Helsingin Keskustaopiskelijat: Joonas Paavilainen Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen

Helsingin Keskustaopiskelijat esittävät Joonas Paavilaista Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen vuodelle 2020. Paavilainen opiskelee teologiaa ja uskonnontutkimusta Helsingin yliopistossa kolmatta vuottaan. Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman opinnoissaan Paavilainen suuntautuu erityisesti kaupunkiteologian ja uskontososiologian teemoihin.

“Keskustaopiskelijoita tarvitaan Keskustan sisällä sivistyksen ja koulutuksen puolestapuhujana. Korkeakouluopiskelijat ovat oman elämänsä ja opintojensa asiantuntijoita. Keskusta ei saa unohtaa sivistystä ja korkeakouluopiskelijoita, sillä he ovat elinehto Keskustan ja yhteiskunnan tulevaisuudelle.” linjaa Paavilainen.

Korkeakouluopinnot ovat murroksessa tulevien vuosien aikana opiskelijavalintauudistuksen ja tiukkana jatkuvan rahoitustustilanteen takia. . Tiedeministerin salkun myötä meillä on mahdollisuus puolustaa keskustaopiskelijoille tärkeitä korkeakoulupoliittisia teemoja, kuten yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamista eri taustoista tuleville nuorille läpi Suomen. Keskustaopiskelijoita tarvitaan myös vahvistamaan keskustalaista kaupunkipolitiikkaa.

“KOL:n siirtyessä 2020-luvulle meidän on aloitettava strategiatyö, joka kattaa koko järjestömme ensi vuoden aikana ja määrittelee keskustalaisen opiskelijaliikkeen tulevaisuuden visiot, mission ja arvot. Meidän täytyy tehdä töitä jäsenmäärämme kasvattamisen ja järjestömme toiminnan kehittämisen eteen, unohtamatta ensi vuoden edarivaaleja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa sekä tietyissä yliopistoissa, kuten esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa.”

“Joonaksen kokemus valtakunnallisen liiton puheenjohtajistosta tuo arvokasta kokemusta ja näkemystä Keskustaopiskelijoiden toiminnan kehittämiseen. Mielestäni Joonaksessa yhdistyy hienolla tavalla humanistinen sydämensivistys ja tiukka järjestö- ja edunvalvontaosaaminen.” sanoo Helsingin Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Markula.

Paavilainen toimii tällä hetkellä vasta valittuna Helsingin Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajana. Korkeakoulupolitiikan ja vaikuttamiseen pariin hänet johdatti tehty työ Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton piiri- ja edunvalvontasektorin varapuheenjohtajana vuonna 2017. 23-vuotias kaakkoismurteiden puolustaja harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa ja musiikkia sekä ahmii erilaisia Netflix-sarjoja.

Kuopion Keskustaopiskelijat: Ella-Sisko Veteläinen Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen

Kuopion Keskustaopiskelijat esittää Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäseneksi vuodelle 2020 Ella-Sisko Veteläistä. Veteläinen on tuore kasvo KUKO:n toiminnassa ja lähtenyt erittäin suurella innolla opiskelijatoimintaan ja -politiikkaan mukaan. Farmasia-opintojaan hän suorittaa Itä-Suomen Yliopistolla Kuopion kampuksella.

”Ella on tuonut meidän osastomme toimintaan hurjasti lisävirtaa ja hän lähti rohkeasti myös ehdolle ISYY:n edustajistovaaleissa jo heti fuksivuonna! Ella on tyyppinä perehtyvä ja asiansa hoitava, en voi muuta kuin suurella lämmöllä suositella Ellaa liittohallitukseen”, summaa Kuopion Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Paula Koponen.

“Haluaisin edistää sitä, että Keskustaopiskelijoiden jäsenet voisivat osallistua eri tavoin toimintaan, kuten tapahtumiin, työryhmiin, jäsenkyselyihin ja osaston toimintaan. Uutena toimijana voisin tuoda myös uusia näkökulmia Keskustaopiskelijoiden toimintaan”, Veteläinen kertoo.

Kuopion Keskustaopiskelijoilla ei ole ollut liittohallituksessa edustajaa useaan vuoteen. Osaston toiminta onkin lähtenyt nyt reippaasti aktivoitumaan, jonka vuoksi KUKO:n edustajia tahdotaan nostaa myös merkittäville paikoille valtakunnallisesti.

Lisätietoja:

Ella-Sisko Veteläinen

Vpj-ehdokas Mäkinen: Muutama sananen johtamisesta – työlista varapuheenjohtajalle

Tässä sitä ollaan, liittokokouksen kynnyksellä. Viimeisessä blogissa ennen viikonlopun kokousta pyrin tiivistämään konkreettista työlistaa varapuheenjohtajan tehtävään. Tässä tekstissä avaan myös muutamalla sanalla omia ajatuksiani johtajuudesta.

Johtamista on tullut pohdittua kohtalaisen paljon viimeisten vuosien aikana. Pohdinnat alkoivat alunperin armeijassa. Innostus johtamiseen ei kuitenkaan syttynyt sen kautta, että olisin kokenut olevani erityisen hyvä siinä. Päinvastoin, lähdin armeijan jälkeen opiskelemaan johtamista yliopistoon, sillä koin olevani todella huono johtaja. Epäonnistuin. Tämän kokemuksen jälkeen halusin lähteä tutkimaan tarkemmin, mikä johtamisessa oikein on niin vaikeaa.

Nyt neljäntenä opiskeluvuotena ajatukseni johtamisesta on muuttuneet. Hyvä johtaminen ei perustu yksilön suorittamiseen tai siihen, että johtajaksi pyrkivän tulisi olla osaamiseltaan paras. Johtamisessa on kyse mahdollistamisesta. Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa muiden potentiaalin saavuttaminen ja onnistuminen. Tästä ajattelen olevan kyse myös varapuheenjohtajan tehtävässä. Ensisijaisena tavoitteenani on mahdollistaa viikonloppuna valittavan puheenjohtajan onnistuminen tehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla.

Koen, että mahdollistan puheenjohtajan onnistumisen parhaalla mahdollisella tavalla omien vahvuuksieni pohjalta, joita ovat suuren kuvan hahmottaminen, analyyttinen pohdinta ja visionäärisyys. Käytännössä nämä vahvuudet tulevat esiin strategiatyössä ja uusien avauksien kehittämisessä järjestöllisen kehittämisen osalta.

Strategiatyön kehittäminen on näkemykseni mukaan Keskustaopiskelijoiden tulevan liittohallituksen tärkein tehtävä. Keskustalla on lopultakin hallussaan pitkään tavoiteltu salkku opetus- ja kulttuuriministeriössä. Nyt on ensiarvoisen tärkeää ottaa tästä mahdollisuudesta kaikki irti. Erityisesti tämä lähtökohta huomioiden, Keskustaopiskelijoille on luotava uusi strategia. Toisaalta myös itse strategiatyötä on kehitettävä uuteen suuntaan. Meidän on luotava oma mallimme strategiatyön tekemiseen, jonka lähtökohtana on laaja jäsenistön osallistaminen ja kyky kehittää strategiaa ketterästi toimintaympäristön muuttuessa. Strategia on kyettävä tekemään eläväksi eli viemään käytäntöön ja toisaalta elävöittämään eli luomaan edellytykset nopealle edelleen kehittämiselle.

Uusien järjestölliseen kehittämiseen liittyvien avauksien osalta olen aiemmassa blogissani avannut tavoitettani kehittää Keskustaopiskelijoista osallistavaa ohjelmatyön tekijää ja vuorovaikutteista vaikuttamiskanavaa. Konkretian tasolla tavoitteena voisi olla Keskustaopiskelijoiden oman osallistamisen tavan luominen. Kunnianhimoisena tavoitteena esitän, että tulevan vuoden aikana jokainen osasto kehittää yhden uuden tavan tuottaa politiikan sisältöjä opiskelijoille. Uudenlaisen suunnittelun käyttöönotto on mahdollista hyvinkin nopeasti. Toiminnan voisi käynnistää esimerkiksi liittohallituksen ohjaamilla työpajoilla, joissa osaston toimijat koulutettaisiin työpajojen vetämiseen omissa osastoissaan.

Tässäpä se olisi, työlista varapuheenjohtajalle. Sunnuntaina pyydän nöyrästi luottamusta sen toteuttamiseen. Tehdään yhdessä Keskustaopiskelijoista Suomen vaikutusvaltaisin opiskelijaliike.

Janne Mäkinen

Varapuheenjohtajaehdokas

Keskustan kannatus nousi korkeakoulujen edustajistovaaleissa

Eilen käydyissä edustajistovaaleissa keskustan kannatus nousi hieman ylioppilaskuntien saralla. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa taas vaalit toivat kaksi lisäpaikkaa, ja kannatuksen nousua myös varaedustajien muodossa. Keskustaopiskelijat on tilanteeseen tyytyväisiä.

”Pidimme valtakunnallisesti paikkamääränmme, ja puoluepoliittisista listoista olemme valtakunnallisesti neljänneksi suurimpia. Iso kiitos kuuluu osastoillemme, kaikille ehdokkaille ja äänestäneille”, summaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

”Erityiset hurraahuudot menevät Vaasan ylioppilaskuntaan ja Savonia-ammattikorkeakouluun. Molemmat laittoivat Keskeisten ryhmän pystyyn ilman aiempiin vaaleihin osallistumista keskustan nimen alta. Molempina tuloksena kaksi uutta paikkaa”, iloitsee puheenjohtaja Piiparinen.

Puoluepoliittiset listat keräsivät kaiken kaikkiaan enemmän kannatusta kuin pitkään aikaan. Keskustaa (3,3%) suuremman potin keräsivät ylioppilaskuntapuolella Vihreät (9,8%), Kokoomus (6,4%) ja Vasemmisto (5,5%). SDP:n kannatus jää alle 1,5%.

”Tekemistä meillä toki riittää, jotta nousemme jälleen puoluepoliittisista paikallisiksi voittajiksi. Ensi vuonna kampanjoidaan Helsingin ja Tampereen yliopistoissa, sekä kaikissa ammattikorkeakouluissa. Suunta on ylöspäin”, Piiparinen lisää.

Keskustaopiskelijoiden edaattorit:

 

LYY:
Anni-Sofia Sihvo
Janne Mäkinen

OYY:
Jere Karjula
Eveliina Leskelä
Miriam Putula

VYY:
Niko Vainio
Tero Kosunen

JYY:
Joel Saukonoja
Aino-Maria Huttu

ISYY:
Lassi Oikkonen
Sara Peltola
Niklas Leinonen

HYY
(2018):
Eeva Linnainmaa

Savotta:
Emmi Hämäläinen
Kiia Kortelainen

Helga:
Olli Kolehmainen

Vaasan Keskustaopiskelijat: Susanna Laitila Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen

Vaasan Keskustaopiskelijat esittävät hallintotieteiden ylioppilasta ja Vaasan Keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsentä Susanna Laitilaa Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen. Susanna on 21-vuotias julkisoikeuden opiskelija ja kotoisin Alavudelta. Susanna toimii aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten johtokunnassa ja on puheenjohtaja Alavuden Keskustanuorissa.

– Keskustalaisuus on tullut minulle verenperintönä ja siitä perinnöstä olen erittäin ylpeä. Koen keskustalaiset arvot omikseni ja erityisesti sivistys on lähellä sydäntäni. Sivistyksen on oltava kaikille mahdollista, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Liittohallituksen kautta pääsee mukaan kehittämään keskustalaista koulutuspolitiikkaa ja haluan olla siinä kehitystyössä mukana. On tärkeää, että vaikuttaminen Keskustaopiskelijoissa on kaksisuuntaista.  Asioiden on edettävä liitolta osastoille ja toisinpäin. Tällöin liiton toiminnan kehittäminen palvelee parhaiten opiskelijoiden tarpeita, toteaa Susanna.

Tällä viikolla käydään Vaasassa ylioppilaskunnan edustajistovaalit, joissa on ehdolla 11 Keskustaopiskelijoiden ehdokasta. Vahvalla vaalilistalla on hyvät mahdollisuudet tehdä paluu edustajistoon.

Keskustaopiskelijat ry:n liittokokous järjestetään tulevana viikonloppuna 9.–10.11. Oulussa.

– Kampanjoimme muutaman päivän vielä tiiviisti edustajistovaaleissa ja loppuviikolla suuntaamme Ouluun Keskustaopiskelijoiden liittokokoukseen.
Susanna on tunnettu ahkerana ja osaavana pohjalaisena tekijänä, josta saataisiin loistava lisä Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen, toteaa Vaasan Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Tero Kosunen.

Jyväskylän Keskustaopiskelijat: Arttu Laaksonen Keskustaopiskelijoiden liittohallitukseen

Jyväskylän Keskustaopiskelijat esittää Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäseneksi vuodelle 2020 Arttu Laaksosta. Laaksonen on toiminut JOK:n puheenjohtajana vuonna 2019. Hän opiskelee toista vuotta politiikan tutkimusta Jyväskylän yliopistossa.

“Arttu lähti JOK:n ruoriin jo fuksina, mutta on hoitanut tehtävää kuin kunnon järjestöjyrä konsanaan. Arttu on tänä syksynä myös vetänyt JOK:n edustajistovaalikampanjaa. Hänestä KOL saa tehokkaan, idearikkaan ja omistautuvan hallituksen jäsenen,” kertoo Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Oscar Lang.

”Vuonna, jona ei käydä valtakunnallisia vaaleja Keskustaopiskelijat voi keskittyä järjestölliseen kehittämiseen. Keskustaopiskelijoiden pitää katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja lähteä suunnittelemaan, mitä on KOL vuonna 2030. Koen, että minulla on siihen paljon intoa ja annettavaa, ” Laaksonen sanoo.

Jyväskylän Keskustaopiskelijat haluaa kirittää muita osastoja esittämään liittohallitukseen jäseniä, ja kannustaa kaikkia, keitä KOL:n valtakunnallinen toiminta vähänkään kiinnostaa hakemaan mukaan liittohallitukseen!

Vpj-ehdokas Mäkinen: Osallistavaa ohjelmatyötä ja vuorovaikutteista vaikuttamista – Keskustaopiskelijoiden kehittämisestä

Liittokokous lähenee, on aika tiivistää tahtia ja tuoda esiin konkretiaa siihen, miten Keskustaopiskelijoita tulisi mielestäni kehittää. Oman analyysini mukaan Keskustaopiskelijoiden keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät hyvin pitkälti johtamista lähellä oleviin aiheisiin. Unelmieni tilanteessa Keskustaopiskelijoiden toiminta tunnetaan osallistavasta ohjelmatyöstä ja vuorovaikutteisesta vaikuttamisesta. Mitä näillä tarkoitan?

Ihmisten aitoa osallistamista ja vuorovaikutteisuutta tarvitaan tässä hetkessä enemmän kuin koskaan. Jotta osallistamisen merkittävyyden voi ymmärtää, on lähtökohdaksi otettava toimintaympäristön laaja tarkastelu. Meidän tulee ymmärtää se, että kilpailijoitamme ei opiskelijaliikkeiden keskuudessa ole ensisijaisesti toiset puolueet. Puolueiden välillä valinnan tekee ihminen, joka on jo tehnyt päätöksen kiinnostua politiikasta. Tämän ulkopuolelle jää valitettavasti suuri ja osin hiljainenkin enemmistö, jota politiikka ei juurikaan kiinnosta. Tästä enemmistöstä meidän tulisi olla kiinnostuneita. Heidän osallistamiseen ja heidän kiinnostuksen herättämiseen meidän tulisi panoksia kohdentaa. 

Todellisia haastajiamme ovat kaikki muut vapaa-ajan käyttämisen muodot, jotka vievät mahdollisuuden antaa aikaa vaikuttamiselle. Poliittisen liikkeen onkin tehtävä vaikuttamisesta niin mielenkiintoista, että itsensä toteuttamisen vaihtoehtoja pohdiskeleva päätyy antamaan aikansa politiikalle muiden mahdollisuuksien sijaan. Miten tämä on mahdollista toteuttaa?

Uskon siihen, että ihmiset innostuvat vaikuttamisen kokemuksesta. Vaikuttamisen kokemuksen puolestaan synnyttää osallistaminen. Toiminnan ja tapahtumien suunnittelua on mahdollista toteuttaa uusia ihmisiä osallistavasti, ihminen keskiössä. Tämä näkökulma on kokemukseni mukaan valitettavan etäällä politiikan todellisuudesta. Esitän ratkaisuna osallistavaan ja ihmislähtöiseen toiminnan suunnitteluun muotoiluajattelua. Tiivistäen muotoiluajattelu tarkoittaa palveluiden suunnittelua ihminen keskiössä. Mikäs sen parempi lähtökohta kansanliikkeelle. 

Tämän tapaisen suunnittelun käyttöönotto on mahdollista hyvinkin nopeasti. Toiminnan voisi käynnistää esimerkiksi liittohallituksen ohjaamilla työpajoilla, joissa osaston toimijat opastettaisiin työpajojen vetämiseen. Tähän koen oman koulutukseni ja kokemukseni antavan hyvän lähtökohdan ja varapuheenjohtajana haluaisin kehittää tämän ympärille Keskustaopiskelijoiden oman toimintatavan.

Muotoilulähtöisyyden aika on oman arvioni mukaan koittava pian myös politiikassa. On kysyttävä, onko Keskustaopiskelijoilla rohkeutta ottaa toiminnan suunnitteluun rohkeaa, osallistavaa ja vuorovaikutteista lähtökohtaa? Näen Keskustaopiskelijat nimenomaisesti luontevana väylänä lähteä tekemään rohkeaa avausta uudenlaisen, osallistavan suunnittelutyön osalta. Olemme opiskelijaliike, jos Keskustassa KOL ei ota uusinta tieteen tarjoamaa tietoa ja osaamista käyttöön, kuka sen tekee?

Yhteinen suunnittelu innostaa paikallisia toimijoita ja tarjoaa tämän lisäksi uusia toiminnan tapoja, jotka vetävät uutta porukkaa mukaan. Tapahtumien ja toiminnan vuorovaikutteiseen suunnitteluun on helppo kutsua uusia toimijoita mukaan. Kaikki voittavat. Näin ainakin uskon. 

Janne Mäkinen

Varapuheenjohtajaehdokas

Varapuheenjohtajaehdokas Mäkinen: Keskustalaisuudesta

Keskustalaisuus. Siinä on käsite, johon uskon jokaisen liittävän mielleyhtymiä. Keskustalaisuudesta on myös vastikään ilmestyneen teoksen nimi. Tuo teos lepää toistaiseksi lukemattomana pöydälläni edessäni. Kirjan nimi inspiroi minua kuitenkin kirjaamaan muutaman sanan siitä, miksi olen valinnut puolueekseni Keskustan ja mitä keskustalaisuus minulle merkitsee. Keskustalaisuudesta puhuttaessa väitän, että suurimmalle osalle mieleen nousee ensimmäisenä maaseutu. Saattaapa monille nousta mieleen myös aluepolitiikka. Kumpikin ovat sinällään osuvia seikkoja, jotka liittyvät keskustalaisuuteen, mutta itselleni Keskusta ja keskustalaisuus tarkoittavat jotain syvempää.

Itselleni Keskusta ja keskustalaisuus on ennen muuta sivistys- ja ihmisyysaatetta. Se on uskoa siihen, että jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus sivistää itseään omien persoonallisten kykyjensä ja halujensa pohjalta mahdollisimman pitkälle. Se on uskoa siihen, että kaiken yhteiskunnallisen kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa ihmisyys ja hänen henkilökohtaiset kehitystarpeensa. Se on uskoa siihen, että jokaisella ihmisellä, alueellisiin, taloudellisiin tai muihinkaan lähtökohtiin katsomatta tulee olla yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen.

Keskustalaisuudessa – siinä merkityksessä kuin itse sen ymmärrän – on kyse sivistyksen lipun kantamisesta. Ja sivistyksessä on kyse erityisesti sydämen sivistyksestä. Sivistynyt ei ole se, joka on lukenut eniten, vaan se joka omaa sivistystä sydämensä tasolla. Tällä tasolla sivistys on kykyä katsoa todellisuutta toiseuden näkökulmasta. Se on kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää tapaa, jolla tämä maailmaa tarkastelee. Se ei tarkoita sitä, että oma näkökulma tulisi hylätä, vaan sitä, että ymmärtää, ettei toinen mielipiteestään huolimatta ole itseä huonompi ihminen. Tämä vain tarkastelee maailmaa erilaisten lasien takaa.

Maailmassa on toki olemassa oikeita vastauksia, mutta niiden tietäminen ei tee kenestäkään sivistynyttä. Kaikkein vähiten sivistynyt on se, joka oikeita vastauksia riittämiin tietävänä tuomitsee muut idiootteina, kun nämä eivät ymmärrä tosiasioita. Sivistyksen tulisi kyetä yhdistämään – ei erottamaan. Santeri Alkion mukaan: “Sivistys on veljeyttä synnyttävä, kansakuntain elämää parantava, uudistava ja voimistava mahti, luomisen väkevä vipusin.” Tästä on kyse myös sivistyksen lipun kantamisessa. Sivistyksen on kyettävä yhdistämään. Sivistyksen pohjalta on kyettävä luomaan uutta ja uudistamaan. Erityisesti tästä on kyse itselleni keskustalaisuudessa. Sivistyksestä, kaikessa sen laajuudessa ja syvyydessä.

Janne Mäkinen

Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset: Soija ja riisi korvattava kotimaisilla vaihtoehdoilla Juveneksen ravintoloissa

Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset vaatii, että Juveneksen ravintolat puolittavat ulkomaalaisen ruuan käytön ensi vuoden loppuun mennessä. Tampereen ylioppilaskunnan omistaman Juveneksen on osoitettava vastuullisuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kotimaisen ruuan suosiminen on siihen hyvä tapa.

–Haluamme, että Juvenes osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan korvaamalla esimerkiksi riisin ja soijan kotimaisilla vaihtoehdoilla. Nyt on myös viimeinen hetki vaihtaa kaikki ulkomaalainen liha ympäristöystävällisempään ja eettisempään kotimaiseen lihaan, puheenjohtaja Juho Korpela linjaa.

Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ovat huolissaan erityisesti kasvisruuan kotimaisuusasteesta. Esimerkiksi paljon kasvisruuissa käytetyn soijan kasvatus aiheuttaa mittaamattomia tuhoja ympäristölle.

– Haluamme, että myös kasvissyöjillä on mahdollisuus syödä puhdasta ja vastuullista kotimaista ruokaa. Kotimaisessa ruuassa esimerkiksi torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa pienemmällä tasolla.

Lisätietoja:
Juho Korpela
Puheenjohtaja
0400211545

MIKÄ SINUA KEPUTTAA? TUNNUSTA VÄRIÄ JA VAIKUTA

Keskustaopiskelijat vaikuttavat opiskelijoiden äänellä kautta maan. Haluamme olla helposti lähestyttävä ja vaikuttava ryhmä edustajistossa. Nyt sinulla on oikeus äänestää, vaikuttaa ja olla keskeinen osa opiskelijayhteisöäsi.

Minkä asian sinä  tahtoisit muuttuvan? Onko joku asia jo kunnossa?

Edustajistovaaleissa äänestettävän edustajiston tärkein tehtävä on tukea opiskelijoiden arkea. Tämä voi tarkoittaa edullista ja parempaa ruokaa, opiskelijoille sopivaa asumista tai äänekästä koulutuksen puolesta puhumista. Entä paljonko on ylioppilas-/opiskelijakunnan jäsenmaksu? Onko kampuksen ovet avoinna opiskeluun 24/7? Löytyykö kaupungista tarpeeksi tilaa opiskelija-asunnoille tai opiskelijatapahtumille?

Keskustaopiskelijat haluavat, että jokaisen opiskelijan arki huomioidaan päätöksenteossa: oli sitten perheellinen, yksinasuva, vammainen, kansainvälinen opiskelija tai aikuisopiskelija. Meille sivistys, tasa-arvo ja kestävä kehitys ovat tinkimätön osa toimintaamme.

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »