Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä esitetään, että korkeakoulut voisivat 1.8.2028 alkaen järjestää maksullista tutkintokoulutusta avoimena korkeakouluopetuksena. Uudistus koskisi yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkintoja sekä ammattikorkeakoulujen AMK- ja YAMK-tutkintoja.
Suomen tavoitteena on nostaa 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kannatettava, mutta hallituksen esittämä keino sen edistämiseksi, eli maksullisen tutkintokoulutuksen lisääminen avoimessa korkeakouluopetuksessa ei vastaa Suomen koulutustason keskeisimpiin haasteisiin.
”Mikäli haluamme nostaa Suomen koulutustasoa, meidän pitää tehdä korkeakoulutuksesta saavutettavampaa, ei rakentaa uusia maksumuureja tutkinnon tielle. Tulevaisuuden kannalta kestävä tie ei ole se, että opiskelupaikan puuttuessa ratkaisuksi tarjoutuu tutkinnon ostaminen itselleen”, toteaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Aapeli Rytkönen.
Suomen ongelmana ei ole koulutushalun puute, vaan liian vähäinen määrä korkeakoulujen aloituspaikkoja. OECD:n mukaan rajallinen koulutuspaikkojen tarjonta on yksi keskeisistä syistä Suomen matalaan korkeakoulutustasoon. Vuonna 2024 vain 43 prosenttia ensimmäistä kertaa korkeakouluun hakeneista 18–24-vuotiaista hyväksyttiin opiskelemaan. Korkeakoulutustason nostaminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että yhä useampi nuori pääsee aloittamaan korkeakouluopinnot ja saa heti alkuvaiheessa myös riittävät edellytykset suorittaa tutkintonsa loppuun asti.
”Koulutuksen maksuttomuus on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä tasa-arvon kulmakiviä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella korkeakoulututkintoa riippumatta omasta tai perheensä taloudellisesta tilanteesta. Mahdollisuus kouluttautua ei saa olla kiinni siitä, löytyykö tutkintoon tarvittava määrä tuohta säästöjen saaliista”, painottaa Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat vaativat, että maksullisen oikopolun sijaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen osoitetaan pysyvää ja pitkäjänteistä rahoitusta. Kertaluonteiset lisäykset eivät riitä, sillä korkeakoulut tarvitsevat ennakoitavat resurssit henkilöstön palkkaamiseen, opetuksen kehittämiseen ja laadukkaan koulutustarjonnan pysyvään kasvattamiseen. Jatkuvaa oppimista on kehitettävä tutkintokoulutuksesta erillisillä, työelämälähtöisillä osaamiskokonaisuuksilla ja lyhyttutkinnoilla sen sijaan, että kokonaisia korkeakoulututkintoja muutetaan maksullisiksi. Täten voidaan taata osaamisen päivittäminen eri elämäntilanteissa ilman, että tutkintokoulutuksen maksuttomuudesta tingitään.
”Koulutustason nostaminen on poliittinen arvovalinta. Julkisen talouden vaikea tilanne ei poista tarvetta investoida suomalaisten osaamiseen. Mikäli Suomi haluaa pärjätä tulevaisuudessa, koulutuksesta on pidettävä kiinni myös silloin, kun taloudessa on vaikeaa. Maksuton korkeakoulutus ei ole pelkkä menoerä, josta pitäisi etsiä uusia maksajia, vaan lähtökohtainen investointi Suomen tulevaisuuteen” puheenjohtajat päättävät.
Lisätietoja:
Aapeli Rytkönen
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 841 3580
aapeli.rytkonen@kol.fi
Milla Veteläinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
+358 44 979 4321
milla.vetelainen@keskustanuoret.fi