Jaakko Mäki-Petäjä: Riittääkö himmeämmät mitalit keskustalle?

Joskus keskustalaisten parissa kuulee tuskastuneita puuskahduksia siitä, että eikö keskusta voisi olla joskus hallituksessa muuna kuin pääministeripuolueena? Ei tarvitsisi kantaa huolta hallitusrintama yhtenäisyydestä, voitaisiin pitää paremmin omaa profiilia ja ehkä se opetusministerin salkkukin silloin saataisiin keskustan haltuun vuosikymmenten jälkeen.

Teoriassahan näin olisi, mutta teoria on teoriaa ja käytäntö käytäntöä.

Keskusta on ollut kakkospuolueena hallituksessa viimeksi vuosina 1983-1987. Silloin rakennettiin auvoisesti punamultahallituksessa hyvinvointivaltiota, Kekkonen oli vielä hengissä, joskaan ei vallassa, ja itänaapurina oli suuri ja mahtava Neuvostoliitto.

Jostain syystä tuolloinkin keskustassa haluttiin pois apupuolueen asemasta, jossa oltiin saatu olla käytännössä vuoden 1966 vaaleista lähtien.

Neuvostoliiton pelko käytännössä esti sinipunan synnyn ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja ja sitä seurannutta Harri Holkerin sinipunahallitusta, joka ”rakennemuutoshallituksena” myös tunnettiin.

Mikä sinipunavoimia sitten vetää yhteen?

Santeri Alkion mukaan sosialidemokratia ja porvarismi ovat pohjimmiltaan samoja aatteita: ”Sosialidemokraatin mielikuvassa nousi teollisuustyömies samaan asemaan kuin porvarin mielikuvituksessa oli kapitalisti. Elämän toivokin oli sama: vähän työtä, paljon tuloja, runsaasti nautintoja.”

Päämäärä on siis molemmilla sama. Toinen haluaa säilyttää oman porvarillisen ja materialistisen elämäntapansa ja toinen haluaa saada kannattajilleen saman elämäntavan.

Sinipunaa toki yhdistää myös käytännön poliittiset tavoitteet, eikä pelkästään ihmiskuva ja maailmankatsomus.

Viime viikkoiset poliittisten nuorisojärjestöjen hallitusneuvottelut olivat tästä hyvä esimerkki. Punamulta vihreillä tai vasemmistolla vahvistettuna ei johtaville demareille ole edes vaihtoehto, eikä kokoomuskaan porvaripohjaa todellisuudessa haikaile.

Yhdistävät tekijät selviävät Holkerin, Paavo Lipposen I ja II ja Jyrki Kataisen hallituksen toimista ja tavoitteista. Sama linja löytyi myös demarinuorten Mikkel Näkkäläjärven ”nuorten hallituksesta”.

Kaikki ovat leikanneet kuntien peruspalveluista, tavoitelleet kuntien lakkauttamista ja vähintään suhtautuneet nihkeästi perusturvaan ja suosineet ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.

Mikään näistä tavoitteista ei olisi mahdollista, jos hallituspohja olisi sellainen, jossa keskusta olisi mukana. Demarit ja kokoomus myös tämän tietävät ja turvautuvat aina ensisijaisesti toisiinsa, jos vaalitulos vain sen mahdollistaa.

Keskustalle hallituksen ovet avautuvat vain, jos vaalitulos siihen muut puolueet pakottaa, ja viimeiset vuosikymmenet se on tarkoittanut ykkössijaa vaaleissa. Sinipunanuorison edesottamuksista päätellen tämä politiikan tosiasia ei ole muuttumassa.

Valitettavasti.

Ainoastaan kirkkainta mitalia ja suurinta “pokkaalia” tavoitellen keskusta menestyy, ja ainoastaan keskustan menestymisellä varmistetaan ihmisten riittävä perusturva ja kaikkien ihmisten saavuttettavissa olevat peruspalvelut.

Jaakko Mäki-Petäjä
Pääsihteeri

Jaakko Mäki-Petäjä

Yhteystiedot

© 2019 Keskustan Opiskelijaliitto
webDesign: Mekanismi »