Blogit

Muistatteko työryhmän, joka yritti muutama vuosi sitten luoda Suomelle brändiä? Tai ainakin se nosti esille asioita, joista Suomi-brändi voisi koostua. Tiedä sitten miten brändäys on onnistunut, mutta Ollilan työryhmän lopputulemat moni voi varmasti allekirjoittaa; neljä tärkeintä pointtia ovat opetus, luonto, arkiluovuus ja vesiosaaminen. Monelle on varmasti tuttu se elefanttivitsi, jossa

”Tarvitsemme lisää yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja näin uutta puhtia talouden rattaisiin”. Tässä lyhyesti näinä aikoina niin kovin usein kuultu hokema. Talouskasvua ja yrittämisen edellytyksiä voi ja pitää kohentaa monin eri tavoin. Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on kuitenkin yksi näkökulma ollut vailla huomiota. Koulutuksen merkitys yrittämisen, innovaatioiden ja talouskasvun alkulähteenä Valmiudet yrittäjäksi

Ehyt yhteiskunta koostuu sivistyneistä kansalaisista, jotka tuntevat historiansa ja pyrkivät vaikuttamaan tulevaisuuteen omalla työllään. Tämänkaltaisten itsestään selvyyksien ylöskirjaaminen on tullut taas ajankohtaiseksi, kun on seurannut esimerkiksi julkaistuja suunnitelmia Suomalaisen lukiokoulutuksen uudistamiseksi. Uudistuksen seurauksena olisi mahdollista kirjoittaa itsensä ylioppilaaksi ilman ainuttakaan historian tai yhteiskuntaopin kurssia. Asiasta nousi syystäkin kohu mutta toivottua,

Vierailin viikonloppuna isoäitini luona. Yli 90-vuotias on jo nähnyt paljon maailmaa, joten terveydenhuollon palvelut ovat kovin tarpeellisia tuossa iässä. Jäin pohtimaan vierailun jälkeen, kuinka itse voisin edesauttaa tulevaisuudessa omien vanhempieni mahdollisimman arvokasta vanhenemista. Perheoikeuteen erikoistuneen professori Urpo Kankaan esittämä ajatus käänteisestä elatusvelvollisuudesta on varsin tervetullut ja rohkea avaus sosiaalipoliittiseen keskusteluun.

Kun on kyse miljardien eurojen arvoisesta omaisuudesta, päätöksenteko koskettaa väistämättä jokaista kansalaista. Valtiontaloudessa liikkuvat summat ovat käsittämättömän suuria ja väärillä päätöksillä voidaan riskeerata koko kansantalouden toimivuus. Julkisen talouden tila on tällä hetkellä huolestuttava, koska valtiontalous kärsii pysyvästä ja suuresta kestävyysvajeesta. Tänä keväänä käydään suuri poliittinen vääntö vajeen kuromisesta umpeen. Hallituksen

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tehnyt uusiutuvasta ja päästöttömästä energiasta kestoaiheen, joka on päivä päivältä polttavampi. Metsä, virtaava vesi ja aurinko täyttivät suomalaisten energiatarpeet jo kauan ennen sähkön keksimistä. Teknologian kehityksen myötä toiveenamme on päästä taas lähemmäs Suomea, jossa energia tuotetaan kestävällä, kotimaisella ja luonnonjärjestystä kunnioittavalla tavalla. Asiaan liittyen Kollajan ja

Sanotaan, että keskusta on paitsi puolue, myös sivistysliike. Puolueorganisaatio on laaja, mutta mikä on kenttäkoneemme merkitys ja funktio? Puolueaktiivit tekevät toki tehokasta työtä vaalien alla: Osastot, kunnallisjärjestöt ja piirit keräävät ja kouluttavat ehdokkaat, tekevät vaalityötä taidolla ja kokemuksella, näin palvellen aatetta ja demokratiaa. Vaaliorganisaationa keskusta kyllä toimii, mutta roolimme tavallisen

Keskustan eduskuntavaalitappiosta 2011 on osittain syytetty hengetöntä ”Asiaa.”-kampanjaa. Keskustan sanottiin olevan pitkän pääministerikauden turruttama, pöhöttynyt, virkamiesmäinen asianhoitaja. Siltä keskusta varmasti näyttikin. Nyt, kun maamme asioita hoitaa toistaitoinen ja johtajuutta vailla oleva hallitus, on uskottavan ja maanläheisen keskustan kannatus taas nousukiidossa. Mutta olemmeko oikeasti jo luoneet nahkamme ja keränneet rohkeutemme? Mikään

Rakennemuutos on syksyn poliittinen muoti-ilmaus kaikissa muodoissaan. Niin ahdistavalta kuin se monen korvaan kuulostaakin, on yleisesti hyväksytty näkemys, että yhteiskuntamme järjestelmiä ja rakenteita on muutettava. Tosin kyseenalaista on se, mitä ja millaisia rakennemuutosten sitten pitäisi olla. Hallitus on esittänyt uudistuksia kunta-, työmarkkina-, työura-, talous- ja julkisen palveluntuotannon rakenteisiin. Nämä muodostavat