Auli Piiparinen: Mitä ensi vuonna?

Syksy. Kutkuttava ja värikäs vuodenaika, jossa toteutetaan vuoden loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet. Mieliin alkaa hahmottua lause: Mitä ensi vuonna? Ensin on kuitenkin puhuttava kuluvasta vuodesta ja sen saavutuksista.

Tänä vuonna kipparointi KOL:ssa on ollut poikkeuksellisen hedelmällistä. Liittohallituksen kanssa ollaan keskusteltu runsaasti. Haastettu toinen toisiamme välillä eriävistäkin näkökulmista, mutta jatkettu tiiminä eteenpäin. Omalla johdollani olen halunnut antaa kaikille äänen, mutta samalla varmistaa pysyvämme kannanottokykyisinä. Varapuheenjohtajat ovat täydentäneet ja palauttaneet maan pinnalle tarvittaessa. Yksin ei johtaja pärjää, delegointitaidot ja avoin halu yhteiseen linjaan on antanut hallitukselle ja itselleni paljon.

Puoluekokouksessa linjasimme, hurrasimme, itkimme ja näyimme. Keskustaopiskelijoiden tempaus saavutettavan koulutuksen puolesta kosketti. Saimme läpi 2/4 kannattamaamme ehdokasta. Mediat ympäri Suomen uutisoivat niin Keskustaopiskelijoiden yksittäisistä toimijoista kuin vaatimuksestamme puheenjohtaja Sipilän työlistalle. Puheenjohtajana analysoin Ylen haastattelussa pääministerin puhetta. Kevään puoluevaltuussa nostimme Keskustanuorten kanssa esiin vääryyden kehysriihen päätöksestä iän perusteella eriarvoistavasta työmarkkina-asemasta pätkätöiden saralla. Kesän aikana esitys vedettiin pois, nuorkeskusta onnistui.

Koulutuspoliittinen kärkemme ei ole tylsynyt. Niin puolueen koulutus- kuin OKM:n korkeakouluvisioon olemme antaneet aktiivisen panoksemme. Omalla työlläni olen myös halunnut vahvistaa yhteyksiämme sidosryhmiin ja muihin puolueisiin. Keskustaopiskelijat tunnetaan ja tervehditään useassa joukossa. Sosiaalisen median seuraajamäärät ja reagointi ovat olleet vahvassa nousussa. Emme ole hiljentyneet ihmisoikeuksien puolustamisessa. Syksyn edustajistovaalit on huomioitu puolueessa asti, aktiivisen otteemme ansiosta. Nämä vaalit me voitamme!

Palaankin alussa esittämääni kysymykseen: mitä ensi vuonna? Minulla tuo ajatus on kehittynyt kädet savessa. Kesä ja keskustelut kypsytti ajatuksen jaettavaksi: intoa, energiaa ja visiota riittää. Politiikassa kun mikään vuosi ei ole samanlainen, mutta ketju vuosien ja vuosikymmenten välillä on tärkeä. Yksi vuosi tuntuu liian lyhyeltä. Haen luottamusta toimia Keskustaopiskelijoiden kapteenina myös ensi vuonna.

Viime päivien otsikoita on täyttänyt ilmoitukset pitkäaikaisten keskusta-toimijoiden kansanedustajan työn jäämisestä tähän vaalikauteen. Kymmeniä tuhansia ääniä lähtee uudelleenjakoon. Nuorkeskusta on valmis ottamaan kapulan vastaan. Edeltäjien työstä riittää ammennettevaa, ja työ uusille sukupolville pitää tehdä konkarien kanssa yhdessä. Kehotan niin poisjääviä kuin tilalle pyrkiviä yhteistyöhön.

Haluan myös olla avoin. Täysillä haen myös itse tulevana keväänä luottoa Savo-Karjalan kansanedustajana toimimiseen. Keskustaopiskelijoiden laiminlyönti kampanja-aikana ei ole mahdollista – eikä suunnitelmissa. Lienee positiivinen ongelma, jos puheenjohtaja läpi pärähtää. Sitten jatkuu opiskelijaliikkeen työ myös vähän erilaisimmissa saappaissa. Haluan omalla esimerkillä johtaa opiskelijoita tavoittelemaan unelmiaan. Tahdon kuitenkin rehellisenä ihmisenä tuoda tämän tavoitteeni esille, jotta Keskustaopiskelijoiden johtoon hakevat henkilöt ymmärtävät tilanteen.

Keskustaopiskelijat perustuu vahvaan tahtoon Suomen jatkuvasta sivistämisestä, yhdenvertaisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Puolueessa vaikutamme uudistaen, keskustellen sekä haastaen että vaihtoehtoja tarjoten. Keskustan on nyt karisteltava hallituskauden viittaa harteiltaan, ja kerrottava kuuluvasti, mikä on puolueen linja tuleville kymmenille.

Vaaleja ei voiteta tämän hallituskauden työllisyyslukuja toistamalla tai saamalla sotea maaliin. Mahdollisen talouden laskusuhdanteessa tehtävä sosiaaliturvan kokonaisuudistus ei tule olemaan helppo. Ilmastonmuutos on ollut läsnä ja on jatkossakin läsnä jokaisessa päivässä. Miten populismin aikakaudella luodaan ihmisille toivoa ja tehdään kestäviä päätöksiä tuleville sukupolville. Päätösten vaikutukset eivät ole pikavippi tämän päivän tallaajille vaan lottovoitto tai velkataakka tuleville.

Kuka tahansa Keskustaopiskelijoiden luottamuksen toimia kipparina saakaan, olen varma, ettei meno tässä järjestössä ei hyydy. Tässä on joukkue, jonka ajatuksia tarvitsee niin maapallo, maamme kun matkatoverimme. Ennen kaikkea puolue. Tätä työtä toivon jatkavani.

Ollaan rohkeasti keskellä.

Auli Piiparinen
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja

Auli Piiparinen
Share the Post:

Related Posts

Blogi: Sinkuista

Herätä yksin vuoteesta. Nousta ylös ja keittää kahvia vain itselleen. Katsoa ulos ikkunasta ja nähdä lapset leikkimässä hiekkalaatikolla. Huokaista ja

Read More