Blogit

Ensi sunnuntaina tulee tasan vuosi siitä, kun keskustaopiskelijat ja keskustanuoret julkaisivat puoluevaltuustossa periaatepoliittisen “lentolehtisensä” 1970-luvun hengessä. Näin lähes vuosi jälkikäteen katseltuna moni yksittäinen asia on lehtisestä toteutunut. Halla-ahon johtamat perusssuomalaiset saivat lähtöpassin hallituksesta, ammattilliseen koulutukseen saatiin tuolloin lisäpanostusta ja huoltajakorotuskin vihdoin toteutui opintotuessa. Toteutumistaan on kuitenkin jäänyt vielä moni asia

Sipilän hallituksen viimeinen kehysriihi kokoontui 10.-11.4.2018. Talouspoliittinen suunta loppuhallituskaudelle on saanut raaminsa ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajisto kommentoi kolmea päätöstä. —————————————————————————————————– Keskustan Opiskelijaliitto kiittää hallitusta nopeasta reagoinnista toisen asteen suuriin oppimateriaalikustannuksiin. Aloite maksuttomasta toisesta asteesta sai kerättyä 50 000 nimeä maaliskuussa. Nyt kehysriihessä päätös lisätä 2. asteen opintorahaan oppimateriaalilisä kaikista vähävaraisimmille helpottaa

”Translainsäädännön uudistusta tällä vaalikaudella ei ole sinällään odotettavissa, sinällään valmius siihen ministeriössä on kyllä olemassa.” Näin sanoi ministeri Annika Saarikko eduskunnan kyselytunnilla 22.3. kansanedustaja Jani Toivolan esittämään kysymykseen translain uudistamisesta (keskustelu translaista alkaa kohdasta 39.23). Omien kritisointi ei ole mukavaa, mutta silloin kun se on aiheellista, niin tulee tehdä. Translain

Olin kampanjoimassa presidentinvaaleissa Kuopion torilla, jaoin lämmintä mehua teltalle tuleville ihmisille. Mieshenkilö tuli pöydän taakse viereeni, pyytää mehua ja hörähti: “anna sun osoite, tuun sinne sitten illalla vähän jatkoille hehheh”. Jaoin 2015 eduskuntavaalien aikaan ehdokkaan flyereitä Kolmen Sepän patsaalla Helsingissä. Mieshenkilö otti vastaan flaikun ja huomautti että Suomella menisi paljon

Presidentinvaalien jälkeisinä päivinä monet asiantuntijoina esiintyneet kommentaattorit ja osa poliitikoistakin pitivät vaalien tulosta jälleen yhtenä esimerkkinä puolueiden ja puoluepolitiikan hiipumisesta ja jopa kuolemasta. Tältä toki voi näyttääkin, kun katsotaan vaalien tulosta, mutta se ei ole tämän kirjoituksen varsinainen tarkoitus. Puolueiden merkityksen loppuminen tarkoittaisi käytännössä useitakin muutoksia kansanvaltaiseen poli ittiseen järjestelmäämme.

Keskusta on määritellyt jo pitkään itsensä sivistyspuolueena, mutta tällä hetkellä määritelmä on vain utopiaa. Viime vuosien aikana tehdyt leikkaukset ja ylimalkainen suhtautuminen koulutukseen osoittavat että keskustalainen visio korkeakoulutuksesta on hukassa, tai vähintäänkin unohdettu. Opetusministeriö julkaisi vastikään korkeakoulutuksen vision vuodelle 2030, jossa ainoa selkeä ja konkreettinen asia oli, että korkeakouluja tulisi

  Valintakoeuudistus – tuo toisen ja kolmannen asteen välinen kuuma peruna. Viime perjantain Helsingin Sanomat (3.11.2017) toi pääsykoe- ja todistusvalintapuheenvuorojen rinnalle keskustelun avoimen yliopiston hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa. Avoimesta väylästä puhuttaessa on muistettava myös duaalimallin toinen puoli: avoimen ammattikorkeakoulun opinnot. Tällä hetkellä avoimien opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi pääsee noin puoli prosenttia hakijoista. Uudistuksen myötä

  Suomalaisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteena on pidetty sitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin taidot ja motivaatio riittävät. Opintopolun muotoutumiseen pitäisi periaatteessa vaikuttaa pelkästään opiskelijan oma tahto ja kyvyt. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muiden tekijöiden, kuten sosiaalisen taustan, varallisuuden tai asuinpaikan vaikutus on tehty niin merkityksettömäksi kuin mahdollista. On kuitenkin huolestuttavaa,

Suomi on monella mittarilla sukupuolten tasa-arvon mallimaa. Kyseistä lausetta jaksetaan hokea juhlapuheissa ja muissa sopivissa yhteyksissä, ja onhan se osaltaan tottakin. Yhden sijan pudotuksesta huolimatta Suomi on sijalla kolme Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) julkaisemassa sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavassa indeksissä. Kuitenkin, kun seuraa viime aikoina politiikassa vahvasti kantaa ottaneita naisia, huomaa jotain