-arvolle, on pyritty varmistamaan, että kaikki saavat peruskoulutuksen ja kaikilla on mahdollisuus pyrkiä jatkamaan opintojaan halutessaan tohtoriksi asti. Kukkaron paksuus ei mittaa mahdollisuuksia vaan oma osaaminen. Kukaan ei maksa enempää tai vähempää kuin toinen, eikä kukaan siten ole eriarvoinen opiskelija. Köyhästä taustasta tulevaa oppilasta voidaan kiusata, jos hänellä ei ole oikeanlaista älypuhelinta, mutta kukaan ei voi sanoa että hän saisi koulutuksen rikkaiden armosta, köyhäinapuna. Tai voi, mutta niin saavat ne paremmista taustoista tulevat oppilaat myös. Nyt meille on saapumassa korkeakouluihin joukko opiskelijoita, jotka ovat asiakkaita, maksavia palvelun tilaajia. Ei se tietenkään välttämättä tarkoita sitä etteivät kaikki opiskelijat olisi yhdenvertaisia.

Muun muassa ajatuspaja Libera on herätellyt keskustelua suomalaisten lukukausimaksuista perustellen niitä esimerkiksi sillä, että lääkärillä on varaa maksaa maksuja varten otettu laina takaisin valmistumisenjälkeisellä tulotasollaan. Toisaalta Liberan tekstissä todetaan, että joitain aloja voitaisiin edelleen tukea enemmän valtion toimesta. Siis niitä ”surkeampia aloja”, joista valmistuvilla ei ole niin korkea tulotaso. Maksuton koulutus kannustaa ajatuspajan mukaan kouluttautumaan aloille, joilta ei työllisty, tai joissa tulotaso on matala. Maksullisen koulutuksen puolestapuhujille lääkärikoulutus on mainio esimerkki. Jäin vain miettimään, miten esimerkiksi lastentarhaopettajat sopivat tähän systeemiin. Olisiko parempi, että yhä harvempi hakeutuisi koulutukseen, jolloin meillä kohta olisi työvoimapula päiväkodeissa tai epäpäteviä opettajia lapsilla. Ja jos lastentarhaopettajien koulutus olisi yksi näistä tuetuista koulutuksista, mitä se tekisi jo nyt huonosti arvostetulle ammatille.

Kun hyväksymme yhden asian yhteiskunnassa, on ihan ymmärrettävää että se tuo lähemmäs hyväksyttyä myös muita, tämän asian lähellä olevia asioita. Se ei tarkoita sitä, että uusien hyväksyttyjen asioiden ketju pitäisi jatkua automaattisesti eteenpäin. Homoavioliittojen ei tarvitse johtaa avioliittoon koirien kanssa. Kahden hallituspuolueen edustajat, opetusministeri Gran-Laasonen ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala ovat todenneet, että suomalaisille ei ole tulossa maksuja. Maksujen kannattajat saivat kuitenkin ensimmäisen askeleen hyväksytyksi, joten nyt siitä on helppo siirtyä vaikuttamaan päättäjät seuraavasta askeleesta. Aika näyttää mihin tämä keskustelu johtaa, onko porttiteoria vain vainoharhaa. Itse toivon, että on ja pyrin myös vaikuttamaan siihen, että koulutuksen maksuttomuuden arvostajat pysyvät enemmistössä.

Anniina Sippola
Puheenjohtaja, Keskustan Opiskelijaliitto

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »