Blogit

Olin kampanjoimassa presidentinvaaleissa Kuopion torilla, jaoin lämmintä mehua teltalle tuleville ihmisille. Mieshenkilö tuli pöydän taakse viereeni, pyytää mehua ja hörähti: “anna sun osoite, tuun sinne sitten illalla vähän jatkoille hehheh”. Jaoin 2015 eduskuntavaalien aikaan ehdokkaan flyereitä Kolmen Sepän patsaalla Helsingissä. Mieshenkilö otti vastaan flaikun ja huomautti että Suomella menisi paljon paremmin, jos kaltaiseni nuoret naiset

Presidentinvaalien jälkeisinä päivinä monet asiantuntijoina esiintyneet kommentaattorit ja osa poliitikoistakin pitivät vaalien tulosta jälleen yhtenä esimerkkinä puolueiden ja puoluepolitiikan hiipumisesta ja jopa kuolemasta. Tältä toki voi näyttääkin, kun katsotaan vaalien tulosta, mutta se ei ole tämän kirjoituksen varsinainen tarkoitus. Puolueiden merkityksen loppuminen tarkoittaisi käytännössä useitakin muutoksia kansanvaltaiseen poli ittiseen järjestelmäämme. Ensinnäkin puolueet tekevät paljon näkymätöntä

Keskusta on määritellyt jo pitkään itsensä sivistyspuolueena, mutta tällä hetkellä määritelmä on vain utopiaa. Viime vuosien aikana tehdyt leikkaukset ja ylimalkainen suhtautuminen koulutukseen osoittavat että keskustalainen visio korkeakoulutuksesta on hukassa, tai vähintäänkin unohdettu. Opetusministeriö julkaisi vastikään korkeakoulutuksen vision vuodelle 2030, jossa ainoa selkeä ja konkreettinen asia oli, että korkeakouluja tulisi olla vähemmän. Visiosta huomaa selkeästi

  Valintakoeuudistus – tuo toisen ja kolmannen asteen välinen kuuma peruna. Viime perjantain Helsingin Sanomat (3.11.2017) toi pääsykoe- ja todistusvalintapuheenvuorojen rinnalle keskustelun avoimen yliopiston hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa. Avoimesta väylästä puhuttaessa on muistettava myös duaalimallin toinen puoli: avoimen ammattikorkeakoulun opinnot. Tällä hetkellä avoimien opintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi pääsee noin puoli prosenttia hakijoista. Uudistuksen myötä väläytetään määrän kasvavan viidennekseen. Suuri

  Suomalaisen koulutusjärjestelmän perusperiaatteena on pidetty sitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin taidot ja motivaatio riittävät. Opintopolun muotoutumiseen pitäisi periaatteessa vaikuttaa pelkästään opiskelijan oma tahto ja kyvyt. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muiden tekijöiden, kuten sosiaalisen taustan, varallisuuden tai asuinpaikan vaikutus on tehty niin merkityksettömäksi kuin mahdollista. On kuitenkin huolestuttavaa, että sukupuoli ohjaa edelleen vahvasi

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tehnyt uusiutuvasta ja päästöttömästä energiasta kestoaiheen, joka on päivä päivältä polttavampi. Metsä, virtaava vesi ja aurinko täyttivät suomalaisten energiatarpeet jo kauan ennen sähkön keksimistä. Teknologian kehityksen myötä toiveenamme on päästä taas lähemmäs Suomea, jossa energia tuotetaan kestävällä, kotimaisella ja luonnonjärjestystä kunnioittavalla tavalla. Asiaan liittyen Kollajan ja Vuotoksen allashankkeita on nostettu viime