Janne Mäkinen: Miltä näyttää KOL 2030?

Vahva tehokeino lukijoiden vakuuttamiseen on aloittaa teksti sen sisältöön liittyvällä lainauksella. Mikäli strategiasta kirjoittava haluaisi näin toimia, kohtaisi hän kirjoitustyössään suuren haasteen. Tämä haaste johtuu runsauden pulasta. Strategiasta, strategiatyöstä ja strategian johtamisesta on kirjoitettu erittäin paljon. Kirjojen runsauteen on syynsä, mutta mikäli tästä määritelmien paljoudesta pyrkisi etsimään jotain yhteneväisyyttä, voitaisiin kysyä mitä strategialla lopulta tarkoitetaan?

Kaikkein ytimekkäimmin strategia on suunnitelma tavasta tuottaa organisaatiolle menestystä tämän toimintaympäristössä. Tiedän, järkyttävän vaikeaselkoinen ja kapulakielinen ilmaus, mutta ytimeltään kuitenkin yksinkertainen, kuten strategiakin. Ei strategiassa ole lopulta sen erikoisemmasta kyse kuin toiminnan suunnittelusta hieman pidemmän tähtäimen päähän. Mutta tämä jos mikä on äärimmäisen tärkeää!

Mitä strategiasta sitten tulisi löytyä? Tähänkin on likipitäen yhtä monta vastausta kuin aiheesta esitettyä kirjallista kuvausta. Moni ajattelee kuitenkin Richard Rumeltin kuvauksen pitävän sisällään kohtalaisen hyvin sen, mitä strategiassa tulisi kuvata. Rumeltin kirjassa Good Strategy / Bad Strategy kerrotaan, että strategiasta tulisi löytyä seuraavan listauksen seikat, jotta sitä voitaisiin kutsua strategiaksi:

1) diagnoosi, joka kuvaa täsmällisesti organisaation haasteen.
2) valinnat, joita tehdään, jotta haasteesta selvitään.
3) suunnitelma toimenpiteistä, joilla valinnat toteutetaan.

Strategiasta tulisi siis toisin sanoen löytyä nykytilan analyysi ja sen pohjalta kehityskohteet, suunnitelmat siitä mihin asioihin keskitytään ja lopulta listaus konkreettisista toimenpiteistä näiden asioiden saavuttamiseksi. Kuulostaako järkevältä? Niin minustakin. Ja tästä on kyse myös Keskustaopiskelijoiden uuden strategian laadinnassa. Ja sille matkalle kutsun mukaan juuri sinut, hyvä ystävä.

Kun otsikossa kysyin miltä näyttää KOL 2030, oli se jo itsessään kutsu ajatustyöhön. Pohtimaan sitä, miltä järjestömme kymmenen vuoden kuluttua näyttää. En nimittäin itse usko lainkaan siihen, että loistava strategia syntyisi pienen piirin työn tuloksena. Olen oikeastaan varma siitä, että toimiva ja aidosti vaikuttava strategia luodaan yhteistyöllä, vuorovaikutuksessa. Siispä myös KOL:n uusi strategia on suunnitelmissa rakentaa vahvasti yhteistyössä, kaikkien jäsenten ajatusten pohjalta.

Työ on määrä aloittaa yhteisellä tapaamisella 25.4. klo 12. Ajan hengen ja viranomaisohjeiden mukaisesti tapaaminen on luonnollisesti etäyhteyksin toteutettava ”quarantee chill and strategy”. Tarkemmat ohjeet tähän ilmoittautumisesta löydät tapahtuman Facebook- tapahtumasta. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena kiinnittää katse nykytilaan ja Rumeltin sanoin ”diagnoosiin”. Pohdimme siis sitä, miksi KOL on oikeastaan olemassa ja mitä haluamme olla vuosikymmenen lopussa.

Toisessa tapaamisessa tavoitteena on kiinnittää katse meille ominaiseen toiminnan tapaan. Siihen mitä vahvuuksia ja kehittämiskohteita järjestössämme juuri nyt on ja millaisten periaatteiden mukaan haluamme toimia jatkossa. Tämän tapaamisen on määrä toteutua verkkoyhteyksien välityksellä 16.5., jälleen kello 12.

Näiden kahden yhteyttämme lujittavan ja luottamustamme kohottavan tapaamisen ohella näkemyksiä on tarkoitus kartoittaa kirjallisessa muodossa kyselyillä. Näiden kyselyiden aiheet liittyvät vahvasti kahden tapaamisen teemoihin. Tavoitteena on, että ensimmäinen versio suunnitelmasta tuottaa organisaatiollemme menestystä toimintaympäristössä lähtee lausuntokierros ykköselle kesäkuukausien aikana. Lopulta tavoitteena on hyväksyä uusi ja upea strategia Keskustaopiskelijoille syksyn 2020 liittokokouksessa.

Tästä siis on strategian ja Keskustaopiskelijoiden strategiatyön kohdalla kyse. Kutsun sinut, hyvä ystävä, mukaan miettimään sitä, missä KOL on kymmenen vuoden kuluttua. Jos joskus, niin nyt on todella mahdollisuus vaikuttaa tulevien vuosien suuntaan. Juuri sinun mielipiteilläsi on aitoa merkitystä. Nähdään siis ensimmäisessä etätapaamisessa 25.4. klo 12!

Janne Mäkinen

Eveliina Leskelä: Koulutaival kuntoon – koronasta huolimatta

Jokaiselle jo tuttu, mutta valitettavan surullinen koronatilanne on laittanut meidät kaikki ennennäkemättömän tilanteen eteen. Elinkeinoelämän, koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja muun arjen uudelleenjärjestely vaatii nyt jokaiselta muutosvalmiutta ja joustavuutta. Myös koulut ovat joutuneet haastavan tilanteen eteen. Etäopetusjärjestelyiden kannalta varmasti haastavimmassa tilanteessa ovat tällä hetkellä esi- ja alkuopetusta järjestävät tahot. Etenkin pienet koulut, joilla henkilöresurssit ovat luonnollisesti suurempia kouluja vähäisemmät, ovat suurten haasteiden edessä. Miten vastaamme koulutaivaltaan aloittelevien pienten oppijoiden tarpeisiin samalla huolehtien huoltajien ja opettajien jaksamisesta?

Hallituksen ohjeistuksen mukaan Suomessakin on siirrytty pääosin etäopetukseen epidemian hillitsemiseksi. Koronatilanne kuitenkin vaatii sen, että myös lähiopetusta on järjestettävä, jotta kykenemme vastaamaan sitä akuutisti tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin. Emme voi vaatia yhdeltä opettajalta sekä etä- että lähiopetuksen samanaikaista järjestämistä. On sanomattakin selvää, että sellaisessa tilanteessa tulisi tehdä arvovalinta siitä, kumpi opetusmuodoista priorisoidaan etusijalle. On myös muistettava, että vallitsevan tilanteen aiheuttama epävarmuus voi osaltaan aiheuttaa lisähaasteen oppilaille, joille rutiinit ja opetuksen selkeys ovat oppimisen edellytyksiä.

Tilanne ei vaadi pelkästään opettajilta uusien etäopetuskeinojen omaksumista, vaan sama työ tehdään kotona oppilaiden ja huoltajien kesken. Meidän on kyettävä pitämään huoli siitä, ettei kotikoulun kynnyskysymykseksi nouse laitteisto ja uudet oppimisalustat. Huomionarvoista on myös muistaa, että osa huoltajista käy edelleen töissä. Vaatii älytöntä jaksamista ja joustamista tehdä oman työpäivän jälkeen toista, mittaamattoman tärkeää työtä, auttaessaan lapsia etäkoulunkäynnissä. Suuri kiitos siitä teille huoltajille. Etäopetuksen toteuttamisen yksi keskeisimmistä periaatteista onkin pitää huolta siitä, ettei se käy liian kuormittavaksi perheille, oppilaalle tai opettajalle itsellensä. Myös vapaa-ajalle on jätettävä tilaa.

Yhtenä suurimpana huolenaiheena kannan opettajan ja oppilaiden välisen aidon kohtaamisen vähentymistä. Tunteita ja välittämistä on haastavaa viestittää etäyhteyksillä etenkin pienemmille oppijoille, joiden kognitiivinen ja tietotekninen osaaminen on vielä alussa. Huolestuttavinta on, että usealle lapselle opettaja voi olla lähin turvallinen aikuinen.

On kuitenkin todettava, että vaikea tilanne vaatii myös kipeitä toimia. Hallitus on osoittanut upeaa johtajuutta poikkeuksellisen tilanteen edessä. Koska tilanne on laadultaan jatkuvasti muuttuva, tuo se lisähaasteita myös päätöksentekoon. Erityisesti viimeaikaiset, osittain jo muuttuneet ohjeistukset esi- ja alkuopetuksen järjestämiseen liittyen ovat vaatineet kouluilta valtavaa muutosvalmiutta. Tässä tilanteessa peräänkuulutan hallitukselta erityisen johdonmukaista ja ripeää ohjeistusta koulutuksen järjestämiseksi, jotta takaisimme tasavertaisen ja jonkinlaiset rutiinit säilyttävän opetuksen toteutumisen ympäri maata myös poikkeusoloissa.

Keskustellessani useiden opettajatuttavieni kanssa, toi heille lohtua opettajakollegoiden välinen yhteistyö, tiimityöskentely ja lähiopetuksen vastuuopettajan nimeäminen. Sen sijaan, että jokainen opettaja joutuisi joka päivä toteuttamaan niin etä- kuin lähiopetusta, lisää töiden selkeä vastuuttaminen molempien opetusten laatua. Koska etäopetus vaatii miltei aina tieto- ja viestintäteknistä laitteistoa, on useilla kouluilla otettu käyttöön myös tvt-vastaavan rooli. Näin sekä opettajat, että huoltajat ja oppilaat tietävät, kenen puoleen kääntyä teknisiä haasteita kohdatessa. Toivoisin, että tilanteen helpottamiseksi hyödyntäisimme valtavaa potentiaalia myös erilaisista järjestöistämme. Nyt jos koskaan kaipaamme järjestöjä, kuntia ja koko valtiota yhdistävää yhteistyötä. Tässä tilanteessa jokainen meistä on ratkaisun tekijä.

Kuten todettua, tilanne on kaikilta osin vakava ja haastava. Nyt kuitenkin on lohduttauduttava sillä, ettemme ole kriisin keskellä yksin, vaan tilanne ravistelee koko maailmaa kylmäävällä tavalla. Rehtorit, opettajat, ohjaajat, äidit, isät, huoltajat, isovanhemmat ja muut. Teette mittaamattoman arvokasta työtä. Jospa epidemian hellitettyä kaikki ymmärtäisimme, ettei maamme laadukas koulujärjestelmä ja osaavat opettajat ole itsestäänselvyyksiä. Pidetään toisistamme huolta. Yhdessä mutta erillään.

Eveliina Leskelä
Varapuheenjohtaja

Janne Mäkinen: Puolesta hengen ja heimon ja maan.

Kansakuntaamme on kohdannut muun maailman tavoin täydellisen yllättävä ja ennalta-arvaamaton muuttuja, musta joutsen, nimeltään koronavirus. Tämä muuttuja on läpitunkevalla voimallaan muovannut pysyvänä, tuttuna ja turvallisena pitämäämme maailmanjärjestystä jo nyt perustavanlaatuisella tavalla. Meidän jokaisen arkirutiinit ovat muuttuneet. Jokainen meistä on joutunut sopeutumaan ja joutuu sopeutumaan myös jatkossa. Me elämme uudessa maailmassa.

Meillä ihmisillä on valitettavan usein tapana ajatella vastuunkantamisen kuuluvan jonkun muun harteille. Myönnän, syyllistyn tähän helposti itsekin. Koronaviruksen keskellä on helppoa ajatella, että vastuu kriisistä kuuluu pelkästään päättäjillemme. Näin ei kuitenkaan ole.

Pääministeri Marin peräänkuulutti Helsingin sanomien haastattelussa jokaisen kansalaisen vastuuta kriisistä selviämisessä. ”Olemme tässä tilanteessa yhdessä. Siis me kaikki, valtio, yksityinen sektori, kolmas sektori. Meidän ihan kaikkien pitää toimia niin, että tästä selvitään.” Toteaa Marin. Viisaita sanoja pääministeriltämme.

Yhteinen vihollinen yhdistää, sanotaan. Ja yhdistymistä nyt tarvitaan. Vastuu kriisin ratkaisemisesta ei kuulu pelkästään ympäripyöreitä päiviä tekeville päättäjillemme, vaan minulle ja sinulle – meille kaikille. Meistä jokaisen on tässä tilanteessa käännettävä katse itsestämme ihmisiin ympärillämme ja kysyttävä: Mitä juuri minä voin tehdä lähimmäisteni eteen?

Yksinkertaisin ja tärkein yksittäinen vastuunkantamisen väylä juuri nyt on todella noudattaa viranomaisten ohjeita. Niitä vastaan kapinointi on suurinta vastuun pakoilua ja sivistymättömyyttä, mitä tässä tilanteessa kuvitella saattaa. Rajoitukset ovat voimassa yhteisen hyvän nimissä. On sivistystä ymmärtää laaja kokonaisuus.

Vastuuta voi tämän lisäksi kantaa muilla tavoilla. Teknologinen kehitys mahdollistaa meille tässä hetkessä lähes rajattomat mahdollisuudet erilaisiin auttamisen tapoihin. Mieti, voitko sinä esimerkiksi auttaa tuttavapariskuntaasi kotikoulunkäynnin ohjaamisessa etäyhteyksillä tai oman kaupungin pienyrittäjää lahjakortin ostamisella verkkokaupasta. Perinteisemmin helppo auttamisen tapa on tarjota kaupassakäynnin apua riskiryhmään kuuluville vaikkapa taloyhtiön ilmoitustaululla. Ostokset voi jättää oven taakse ilman kontaktia. Auttamisen mahdollisuudet ovat rajattomat, kun luovuutta uskaltaa käyttää!

Elämää on koronaviruksen jälkeenkin, vaikka juuri nyt siltä ei helposti tunnukaan. Koronaviruksen jälkeisenä aikana meistä jokaisella on jälleen mahdollisuus tavata rajattomasti ystäviämme yhteisten lounaiden tai kahvihetkien merkeissä kotikaupunkimme suosikkiravintolassa. Mutta nyt ei ole sen aika. Kysy ystäväsi kuulumiset soittamalla ja varmista suosikkiravintolasi selviytyminen lahjakortin ostamisella. Kaikkien on kannettava vastuu. Yhteistyöllä tästä noustaan.

Kriiseillä on muiden muutosten ohella tapana muokata myös arvopohjaamme. Ulkoisen muuttujan ravistelussa arvoasteikoltamme putoaa liian korkealle kivunneita asioita. Toivottavasti yksilökeskeisyyden ohittaa yhteisöllisyyden arvostaminen tai mammonan vaalimisen terveyden kunnioittaminen. Kaiken jälkeen jäljelle jää aidosti merkittävät asiat. Nyt on aika kantaa vastuuta, puolesta hengen ja heimon ja maan.


Janne Mäkinen
Varapuheenjohtaja

Opettaja, järjestä etäkoulussa nuorisopoliitikkojen virtuaalipaneeli!

Koronapandemiasta johtuva poikkeustila muuttaa Suomessa kaikkien arkea. Hallitus on määrännyt koulutilat suljettaviksi ja koulutus siirtyy etä- ja itseopiskelupainotteiseksi. Tähän uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii yhteisiä ponnistuksia niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Me poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tahdomme tarjota tänä poikkeuksellisena aikana kaiken tukemme niille, joihin tilanne vaikuttaa. Tarjoamme siksi opettajille mahdollisuuden kutsua meidät osana etäopetustaan virtuaalisesti järjestettävään paneelikeskusteluun. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus oppilaiden haastatella nuorisopolitiikan johtoa omalta kotisohvaltansa.

Olemme kaikki kokeneita toimijoita politiikan kentällä. Edustamme erilaisia poliittisia kantoja, mutta yhtenäistä kunnioitusta toisiamme ja hyvää keskustelua kohtaan. Nuorina poliitikkoina olemme myös oppilaille usein samaistuttavampi vertailukohde kuin keski-ikäiset poliitikot.

Lupaamme jokaiseen toteutuvaan paneeliin useamman osallistujan politiikan eri laidoilta. Voimme sopia yhdessä tilanteeseen parhaiten sopivasta alustasta. Ota rohkeasti yhteyttä kehen tahansa meistä, jotta luokkasi ehtii mukaan!

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuorten puheenjohtaja
+358 40 0765002,

Heidi Miettinen, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 1129299,

Annika Lyytikäinen, KD Nuorten puheenjohtaja
+358 50 3123037,

Hanna Markkanen, Keskustanuorten puheenjohtaja
+358 50 3846820,

Miriam Putula, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 50 3897260,

Matias Pajula, Kokoomusnuorten puheenjohtaja
+358 50 5753347,

Jeremias Nurmela, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 44 2907595,

Frida Sigfrids, RKP-nuorten puheenjohtaja
+358 40 5910874,

Amandan Pasanen, +358 40 9611330,
Brigita Krasniqi, +358 45 1312554,
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tasa-arvoiset puheenjohtajat

Liban Sheikh, Vasemmistonuorten puheenjohtaja
+358 50 5019721,

Anna Lemström, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 6397273,

Helsingin Keskustaopiskelijat: Myllypuron metroaseman nimi on muutettava Metropoliaksi

Helsingin keskustaopiskelijat esittävät, että Helsingin Myllypuron metroaseman nimi tulee vaihtaa Metropoliaksi.

“Nimenvaihdos profiloisi Helsinkiä koulutusmyönteisenä kaupunkina sekä vahvistaisi ammattikorkeakoulutuksen roolia ja arvostusta laajemmin yhteiskunnassa. Uusi nimi myös kehittäisi myönteisesti Itä-Helsingin näkyvyyttä ja brändiä.”, linjaa Helsingin Keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsen Valtteri Markula

Pääkaupunkiseudun metroasemista Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto on nimetty korkeakoulujen mukaan. Toisin sanoen metroasemien nimistä löytyy jo kaksi yliopistoa, mutta ei yhtään ammattikorkeakoulua.

Metropolia ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu, jossa opiskelee yli 16 000 opiskelijaa, joka on suurin piirtein yhtä paljon kuin esimerkiksi Aalto-yliopistossa. Metropolia ammattikorkeakoululle on valmistunut uusi vuoden 2020 alusta kokonaisuudessaan käyttöönotettu kampus Myllypuron Metroaseman välittömään läheisyyteen.

Lisätiedot

Hallituksen jäsen / Helsingin Keskustaopiskelijat
Valtteri Markula
0447514363

Puheenjohtaja / Helsingin Keskustaopiskelijat
Venla Luttinen

PERUTTU – Kevätseminaari

Puoluesihteerien ohjeistuksen mukaisesti KOL:n kevätseminaari yleisötilaisuutena peruttu koronaviruksen takia.

Nuorkeskusta kieltäytyy yhteistyöstä Perussuomalaisten nuorten kanssa kunnes fasistit on siivottu järjestöstä

Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Miriam Putula ja Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen vaativat Perussuomalaisia Nuoria puhdistamaan rivinsä fasistisista ja etnonationalisista voimista.

“Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ei tule antaa fasismin kaltaisille ihmisyyden ja kansanvallan vastaisille voimille piiruakaan toimintatilaa”, Miriam Putula linjaa.

“Keskustaopiskelijat- ja nuoret kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä Perussuomalaisten nuorten kanssa niin kauan kun järjestö ja sen toimijat eivät ole kaikessa toiminnassaan sitoutuneet pohjoismaiseen demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen”, ilmoittaa Hanna Markkanen.

Nuorkeskusta vaatii kaikkia poliittisia nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä tuomitsemaan suomalaista kansanvallan kivijalkaa nakertavan fasismin.

Lisätietoa:

Miriam Putula, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 50 3897260,

Lisätietoja Hanna Markkanen, Keskustanuorten puheenjohtaja
+358 50 384 6820,

Janne Mäkinen: Varokaa lohikäärmettä!

Monet meistä lienevät kuulleet tarinan lohikäärmeestä ja perheestä. Tiivistetysti tarina alkaa siitä, että perheen kotiin ilmaantuu lohikäärme, tässä vaiheessa vielä kooltaan pienenä, mutta selkeästi huomattavana. Perheen pieni poika kysyy oudoksuen äidiltään, mistä lohikäärme on tullut ja miksi se ylipäätään on päätetty päästää sisälle. vihastuneenakin äiti toteaa pojalle, ettei lohikäärmeitä ole olemassa. Poika jatkaa sinnikkäästi inttämistään päivästä toiseen ja yhtä sinnikkäästi äidin vastaukset kieltävät koko ajan kasvavan lohikäärmeen olemassaolon. Lopulta lohikäärme kasvaa niin suureksi, että se täyttää koko talon, tehden perheen elämästä tulee sietämätöntä. Tämän tarinan opetukseen palaamme tuonnempana, mutta uskokaa tai älkää, siinä on paljon ammennettavaa päivän politiikkaan. Taloomme on nimittäin ilmaantunut lohikäärme.

Demokratian äärelle pysähtyminen todella herättää ajattelemaan sen erinomaisuutta. Suomessa saamme nauttia yhdestä maailman puhtaimmasta demokratiasta, jonka toimivuuden osoituksena on ainutlaatuinen nousumme kansakuntien kärkeen vain noin sadan vuoden itsenäisyyden aikana. Viime viikkoisessa Demokratia-akatemian puheenvuoroissa toistuva teema oli yhteistyön merkityksen korostaminen toimivan demokratian perustana. Herättävän puheenvuoron tästä antoi ulkoministeri Pekka Haaviston alivaltiosihteeri Elina Kaikku. Hän nosti puheenvuorossaan Suomen demokratiaperinteen erityispiirteiksi koalitiohallituksen ja yhteistyön puolueiden välillä, joiden edustajat ovat saaneet luottamuksen tehtäväänsä täysin erimieliseltä kannattajakunnalta, mutta kykenevät silti yhteiseen työhön ja vielä matkustamaankin yhdessä. Kuulemma itsestään selvältä kuulostavaa meille, muttei maailmalle.

Maailman mittakaavassa demokratioiden määrä on kasvussa. Näin kertoo The Global State of Democracy 2019 raportti . Toisaalta samainen raportti kertoo, että demokratioiden laatu on globaalisti heikentynyt. Ja avainasemassa demokratian laadun kehittämisessä olisi juurikin yhteistyön vahvistaminen puolueiden välillä. Meillä Suomessa tilanne on vielä hyvä, mutta heikentyvä yhteistyö on taloomme ilmaantunut lohikäärme. Ja sen olemassaolo on syytä tunnustaa, sillä yhteistyön heikentyessä demokratiamme huominen näyttää huonommalta.

Huolettavinta tulevaisuutemme osalta on mielestäni viime aikoina esiin noussut kategorinen kieltäytyminen yhteistyöstä erimielisten toimijoiden kanssa. Miekkana tässä taistossa on käytetty kentän toiselta laidalta ihmisarvoa, siis argumenttia, josta jokainen lienee pohjimmiltaan samanmielinen. Ihmisarvo on jakamaton. Tietenkin. Mutta lähtökohtainen kieltäytyminen yhteistyöstä tämän aseen voimalla on syrjintää. Ja väärin demokratiaamme kohtaan, sillä kategorisesti kieltäytyen osoitetaan halveksuntaa demokraattista kansan tahtoa kohtaan.

Meidän on syytä muistaa, että yhteistyötä on demokratiassa tehtävä myös erimielisten kanssa. Nämä erimieliset nimittäin sattuvat olemaan heijastus Suomen kansasta. Kieltäytyminen toisen kuulemisesta on sivistymätöntä ja halveksivaa käytöstä. Ja seuraukset voivat olla valitettavan vahvoja. Jos osa puuttuu jo lähtökohtaisesti pöydän äärestä, keskustelusta menetetään jotain merkittävää. Ilman dialogia ymmärryksen saavuttaminen erimielisten kanssa on mahdotonta.

Alun tarinassa perhe vapautui lohikäärmeen piinasta, kun äiti lopulta myönsi pojalle sen olemassaolon. Lohikäärme muuttui näkyväksi. Se sai nimen ja siitä tuli hallittava. Hiljalleen sen koko alkoi pienentyä ja lopulta se muuttui pienen koiran kokoiseksi. Tarinan opetuksena tiedämme, että niin kauan kuin lohikäärmeen olemassaoloa ei tunnusteta, se kasvaa. Yhteistyömme perinteeseen pesiytynyt ongelma on syytä tunnustaa ja korjata. Täysimittainen lohikäärme on karmea vastustaja, joka täyttää suuruudellaan kaiken ja peittää taakseen näkymättömiin toisen osapuolen. Sen takaa yhteistyö vaatii suuria ponnistuksia. Kohtuuttoman suuria.

Janne Mäkinen
Varapuheenjohtaja

Janne Mäkinen: Visaisista ongelmista ja sivistyksen lipusta

Toiminta poliittisissa nuorisojärjestöissä mahdollistaa jäsenilleen kerrassaan upeita mahdollisuuksia, joista eittämättä hyödyllisimpiä on erilaiset koulutukset. Omakohtaisesti viimeisin poliittisen toiminnan mahdollistama koulutus on ollut kaksipäiväinen Demokratia-akatemia, jossa pureuduttiin niin demokratiatukeen, agenda 2030-ohjelmaan kuin myös monipuolueyhteistyön merkitykseen. Kokonaisuus ansaitsisi itsessään useammankin tiivistyksen, mutta annettakoon ensin tilaa akatemiassa esiin nousseille ajatuksille sivistyksen merkityksestä.


Maailman ongelmat ovat laadultaan visaisia – siis monitahoisia – ja niiden ratkomisessa on huomioitava aina laaja kokonaisuus. Demokratia-akatemiassa käsittelimme monelta kantilta agenda 2030 ohjelmaa eli YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa, joka pitää sisällään 17 kunnianhimoista tavoitetta. Erinomaisissa puheenvuoroissa tuli loistavasti esiin tavoitteiden välillä vallitseva keskinäisriippuvuus, jonka vuoksi kaikki 17 tavoitetta kuuluvat yhteen eikä niistä voi nostaa yhtä erikseen edistettäväksi. Esimerkiksi vahvat toimet köyhyyden poistamisen (tavoite 1) puolesta, saattavat aiheuttaa kapeakatseisesti toteutettuna negatiivisia vaikutuksia vaikkapa ilmastonmuutoksen vastustamisen (tavoite 13) osalta.


Visaisten ongelmien äärellä ei pikavoittoja ole tiedossa. Tai jos joku muuta väittää, hän puhuu muunneltua totuutta poliittisen pikavoiton toivossa. Ja valitettavasti näin tapahtuu joka päivä. Yhteiskuntaamme vaivaa näköalattomuus ja nopeiden twittermaailman voittojen nimissä tehdyt yksinkertaistukset. Analyyttiselle pohdinnalle ei tunnu jäävän aikaa, eikä tilaa. Vaikka juuri nyt sille olisi aitoa tarvetta.


Professori Eeva Furman totesi Demokratia-akatemian puheenvuorossaan, että tutkijoiden tehtävänä on tarjota näköalaa päättäjille. Siis kertoa, miten kaavailtu päätös mahdollisesti tosielämässä vaikuttaa kokonaisuuteen. Viisaasti todettu. Visaiset ongelmat uhkaavat jäädä ratkaisematta ilman ymmärrystä kokonaisuudesta. Sivistys, sitä siis tarvitaan.
Keskustelukulttuuri

mme muutokselle on leimallista näköalattomuuden ja yksinkertaistusten ohella joko-tai, tyyppinen ajattelu. Käsissämme olevat visaiset ongelmat eivät kuitenkaan ole luonteeltaan ”joko-tai” tyyppisiä kysymyksiä, vaan paremminkin: ”vähän ehkä, kyllä ja ei” -mallisia. Keskustelukulttuurimme kaipaa kipeästi sivistyksen airueita, analyyttistä kokonaiskuvaa hahmottavia ajattelijoita, jotka kieltäytyvät twittertaistojen tuomasta nopeasta kunniasta kokonaisuuden nimissä. Tällä tiellä ei pikavoittoja ole tiedossa, mutta tehtävä on sitäkin tärkeämpi: sivistyksen lippu kaipaa yhteiskunnassamme kantajaa.

Janne Mäkinen

Varapuheenjohtaja

Keskustaopiskelijat ry

Haku Keskustaopiskelijoiden työryhmiin avattu

Poliittiset ohjelmat ja linjaukset luovat pohjan Keskustaopiskelijoiden toiminnalle ja sen edistämälle edistykselliselle politiikalle.

Tulevaisuutta tavoittelevat ohjelmat eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ohjelmatyökin tarvitsee tekijänsä. Työryhmät ovat myös jäsenistölle keino päästä vaikuttamaan ohjelmiin jo niiden valmisteluvaiheessa.

Keskustaopiskelijoiden liittohallitus on päättänyt perustaa kuluvaksi vuodeksi kolme työryhmää valmistelemaan liiton ohjelma- ja strategiatyötä. Työryhmien tarkoituksena on valmistella marraskuussa pidettävää liittokokousta varten sosiaalipoliittinen ohjelma, kuntavaaliohjelma ja liiton uusi strategia.

Jokaista työryhmää johtaa liittohallituksen jäsen. Sosiaalipoliittista työryhmää Ella Veteläinen, kuntavaalityöryhmää Arttu Laaksonen ja strategiatyöryhmää Janne Mäkinen.

Työryhmien työskentely tapahtuu pitkälti etänä, mutta jokainen työryhmä kokoontuu yhden kerran ennen syksyä myös fyysisesti.

Näiden lisäksi Keskustaopiskelijat ovat mukana Keskustanuorten kanssa yhteisessä KV-jaostossa, jossa mm. käsitellään Pohjoismaiden Keskustanuorten ja Euroopan liberaalinuorten kokouksiin liittyviä asioita ja yleisestä kansainväliseen politiikkaan liittyviä asioita.

Viimeinen hakupäivä työryhmiin on 14.2.

Haku tapahtuu täyttämällä alla oleva lomake. Hakea voi myös useampaan työryhmään täyttämällä lomakkeen uudestaan.

Liittokokous 2019
Sending

Yhteystiedot

© 2020 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »