Kuluneen neljän vuoden aikana opiskelijat on ajettu hyvin ahtaalle – tämä ei liene kenellekään yllätys. On paradoksaalista, kuinka hallituspuolueet ovat kerta toisensa jälkeen toitottaneet kannustinloukkujen purkamisesta ja opiskelijoiden työnteon kannattavuudesta, vaikka samalla on vain vahvistettu järjestelmää, jossa opiskelijoiden työnteko ei ole juurikaan sen kannattavampaa kuin tukien tai lainan varassa eläminen.

Ja arvon lukija! Muistathan myös, että ilman lisätienestejä useat opiskelijat joutuvat kituuttamaan köyhyysrajan tuntumassa, ja ainakin elämään nuoruusvuosiaan velaksi. Reilua, eikö?

Uskon, että usealla opiskelijalla on todellinen halu tehdä työtä opintojen ohessa. Usealle se tarjoaa mahdollisuuden edes pieneen joustinvaraan opiskelijabudjetilla elämisessä, mahdollisuuden kerryttää arvokasta oman alan työkokemusta, ja saada vaihtelua opiskelija-arkeen. On myös yhteiskunnan kannalta arvokasta, että opiskelija pääsee kiinni työnsyrjään jo opintojensa aikana. Mitä aikaisemmin nuori pääsee kiinni työelämään, sitä todennäköisemmin hän myös työllistyy opintojensa jälkeen.

Kuitenkin tämänhetkiset päätökset politiikassa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa moni opiskelija joutuu punnitsemaan tarkoin, kannattaako palkkatyö.Tulorajat, takaisinperinnät ja byrokratiamankeli huolettavat syystäkin palkkaa saavia opiskelijoita. Monelle kokonaisuus näyttäytyy hähmäisenä ja sekavana.

Nykyinen keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta on täynnä puhetta työnteon kannattavuudesta, mutta opiskelijoiden kohdalla todelliset kannustinloukut jäävät liian vähälle huomiolle. Jos yhteiskunta aidosti haluaa nuorten kiinnittyvän työelämään aikaisemmin, järjestelmän täytyy palkita työnteosta — ei tehdä siitä taloudellista riskiä.

On myös syytä pohtia, voidaanko kannattavuutta mitata vain tienattujen eurojen valossa. Onko opiskelijan työnteko kannattavaa opintojen etenemisen tai hyvinvoinnin kustannuksella? Olisikin siis syytä tarkastella myös sitä, millaisia töitä opiskelijoille on tarjolla (sivuhuomio: tällä hetkellä ei juuri minkäänlaisia), ja miten niiden sovittaminen yhteen täysipäiväisen opiskelun ja muun arjen kanssa sujuu. Tässäkin kysymyksessä osa-aikatyön mahdollisuudet nousevat esille – harmillista vain, että myös osa-aikatyön tekemisestä on tehty kuluneina vuosina entistä vaikeampaa.

Keskustaopiskelijoiden piirissäkin alati puhuttava ja huolestuttava teema on opiskelijoiden työllisyystilanne. Tiedämme varmasti kaikki, kuinka realiteetit niin globaalilla tasolla kuin kansallisestikin haastavat työmarkkinoitamme ennennäkemättömällä tavalla. Työpaikkojen ja suomalaisen työn kannattavuuden lisääminen on kysymys, johon Keskustallakaan ei tule olemaan helppoja ratkaisuja.

Näen kuitenkin, että jo pienillä periaatepäätöksillä ja ihmisen kokoisen politiikan tekemisen keinoin, on meillä mahdollisuus puolueena luoda kannustavampaa, kannattavampaa ja selväjärkisempää sosiaaliturva- ja työelämäjärjestelmää. Tätä olisi muun muassa Keskustaopiskelijoiden esitys ennakoitavasta tulomallista, joka kannustaa opiskelijoita työntekoon. Mallin tulee olla yksinkertainen, automaattinen ja oikeudenmukainen, jotta työnteko vahvistaa arjen taloutta eikä tee siitä riskipeliä.

Ei byrokratian viidakkoa. Ei yllätyslaskuja. Ei järjestelmää, jossa aktiivisuudesta rangaistaan. Kun työnteko ja opiskelu saadaan toimimaan yhdessä, hyötyvät  siitä niin opiskelija, työnantaja kuin yhteiskuntakin.

Kirjoittaja on Ruusu Markus, Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen. Keskustaopiskelijat julkaisevat puoluekokouksen alla puoluekokousaloitteensa blogien muodossa. Alta voit lukea puoluekokousaloitteen kokonaisuudessaan.

Puoluekokousaloite: Opiskelijan työ kannattavaksi

Opiskelijoiden työssäkäynti ei ole “ylimääräinen valinta”, vaan yhä useammin edellytys sille, että arki pysyy kasassa. Työ opintojen ohessa vahvistaa osaamista, lyhentää siirtymää työelämään ja ennen kaikkea rakentaa tulevaa veropohjaa: opiskelija, joka saa jalkaa työmarkkinoille ajoissa, työllistyy todennäköisemmin ja maksaa veroja pidempään. Siksi työn tekemistä ei pidä rangaista epäselvillä tukisäännöillä, äkillisillä takaisinperinnöillä tai tilanteilla, joissa lisävuoroista jää käteen vain murto-osa.

Keskustaopiskelijat esittää, että Keskusta sitoutuu rakentamaan opiskelijoille kannustavan ja ennakoitavan mallin, jossa työn vastaanottaminen on aina järkevää. Tämä tarkoittaa selkeää tulohaitaria ja sovittelua, joka on ymmärrettävä etukäteen: opiskelijan pitää voida arvioida yhdellä silmäyksellä, miten lisätunnit vaikuttavat tukiin ja kokonaiskäteen jäävään tuloon – ilman pelkoa yllätyslaskuista. Mallin tulee olla yksinkertainen, automaattinen ja oikeudenmukainen, jotta työnteko vahvistaa arjen taloutta eikä tee siitä riskipeliä.

Lisäksi opiskelijan työn ja opintojen yhteensovittamista on tuettava käytännössä. Puoluekokous velvoittaa Keskustan edistämään palveluja ja pelisääntöjä, jotka mahdollistavat joustot: opintojen aikaiset työvuororatkaisut, ennakoitavat työvuorolistat ja erityisesti julkiselle sektorille toimintamallit, joilla opiskelijoiden työpanosta voidaan hyödyntää ilman että se hidastaa valmistumista. Kun työnteko ja opiskelu saadaan toimimaan yhdessä, hyötyvät opiskelija, työnantaja ja yhteiskunta.

Esitämme, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa Keskustan edistämään opiskelijoiden kannustavaa tulomallia.