Suomi on monesta hyvästä syystä houkutteleva maa opiskeluperustaiselle maahanmuutolle. Suomelle paljon positiivista mainetta tuonut sijoitus maailman onnellisimpana maana YK:n onnellisuusindeksin mukaan, kansainvälisesti tasokas korkeakoulutus, tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskuntamme sekä maahanmuuttajien mahdollisuudet kotimaihinsa verrattuna parempaan toimeentuloon työnteolla, ovat kaikki vain muutamia hyviä syitä EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille valita juuri Suomi uudeksi kotimaakseen. Huippuammattilaisia ja tutkijoita tarvitaan jatkossakin Suomeen lisää.
On kuitenkin noussut yhä enemmän esille viime vuosina, että Suomesta löytyviä koulutusmahdollisuuksia markkinoidaan maailmalla myös harhaanjohtavin ja valheellisin keinoin, joissa elämä Suomessa maalautuu jopa suorastaan utopistisen hienona ja stressittömänä.
ETA-maiden ulkopuolelta tuleekin Suomeen yli kymmenen tuhatta opiskelijaa vuosittain. Suomen työllisyystilanteen ollessa nykyisin EU:n huonoimpia, ja elinkustannusten ollessa todellisuudessa korkeita, on toimeentulon todellisuus monille tänne saapuville opiskelijoille järkytys. Sosiaaliturvaa ei saakaan ihan kuka tahansa, ja suomen kieli paljastuukin monille tulokkaille hyvin tarpeelliseksi ja vaadituksi, sekä samanaikaisesti myös varsin vaativaksi oppia. Erityisenä huolena ovat ulkomaiset koulutusagentit, jotka väittävät monille tänne Suomeen opiskelemaan hakeville, että englannin taito riittää, osa-aikatöitä saa “tuosta vaan” tuhannen tai kahdenkin tuhannen euron kuukausipalkalla, ja siten helposti maksaa lukukausimaksut ja muut elämisen kustannukset.
Vaikka harhaanjohtamisesta syntyneet ongelmat koskevat vain osaa näistä kansainvälisistä opiskelijoista, on heitä kuitenkin saapunut ja yhä tulossa Suomeen niin paljon, että maahamme on syntynyt uusi köyhälistön ryhmä, joka elää leipäjonossa seisten. Monet tuovat myös perheenjäseniään mukanaan ja huomaavat, kuinka säästöt hupenevat loppuun ja opiskelu keskeytyy maksukyvyttömyyteen.
Tämän hetken ongelmat eivät koske vain korkeakouluopiskelijoita, vaan huolta aiheuttaa myös toisen asteen koulutukseen ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen rekrytoitavat alaikäiset. Lukukausimaksut ovat pakollisia myös heille, joten on erittäin tärkeää, että lasten toimeentulo ja elämänlaatu Suomessa asuessaan on riittävällä tasolla.
Keskustaopiskelijat esittääkin, että Keskusta sitoutuu ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun koulutusmarkkinoinnin tiukempaan sääntelyyn ja valvontaan. Oppilaitosten käyttämät rekrytointifirmat ja korkeakoulujen oma koulutusagenttitoiminta on oltava valvottua. Suomen kansainvälisesti hyvän maakuvan ja maassamme vallitsevan todellisuuden vääristäminen liioitelluilla tai valheellisilla tiedoilla on haitallista maamme tulevaisuudelle.
Kirjoittaja on Anton Sahinaho, Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen. Keskustaopiskelijat julkaisevat puoluekokouksen alla puoluekokousaloitteensa blogien muodossa.
Puoluekokousaloite: Suurelle suomalaiselle korkeakouluhuijaukselle seis!
Suomeen tulee vuosittain yli kymmenen tuhatta opiskelijaa ETA-maiden ulkopuolelta. Etenkin EU:n ulkopuolelta ja ns. kolmansista maista saapuviin opiskelijoihin kohdennetaan paljon virheellistä markkinointia koskien mm. Suomessa työllistymistä, sosiaaliturvaa, kielivaatimuksia ja elinkustannuksia. Useat näistä opiskelijoista luulevat suuntaavansa maailman onnellisimpaan maahan, joka on myyty heille koulutusagenttien toimesta unelmamaana jossa opiskelu on lähes ilmaista, elinkustannukset kohtuulliset ja valtio kustantaa viulut. Arki kuitenkin iskee päin kasvoja, ja yhä useammat kv-opiskelijat elävät köyhyysrajan alapuolella, seisovat ruokajonoissa, asuvat ahtaasti perheineen yksiöissä ja joutuvat keskeyttämään opintonsa rahojen loppuessa.
Tämän hetken tilanne koskee etenkin korkeakouluopiskelijoita, mutta huoli on myös siitä, että ulkomailta Suomeen rekrytoitavat toisen asteen alaikäiset ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat tulevat kohtaamaan samoja haasteita etenkin lukukausimaksujen muututtua pakolliseksi myös heille.
Keskustaopiskelijat esittääkin, että Keskusta sitoutuu ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun koulutusmarkkinoinnin tiukempaan sääntelyyn ja valvontaan. Rekrytointifirmojen ja korkeakoulujen omaa koulutusagenttitoimintaa on valvottava ja sille on asetettava tarkemmat raamit. Väärää Suomi-kuvaa myymällä teemme myös karhunpalveluksen tulevaisuuden Suomelle, joka tarvitsee korkeakouluosaajia myös ulkomailta.
