Auli Piiparinen: Puheet on pidetty – eteenpäin!

“Uusi vuosi on aina uuden alku. Suunnitelmallisuutta voi harrastaa mutta onneksi sattuma sekoittaa aina sopivasti pakkaa. Suunniteltua ei ollut itsellenikään päätyä keskustalaiseksi. Saati sitten sen opiskelijaliikkeen puheenjohtajaksi – ja vielä kaksi kertaa.

Mahdottoman onnellinen tästä sattumasta kuitenkin olen. On ollut etuoikeus tutustua ihmisiin ympäri Suomen, puhua arvoista ja puolueen uudistustarpeista. Haastaa itse ja itseään, oppia kokeneemmilta ja opponoida paljon.”

Nämä sanat kirjoitin äsken viimeiseen laatimaani Keskustaopiskelijoiden jäsenkirjeeseen. Viimeinen todellinen työpäivä alkaa olla pulkassa. Pöydän siivous, seuraajalle perinnön jättäminen ja avaimen palautus. Kiitos teille kaikille, joiden kanssa olen saanut työtä näinä kahtena vuotena tehdä. Puheet on pidetty, siksi julkaisen nyt niistä yhden. Se summaa erityisesti poliittisesti värikästä vuotta 2019. Se on puhe, jolla avasin Keskustaopiskelijoiden liittokokouksen 9. päivä marraskuuta. Joka on jo kaikessa tuoreudessaan kuva poliittista historiaa. Annettakoon nämä asiavirheet anteeksi.

Tekstiä on hieman lyhennetty mutta sen johdolla tahdon toivottaa sinulle ja erityisesti Keskustaopiskelijoille ihanaa uutta vuosikymmentä 2020!

Rakkaudella,

Auli Piiparinen
puheenjohtaja 2018-2019
Keskustaopiskelijat

—–

“Ihanat keskustaopiskelijat, läsnäolijat ja aateystävät – hyvä liittokokous.

Tämä vuosi on ollut pitkä. Takana on kahdet valtakunnalliset vaalit. Keskustajohtoinen valtio on vaihtunut eduskuntavaalinen myötä Antti Rinteen johtamaan kansanrintamaan, uuteen punamultaan. Tämä vuoden sanoina muistettaneen lihan, lehmän ja maidon lisäksi: mörkö-marko, kaatunut sote, keskustan oven oleminen viisi senttiä raollaan, toimitusministeristö, oppositio-kokoomus, vappusatanen ja korkeakoulurahoitus. Poliittisten lupausten ja lunastusten vuosi 2019.

Kun kertasin mennyttä vuotta, muistui mieleen monia merkittäviä yksittäisiä päiviä. Päiviä, jotka ovat olleet Keskustan opiskelijaliikkeelle merkityksellisiä.

Keskustaopiskelijoille eräs tämän vuoden juhlapäivä oli 1. maaliskuuta. Päivä niittasi Keskustaopiskelijoiden ja monen muun korkeakouluopiskekelijajärjestön koko 2000-luvun aikaisen tavoitteen. Tuona päivän eduskunta, keskustalaisten ministeri Annika Saarikon esityksestä, hyväksyi uuden YTHS-lain. Lain joka takaa tasa-arvoisen opiskelijaterveydenhuollon myös amk-opiskelijoille vuodesta 2021 alkaen. Keskustaopiskelijat, kyllä tälle kelpaa edelleen hurrata. Itsekin aion valmistua vasta kun olen nuo hedelmät päässyt maistamaan.

Mutta eihän sote-uutiset tuohon päivään loppuneet.

Maaliskuun kahdeksas päivä tapasin Metsästäjäliiton johtoa aamupalalla yhdessä Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunin kanssa Helsingin Kampissa. Katri tuli aamupalalle hieman myöhässä, syynä aamun puoluejohdon kokoontuminen. Jo tätä ennen oli varjot soten maaliin menemisestä olleet suuret niin puoluehallituksen kokouksissa kuin eduskuntaryhmässä kansanedustajien kasvoilla. Loputtomat perustuslakivaliokunnan kokoukset eivät antaneet toivoa. Kysyin Katrilta aamupalan jälkeen, mikä on tilanne. Hän vastasi vakavana, että seuraa pian tulevia uutisia.

Siis viikko tuon YTHS-lain hyväksymisen jälkeen, noin tunti minun ja Katrin kohtaamisen jälkeen, keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä asteli Mäntyniemeen käsissään hallituksen eroanomus. Eduskunta kuhisi. Sote oli kaatunut. Samalla kaikki opimme uuden sanan: toimitusministeristö. Huhtikuun eduskuntavaaleihin oli niin lyhyt aika, että nykyiset ministerit pitivät pestinsä ja jatkoivat toimitusministereinä. Uusia lakiesityksiä ei enää voinut tehdä.

Toisaalta onneksi: kokoomuksen markkinaehtoinen sote olisi ollut myrkkyä tälle maalle. Mutta toisaalta: olemme jälleen kauempana kuin vuosi sitten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen saamisesta. Kuntatalous natisee, ja taitaa vähitellen natista myös Suomen valtion talous. Sotea tähän maahan tarvitaan, mutta epäilen, mahtaako siihen kukaan enää uskoa.

Aika moni tästäkin salista taisi olla varma, että tuohon päivään loppui myös keskustan päivät hallitusvastuuta kantavana puolueena. Eduskuntavaalien tulos tuntui sen varmistavan: rökeletappio, ja puheenjohtajan ilmoitus erota tehtävästään.

No, kuinkas sitten kävikään.

Vuoden takainen Keskustaopiskelijoiden liittokokous Tampereella linjasi Keskustaopiskelijoiden ehdot puolueemme hallitusvastuuseen osallistumiseen. Ehtoina oli Suomen hiilineutraalius 2030-luvulla, translain kokonaisuudistus, perhevapaauudistus ja että Suomen suhteellinen velan osuus ei nousisi. Ja tietenkin, se että keskustalle on saatava opetusministerin salkku.

Tässä asennossa me lähdimme vaalikentille.

Keskustaopiskelijoilla oli 16 osaavaa opiskelevaa ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. Neljä upeaa eurovaaliehdokasta. Kun katson tätä salia, näen teistä useamman. Tätäkin enemmän näen kampanjatyötä tehneitä: vaalipäälliköitä ja tukitiimejä. Te teitte kevään vaaleissa kaikkenne. Olen ihan valtavan ylpeä ja kiitollinen että olitte, ja olette mukana. Olen myös varma, että tuosta ja tästä joukosta löytyy niitä tulevia kansanedustajia ja parlamentaarikkoja, vaikka nyt ei kukaan suoraan läpi mennyt. Lähelle kyllä. Sen todisti myös alumnimme Joonas Könttä ja Hilkka Kemppi, jotka nyt nuorkeskustan kasvattamina työtä eduskunnassa tekevät.

Hyvä liittokokous, kuten sanoin, vuosi sitten linjasimme yhtenä tärkeimpänä tavoitteena keskustalle opetusministerin salkun saamisen.

Kesäkuun kolmas päivä KOL:n toimistolla poksauteltiin skumppaa tuon tavoitteen saavuttamisesta. Ja kyllä se vaan edelleen hyvältä tuntuu sanoa ystävät: meillä on korkeakouluista, opintotuesta ja nuorista vastaava tiedeministeri. Uudenlainen OKM2-salkku, joka on verrattavissa painolastiltaan varsinaisen opetusministerin tehtävään. Se tuntuu hyvältä, ja uskon että te tänä viikonloppuna valittavat uudet Keskustaopiskelijoiden johtajat saatte Hannan ja Annikan kanssa työskentelystä paljon irti.

Mutta keskustaopiskelijoiden vaalityö ei päättynyt kevääseen. Tämän viikon keskiviikkona jännitti. Edessä oli meille vuoden tärkeimmät vaalit, korkeakoulujen edustajistovaalit. Jälleen katsoessani tätä salia, nään monen ehdokkaan, sometuottajan ja kannustajan kasvot. Ystävät, te teitte sen. Meidän kannatuksemme valtakunnallisesti kasvoi, ja saimme upeat lisäpaikat sekä Vaasassa että Savonia-amk:n alla. Tekemistä meillä toki riittää jatkossakin. Kokoomus ja vihreät kasvatti kannatustaan, ja tuo kaula on meidän kurottava umpeen. Poliittisten menestyksestä toki kannattaa olla iloinen. Vastuullisella, heikompaa puolustavalla ja luonnon rajallisuutta ymmärtävällä keskustaopiskelijalla on paikka ja tarve korkeakoulujen sisällä.

Sinulle keskustaopiskelija minä tahdonkin sanoa: luota itseesi. Ole se rohkea muutosvoima omalla kampuksellasi, omassa keskustan piirissäsi ja koko tässä puolueessa. Samalla muista levätä, ja nauttia näistä vuosista. Sanotaan liittokokouksen olevan ihmisten parasta aikaa. Minä väitän opiskelun olevan ihmisen parasta aikaa. Aikaa erehtyä, oppia, kokeilla ja juhlia. Nautithan.

Keskustalle tahdon sanoa – yhdessä pystymme varmasti parempaan. Historiassamme ei ole hävettävää, nyt on uuden luvun kirjottamisen aika. Emme mene keskustelusta rikki, siis puhutaan arvoista, vihreydestä, ihmisoikeuksista ja ilmastosta. Ennen kaikkea ihmisistä. Politiikkamme ydintä on oikeudenmukaisuus. Annetaan sen näkyä, puolustetaan kotiseutuja ja kattavaa koulutusverkkoamme. Avointa on helpoin lähestyä.

—–

Erityisen lämpimästi tahdon kiittää varapuheenjohtajiani kahdelta vuodelta. Viime vuonna opin kokeneemmilta, sain elinikäisiä ystäviä. Tänä vuonna siinä istuvat Laura ja Inna – kiitos että olette tarpeentullen haastaneet, nauraneet ja pureskelleet yhdessä vastaan tulleet pähkinät. Yhdessä selvisimme myös vaikka koko puheenjohtajisto olikin ehdolla eduskuntavaaleissa. Tiedän että Suomen Keskusta saa teistä vielä paljon, ja että me edelleen tämän jälkeen nähdään.

Kiitos pääsihteeri Jaakko, ja anteeksi että olen tiiviisti koko kaksi vuotta pysynyt höpöttämässä vieressä työpöydässä lähtemättä uusiin töihin kesken kauden. Osaat kysyä oikeat kysymykset kun minä innostun liikaa, täydentää historiatietämättömyyttäni ja ojentaa tarvittaessa aatteen pohjalta.

Kiitos liittohallituksen jäsenet, kiitos osastojen puheenjohtajistot ja hallitukset. Kiitos niistä kriittisistäkin kommenteista, kiitos kehuista. Kiitos Keskustanuorille erityisen tiiviistä suhteesta nuorkeskustan ja perustulon eteen.

Kiitos kotiosastoni Helsingin Keskustaopiskelijat vankasta tuesta ja luottamisesta. Kiitos kotikeskustapiirini Pohjois-Savo, joka on kannustanut alkuun tuntematontakin tyyppiä.

Joskus politiikassa taas voi käydä niinkin hullusti, että löytää vierelleen jotain vielä tärkeämpää kuin yksikään luottamustoimi, kannanotto tai median haastattelu. Minulle tälläinen onnenpotku tapahtui noin vuosi sitten, kun sain viettää aikaa kasvavissa määrin erään keskustaopiskelijan kanssa. Ja jotenkin minä huijatuksi häntä sain, että hän on jaksanut olla vierellä läpi eduskuntavaalien, pitkän välimatkan ja täysipäiväisesti työllistävän järjestön puheenjohtamisen. Kun lenkkipoluilla ja kesälomallakin puhun vain keskustasta, on ihan ymmärrettävää, että hän odottaa varmasti enemmän tämän vuoden loppumista kuin minä. Lämmin kiitos Juho, ilman sinua en varmasti olisi nyt tälläisenä tässä.

Liittokokous.

Keskustaopiskelijat on yhteisö, joka tukee toinen toisiaan. Meillä on sisällämme tarinoita yli 82-vuoden ajalta, ja jokainen niistä kasvutarinoista on yhtä arvokas. Keskustaopiskelijat on kasvatusjärjestö isolla koolla.

Keskustaopiskelijat on ketterä järjestö, jolla on oma poliittinen viesti ja sanoma. Keskustaopiskelijat ei ole laimea keskikentän litku, vaan rohkea, raikas ja kantaaottava poliittinen järjestö.

Keskustaopiskelijoilla on oikeus olla eri mieltä niin ministeriemme kuin maan hallituksen linjan kanssa. Keskustaopiskelijat ovat valmiita vetämään salkoon niin Suomen lipun, sateenkaarilipun kuin EU-lipunkin.

Aina emme toki sisäisestikään ole samaa mieltä, ja en minäkään aina samanmielinen ole ollut. Näiden kahden vuoden aikana on puhutellut niin pääministerin esikunta, kuin välillä vanhat puheenjohtajatkin.

Hyvät ystävät, emme me ole myöskään ainoita, jotka välillä kipuilemme puolueen suunnan ja tulevaisuuden kanssa. Tässä ajassa nimenomaan poliittisia nuorisojärjestöjä tarvitaan puolueen omatuntoina, ja suunnan näyttäjinä. Yksin emme mekään tietysti pärjäsi – tarvitsemme keskustelua eri sukupolvien väillä.

Keskustaopiskelijat on ensisijassa sivistys. Ei kirjaviisaus, vaan kyky katsoa vastaantulijaa silmästä silmään, keskustella, ja kyky ymmärtää myös toista näkökantaa. Aatteessamme olemme tinkimättömiä, ja haluamme yhteiskuntamme voivan hyvin.

Kiitos sinulle, joka nyt olet asettumassa ehdolle tämän valtavan hienon järjestön paremman huomisen eteen.

—–

Hyvät ystävät, JVG:n sanotusta mukaillen:

“Loputonta baanaa, loppua en tuu saamaan

Kaukana likka on himasta, ne sanoo et koita jo hidastaa

Saisko jo ekan opparin alas, en saa kai näit vuosii takas

KOLli rakas vaan kasvattaa, vielki edaris saa suorittaa

Reissutarinoita, kannatuskarikoita

Aamuvapinoita, Sotkamossa ja Kouvolassa.

Ikuinen vappu liittarissa jatkuu

Haluun linjapaperin

Vielä vähän duunii, painan puita uuniin

Syvemmälle kepuun meen.”

Ei enää duunii, painan puita uuniin

Syvemmälle kepuun meen

Ja matka jatkuu

Apollolta Savvoon, Kuopiosta kottiinpäin

Ei enää duunii, painan noppii uuniin

Syvemmälle opintoihin meen.”

Kiitos.

Piiparinen ja Putula: YTHS-uudistus ei saa lässähtää laajentuessaan

Keskustaopiskelijoiden tämän ja ensi vuoden puheenjohtajat ovat huolissaan siitä, että YTHS-uudistuksen palveluverkon laajuus jää liian suppeaksi. Kun vuoden kuluttua 140 000 amk-opiskelijaa pääsee vihdoin tasa-arvoisen opiskelijaterveydenhuollon piiriin, niin järjestelmää koetellaan toden teolla. YTHS on tiedottanut uudistuksen tapahtuvan saavutettavuuden nimissä mutta uhkakuva on silti olemassa.

“Oli ilo kuulla eduskunnan panostavan uudistukseen 1,4 miljoonan euron lisärahoituksella. Erityinen kiitos valtiovarainvaliokunnassa vaikuttaneille. Tämä on kuitenkin kertaluontoinen joulupaketti”, huomauttaa tulevan vuoden puheenjohtaja Miriam Putula.

Puheenjohtajat toteavat, ettei nyt tehdyt panostukset vielä varmista opiskelijoiden yhdenvertaisia palveluita. Yliopisto-opiskelijoiden jonot eivät saa kasvaa ja amk-opiskelijoiden on päästävä sujuvien palveluiden piiriin. Tämä vaatii hallitukselta ja eduskunnalta jatkossakin rahallisia panostuksia.

“Ministeri Kiurun on varmistettava, että opiskelijoiden oma sote-uudistus toteutuu kattavasti. Valtio on merkittävä rahoittaja uudistuksen astuessa voimaan, ja samalla jokaisen opiskelijan on saatava rahoilleen vastinetta”, Keskustaopiskelijoiden väistyvä puheenjohtaja Auli Piiparinen linjaa.

Keskustaopiskelijat odottaa innolla alku vuodesta julkistettavaa YTHS-verkkoa. Toiveena on laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. Pientenkään korkeakouluyksiköiden kohdalla palvelut eivät saa karata liian kauas.

Lisätietoja:

Miriam Putula
puheenjohtaja 2020
Keskustaopiskelijat

Auli Piiparinen
puheenjohtaja 2019
Keskustaopiskelijat


puh. 050 3897 260

 

Keskustaopiskelijat vastaa HS:lle: “Maaseudun naiset synnyttämään” – vai sittenkin jotain muuta?

Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Lehmusvesi analysoi kolumnissaan “Keskustan opiskelijajärjestön feminismi uhkaa kääntyä maaseudun nuoria naisia vastaan” (HS 15.11.) Keskustaopiskelijoiden kannanottoa feministisestä aluepolitiikasta.

Kuten Lehmusvesi tekstissään huomioi, on kyseessä nimenomaan suomalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä kannanotto. Toimittaja vetää kuitenkin mutkia suoriksi väittäessään, että keskustaopiskelijat olisi taantumuksen puolella. Päinvastoin.

On väärin ymmärretty, että Keskustaopiskelijat tahtoisi nuorten naisten jäävän maaseudulle synnyttämään. Lehmusveden otsikko kaipaa siis oikaisua – Keskustaopiskelijat ei kannusta ketään synnytystalkoisiin vaan haluaa ihmisten saavuttavan tavoittelemansa lapsiluvun, oli se sitten nolla tai neljä. Keskustaopiskelijat on kannanotossaan haastamassa käsitystä, jossa nykyisen väestö- ja aluekehityksen ennusteet otettaisiin annettuna.

Keskustaopiskelijat on sosiaaliliberaali korkeakouluopiskelijoiden järjestö keskustan puolueperheessä, jonka tärkeimpiä arvoja on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Feminismi ei ole meille “muotisana” tai sanahelinää vaan tapa edistää tasa-arvoa niin yhteiskunnassa kuin vahvasti keskustan sisällä. Me marssimme muun muassa sateenkaarilipun alla ja tahdomme tasa-arvoiset mahdollisuudet ihmisen taustaan katsomatta.

Keskustaopiskelijat näkee feminismin osin myös intersektionaalisuuden kautta. Keskustellessa yhdenvertaisuudesta tulee näkyä myös muut taustatekijät kuin sukupuoli. Yhtälailla tulee kantaa huolta esimerkiksi nuorten miesten menestymisestä tai vaikkapa syrjäytyvistä nuorista. Yhteiskunnalliset rakenteet on luotava niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus unelmoida perheestä, korkeasta koulutuksesta, ammatista ja työelämästä ihmisen haaroväliin katsomatta. Muun muassa tähän feministisellä aluepolitiikalla halutaan pureutua.

Erityisesti työelämän epätasa-arvon takia feminismi sanana puolustaa paikkaansa. Naiset ovat edelleen altavastaajia esimerkiksi palkkatasa-arvon osalta. Samoin sukupuolittuneet koulutus- ja työmarkkinat on korjattava. Korkeasti kouluttautuneita naisia tarvitaan niin yrityksissä kuin niiden johdossa ja sekä maalla että kaupungissa. Koulutusalojen sukupuolittuminen on myös taklattavissa feministisellä politiikalla.

Feministisen aluepolitiikka ei ole pelkästään liittokokouksemme sanoitus, vaan se on nostettu esiin aiemminkin. Aluetutkija Timo Aron on nostanut esiin Suomen “demografisen neloshaasteen”. Tämä toteaa syntyvyyden alenenemisen, iäkkäiden ihmisten määrän kasvamisen ja työikäisten määrän laskemisen. Muuttoliike vahvistaa alueiden erilaistumista. Tähän aiheeseen pureutui myös HS:n toimittaja Marko Junkkari kommenttipuheenvuorossaan “Muuttoliike myllertää Suomen alueiden väestörakennetta – Minne ovat nuoret naiset kadonneet?”. (HS 25.8.)

Ratkaisuna tähän ongelmaan MTK:n johdonasiantuntija Tiina Perho esitti blogissaan “Elinkeino- ja aluepolitiikka feministisemmäksi?” (www.maaseutupolitiikka.fi, 12.9.) nimenomaan feminististä elinvoimapolitiikkaa.

Yhteinen tavoite on saada vähintään puolet nuoresta ikäluokasta korkeakoulutettua vuoteen 2030 mennessä. Liittokokouksen kannanotto oli avaus feminismin merkityksen kasvattamiseen myös aluepolitiikan saralla. Kaikilla on oltava oikeus valita oma asuinpaikkansa mutta huoli alueiden eriytymisestä on aito. Tätä asiaa voi tarkastella niin kaupunkien kuin maaseudun näkökulmasta. Lokerointi ei edistä tasa-arvoa.

Auli Piiparinen
puheenjohtaja 2019

Miriam Putula
puheenjohtaja 2020

Keskustaopiskelijat ry

Keskustaopiskelijoiden vastine HS:n toimittaja Jussi Lehmusveden kolumniin 15.11.

Keskustaopiskelijoiden liittokokous: Feministinen aluepolitiikka osaksi 2020-luvun Suomea

Keskustaopiskelijoiden Oulun liittokokous paaluttaa feministisen aluepolitiikan osaksi 2020-luvun Suomen kehitystä. Feministisellä aluepolitiikalla tarkoitetaan sitä, että sukupuoli ei tulevaisuuden Suomessa määritä asuinpaikkaa tai koulutusastetta. Keskustaopiskelijat näkee feministisen aluepolitiikan ratkaisuna alueiden eriytymiseen.

“Kyse on alueiden ja ihmisten tasa-arvosta, jonka pohjalla on jo pitkään kehittynyt rakennemuutos: kaupungistuminen, huoltosuhteen heikkeneminen sekä työn ja parisuhteen kohtaanto-ongelmat. Haastamme sekä keskustan puheenjohtaja ja elinkeinoministeri Katri Kulmunin että korkeakouluista vastaavan tiedeministeri Hanna Kososen etsimään tähän ongelmaan ratkaisuja”,  linjaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittu Miriam Putula.

“Feministisellä aluepolitiikalla haemme ratkaisua alueiden polarisoitumiseen. Nuoret aikuiset ovat avainryhmä, jonka avulla ratkaistaan kärjistynyt poliittinen ilmapiiri, alueiden elinvoima ja väestökehityksen tuomat haasteet. On huolestuttavaa, että esimerkiksi Kainuussa tuhatta miestä kohti on 780 naista”, lisää liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittu Janne Mäkinen.

Korkeakouluun hakevia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Keskustaopiskelijat näkee, että tämä on huomioitava uudessa koulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa. Hankittua osaamista on opiskeluiden jälkeen oltava mahdollista hyödyntää ympäri Suomen. Työn tekemisen ei tarvitse olla paikkaan sidottua. Esimerkiksi korkeaa osaamista vaativien työpaikkojen monipaikkaisuuden edistäminen voi olla osa Suomen uudistuvaa työelämää. Vapaus valita oma kotiseutu tulee ottaa vakavasti.

Liittokokous huomauttaa, että Keskusta on jo esittänyt yhdeksi keinoksi alueellistavaa opintolainan hyvitysjärjestelmää. Keväällä hallitusta muodostettaessa puolue vastasi hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksiin näin: “Heikon väestökehityksen alueilla työskenteleville tulee ottaa käyttöön erillinen opintolainan hyvitysjärjestelmä, joka edistäisi osaavan työvoiman saatavuutta.”

“Tämä linjaus olisi yksi keino parantaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Naapurimaassamme Norjassa alueellinen hyvitysjärjestelmä on jo toiminnassa – nyt on meidän ja ministereidemme aika tarttua toimeen ja sanoista tekoihin!” kehottaa Keskustaopiskelijoiden 2. varapuheenjohtajaksi valittu Eveliina Leskelä.

Feministisellä aluepolitiikalla Keskustaopiskelijat uskoo olevan positiivinen vaikutus myös maamme syntyvyyden kehitykseen. Ikäpolvien välinen kuilu ja kohtaanto-ongelma on syventynyt nuorten naisten pakkautuessa kaupunkeihin ja nuorten miesten jäädessä harvempaan asutulle seudulle. Vuonna 2018 julkaistun perhebarometrin mukaan miehille yksi syy lapsettomuuteen onkin seurustelukumppanin puute. Keskustaopiskelijat korostaa, että sukupuolesta tai taustasta riippumatta jokaisella tulee olla mahdollisuus korkeakouluttautua.

Lisätietoja:

Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaksi 2020

Eveliina Leskelä, Miriam Putula ja Janne Mäkinen.

Keskustaopiskelijoiden liittokokous Oulussa on tehnyt henkilövalintansa vuodelle 2020. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin logopediaa Oulun Yliopistossa opiskeleva Miriam Putula. Putula toimii tällä hetkellä yliopistonsa ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Liiton 1.varapuheenjohtajaksi valittiin Janne Mäkinen Rovaniemeltä ja 2.varapuheenjohtajaksi Eveliina Leskelä Oulusta.

“Uusi tavoiteohjelmamme linjaa 2020-luvun yhdeksi suurimmaksi tehtäväksi syrjäytymisen ehkäisyn. Huomio on kiinnitettävä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun läpäisyn parantamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon on saatava lisää henkilökuntaa. Korkeakouluissa YTHS huutaa lisää resursseja, kun se laajentuu 2021 myös amk-opiskelijoille”, vastavalittu puheenjohtaja Miriam Putula linjaa.

Tavoiteohjelman nostaa Keskustaopiskelijoiden tavoitteiksi sekä koulutuksen saavutettavuuden ja laadun parantamisen että opiskelijoiden toimeentulon muodoksi perustulon. Sivistys, yhdenvertaisuus ja demokratian vahvistaminen on pohjana yhteiskunnan kehittämiselle.

Pe­rus­kou­lu-uudistus oli hyvä esi­merk­ki kou­lu­tuk­sen tasa-ar­voisesta to­teu­tu­mi­ses­ta kaik­ille. Nyt se samankaltainen yhdenvertaisuusre­for­mi pi­täi­si saa­da ulot­tet­tua muil­le­kin kou­lu­tu­sas­teil­le. Sivistys on nähtävä keskustan vastauksena suurimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin”, Putula lisää.

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi vuodelle 2020 valittiin Arttu Laaksonen (Jyväskylän Yliopisto), Susanna Laitila (Vaasan yliopisto), Joonas Paavilainen (Helsingin Yliopisto) ja Ella-Sisko Veteläinen (Itä-Suomen Yliopisto, Kuopio).

9.-10. marraskuuta pidetty liittokokous hyväksyi tavoiteohjelman lisäksi liiton uuden koulutuspoliittisen ohjelman. Liittokokouksen kannanotto ja uudet ohjelmat julkaistaan alkuviikon aikana.

Lisätietoja:

Helsingin Keskustaopiskelijat: Haloo UniCafe – tutkittu tieto ja opiskelijat mukaan päätöksentekoon!

Helsingin Keskustaopiskelijat on tyrmistyneitä Unicafen päätöksestä lopettaa naudanlihan tarjoilu ravintoloissaan. Tavoitteesta pienentää ruoan hiilidioksidipäästöjä keskustaopiskelijat ovat täysin samaa mieltä. Nyt päätöksessä ei kuitenkaan ole huomioitu tutkittua tietoa kotimaisen lihan ympäristövaikutuksista.

“Maatalous-metsätieteiden kandidaattina, Helsingin Yliopiston opiskelijana ja edustajiston jäsenenä en voi kuin ihmetellä tätä päätöstä. Omassa yliopistossamme tehdään jatkuvasti tutkimusta ruuantuotannon ilmastovaikutuksia. Näiden tutkimusten tulosten perusteella kotimaisen naudanlihan ympäristövaikutus on selvästi vähäisempi kuin rajojemme ulkopuolella tuotetun. Ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää vaihtamalla kaikki liha 100% kotimaiseen lihaan”, kommentoi opiskelijaedustaja Eeva Linnainmaa huolestuneena.

Helsingin Keskustaopiskelijat antavat pyyhkeitä myös päätöksen syntyprosessista. Vaikka opiskelijat itse omistavat Unicafen ylioppilaskunnan kautta, niin asiaa ei ole ollut kuitenkaan mitenkään käsitelty nyt omistajien eli opiskelijoiden parissa ylioppilaskunnan edustajiston tai hallituksen keskuudessa.

“Nostamme ehdottomasti peukun kasvisruoan tarjonnan kasvattamiselle. Nyt järki käteen, ja katse tutkittuun kokonaisuuteen, kotimaisuusasteeseen ja myös kotimaisiin kasviksiin ja lihankorvikkeisiin”, täräyttää Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Helsingin Keskustaopiskelijat myös peräänkuuluttavat ruokavalion ja siihen liittyvien valintojen olevan jokaisen henkilökohtaisia valintoja, joihin on tarjottava puolueettomia vaihtoehtoja. Kyseessä on päätös, joka vaikuttaa tuhansien opiskelijoiden ruokavalioon, ruokailutottumuksiin ja siten myös ajatusmaailmaan. Se, että naudanlihan käytöstä luopumista markkinoidaan ympäristösyillä, vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja vie pahimmillaan pohjaa niiltä tutkimuksilta, joissa kotimaisen naudanlihan päästöt on todettu pieniksi. Eli tutkimuksilta, joita Helsingin yliopistossa tehdään päivittäin.

“Suomalainen nauta hyödyntää ihmisravinnoksi kelpaamatonta nurmea, joka toimii myös merkittävänä hiilidioksidin sitojana näillä leveyksillä. Lehmät myös pidentävät ravintoketjujamme hyödyntämällä muun ravinnon tuotannon sivuvirtoja kuten esimerkiksi rypsiöljystä sivutuotteena tulevaa rypsirouhetta, oluentuotannosta tulevaa mäskiä ja sokerintuotannosta tuleva melassia”, huomauttaa Linnainmaa.

“Ilmastokeskustelu on tarpeellista mutta surullista on huomata syyttävän sormen osuvan liian helposti suomalaiseen viljelijään tai alaa opiskelevaan. Meillä on tahto, tieto ja tutkimus tukena tehdä ympäristölle parasta. Siihen, miten YLVAn hallituksen ravintolatoiminta on opiskelijajäsentensä kanssa asiasta keskustellut, en osaa ottaa kantaa, mutta mielestäni päätös olisi vaatinut tuekseen laajemman otoksen. Vaadin, että tästä nyt käydään keskustelua”, päättää Linnainmaa.

 Lisätietoja:
Eeva Linnainmaa
+35840 4186 271

 

Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Huom! Poistettu ja korjattu väärä väittämä Piiparisen kommentista:
“Aamun uutisessa kuitenkin kerrotaan, miten naudanliha aiotaan korvata nimenomaan broilerilla sekä possulla. Esimerkiksi WWF:n vuonna 2017 tuottaman ruokaoppaan mukaan tehotuotetun kanan ja porsaan hiilidioksidipäästöt ovat jopa korkeammat kuin suomalaisen naudanlihan.”

Nuorkeskustan Mäkeläinen ja Piiparinen: Kouluväkivallasta puhuttava sen oikealla nimellä

Koulukiusaaminen vaikutukset ovat jälleen näkyneet uutena surullisena tragediana Suomen historiassa. Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajat tuomitsevat jyrkästi koulukiusaamisen, ja vaativat, että aihe otetaan viimein tosissaan. On uskallettava puhua kouluväkivallasta koulukiusaamisen sijaan.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaamisen määrä on laskenut viime vuosina, mutta edelleen 25 prosenttia kyselyyn vastanneista on kokenut kiusaamista koulupolkunsa aikana. THL:n kysely pureutui ensimmäistä kertaa myös koululaisten ja nuorten opiskelijoiden kokemaan fyysiseen väkivaltaan. Vastaajista 17 prosenttia on kokenut sen uhkaa vuoden aikana.

 

“Sivistys-Suomessa kenenkään koulupolku ei saa murtua koulukiusaamisen takia. Riittävät resurssit sekä lasten että nuorten mielenterveyspalveluihin on löydyttävä. Jokainen prosentti kiusaamistilastoissa on liikaa“, tuomitsee Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.


“On yhteiskunnallemme kestämätöntä, kuinka vuodesta toiseen osaa kiusaamistapauksista vähätellään. Väkivalta on aina väärin tapahtuipa se koulussa, kotona tai kadulla kulkiessa ja olipa se henkistä tai fyysistä. Nyt on aika puhua kiusaamisesta sen oikealle nimellä – väkivaltana”, painottaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

 

Nuorkeskustan johtajat ovat erityisen huolissaan henkisen väkivallan roolista koulumaailmassa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvat syrjintä ja haukkuminen eivät katso aikaa tai paikkaa. Lapset ovat koko peruskouluaikansa kasvun ja kehityksen kriittisessä vaiheessa, jolloin on erityisen helppo tehdä pysyvää vahinkoa ihmisen psyykelle.

 

“Fyysisen kouluväkivallan puolella muodot ovat usein samoja, jotka aikuisten maailmassa ovat johtaneet aina lievistä törkeisiin pahoinpitelysyytteisiin ja lähestysmiskieltojen langettamisiin. Lasten henkinen väkivalta voi olla kovaa ja jyrkkää, ja aikuisten maailmassa samankaltaisista tapahtumista saatettaisiin puhua esimerkiksi kunnianloukkauksina. Väkivallan seuraukset ovat kauaskantoisia”, Mäkeläinen huomauttaa.

 

Vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuoden iässä, on jo sitä ennen tapahtuneista teoista uskallettava puhua kiusaamisen vakavuuden takia väkivaltana.

 

“Kouluväkivalta on äärimmäinen uhka sukupolvien terveydelle. Vaieta ei voi myöskään korkeakouluissa tai työelämässä tapahtuvasta kiusaamisesta. Tälle kaikelle on tultava loppu”, päättää Piiparinen.

 

Lisätietoja:

Suvi Mäkeläinen ja Auli Piiparinen.

Keskustaopiskelijat: “Reilut ja avoimet vaalit kuuluvat opiskelijapolitiikkaan”

Keskustaopiskelijat ei neuvottele tänä vuonna Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokouksen henkilövalinnoista. Järjestö korostaa kulttuurin muutoksen olevan toivottava demokratian ja avoimuuden hengessä. Vallan liittokokouksen henkilövalinnoista pitää olla aidosti liittokokousedustajilla, ei pienellä porukalla suljettujen ovien takana.

“Kuten Keskustaopiskelijat liittona, myös Suomen ylioppilaskuntien liitto on monelle ensimmäinen paikka kasvaa, olla ehdolla ja vaikuttaa. Haluamme tukea vaalin avoimuutta, ja haastamme samalla muut kokouksen ryhmittymät kertomaan etukäteen aikovatko he neuvotella vai eivät”, penää Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Keskustaopiskelijat kokee neuvottelujärjestelmän pahimmillaan asettavan ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla samanlainen oikeus vakuuttaa liittokokousedustajat osaamisellaan johtaa, linjata ja kuunnella. SYL onkin vuosien saatossa kehittänyt liittokokouksen vaalia avoimempaan suuntaan, ja pitänyt esimerkillisesti huolta myös ehdokkaiden jaksamisesta. Neuvottelukulttuurin muutokseen tarvitaan nyt kuitenkin kaikkia.

“Näen neuvotteluista luopumisen myös vapauttavan keskustelua kampanjointiin. Kukaan ei voi olla varma valinnastaan. Liittokokous on vielä viimeinen paikka kohdata äänestäjä silmästä silmään, vertailla ehdokkaita ja vaihtaa ajatuksia. Vapaus valita kenelle antaa äänensä on tärkein demokratiatekijä”, paaluttaa puheenjohtaja Piiparinen.

Keskustaopiskelijat korostaa ettei liiton kanta ylioppilaskuntien liiton neuvottelukulttuuriin ole epäluottamuslause nykyistä tai menneitä SYL:n hallituksia kohtaan, vaan tahdon ilmaisu avoimempaa tulevaisuutta varten.

Lisätietoja:
Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Lähde ehdolle syksyn edustajistovaaleihin!

Yliopistojen ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat valitsevat jälleen tänä syksynä opiskelijat edustamaan ja edistämään opiskelijan arkea korkeakouluissa kautta maan. Edustajistovaaleissa opiskelijoiden äänestämä edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa oman opiskelijayhteisösi sisällä. Paljonko on ylioppilas-/opiskelijakunnan jäsenmaksu? Onko kampuksen ovet avoinna opiskeluun 24/7? Saatko opiskelijaravintoloista tarpeeksi kotimaista ja kasvista? Löytyykö kaupungista tarpeeksi tilaa opiskelija-asunnoille tai opiskelijatapahtumille?

Tänä vuonna vaalit käydään kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa poislukien Helsingin (HYY) ja Tampereen (TREY) ylioppilaskunnat, joissa vaalit käydään aina parillisina vuosina. Ylioppilaskunnat valitsee edustajiston kahdeksi vuodeksi, opiskelijakunnat taas vuodeksi kerrallaan. Äänioikeutettuja vaaleissa on kaikki yliopisto-opiskelijat, ja ammattikorkeakouluissa kaikki opiskelijakuntien jäsenet.

Keskustaopiskelijat ovat olleet jo vuosikymmeniä korkeakoulujensa opiskelijaliikkeiden keskeinen muutosvoima. Tällä hetkellä olemme suurimpia poliittisia ryhmittymiä Lapin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen ylioppilaskunnissa. Oletko sinä seuraava opiskelijan ääni? Tervetuloa ehdolle!

Aikataulut

Ehdolle asettumisen aika on nyt. Ota yhteyttä edustajistovaaleista vastaavaamme Kimmo Mäkelään, hän neuvoo ja opastaa kysymyksessä kuin kysymyksessä!

Vaalit käydään useissa ylioppislaskunnissa ja opiskelijakunnissa 6.11. Äänestysaika vaihtelee paikkakunnittain, tarkemmat tiedot saat oman ylioppilaskuntasi/opiskelijakuntasi vaalikuulutuksesta.

Hyvä tietää

Ehdolle asettuaksesi sinun ei tarvitse olla Keskustaopiskelijoiden jäsen, mutta yhdyt paikallisten listojen arvoihin ja teemoihin. Meidät löydät kampuksilta ja koulusi järjestöpäiviltä, soittamalla tai viestittämällä osaston puheenjohtajalle (tähän hyperlinkki osastojen pj-sivulle) pääset varmasti perille.

Vaikuta elämääsi. Tunnusta väriä. Lähde ehdolle.

Ilmoita itsesi tai ystäväsi kiinnostus tämän lomakkeen kautta tai ottamalla yhteyttä Kimmoon tai Jaakkoon.

Kimmo Mäkelä
edustajistovaalikoordinaattori
Keskustaopiskelijat

040 775 9813

Jaakko Mäki-Petäjä
pääsihteeri
Keskustaopiskelijat

045 6569264

Keskustaopiskelijat: Kosonen pelasti korkeakoulut ja koko sivistys-Suomen

Keskustaopiskelijat hurraa hallituksen budjettiriihen päätökselle nostaa korkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla jo ensi vuoden budjettiin. Tätä panostusta keskustalainen tiedeministeri Hanna Kosonen ja koko korkeakoulukenttä vaati aiheesta. Kun indeksikorotukset lasketaan mukaan on summa korkeakouluille yhteensä 127 miljoonaa.

“Sivistys-Suomelle on annettu nyt uusi suunta, iso kiitos Hannalle pitkäjänteisestä työstä asian tiimoilta. Korkeakoulutuksen merkitys on tärkeä ennen kaikkea opiskelijoille mutta kiistattoman hyödyllistä niin alueille, tieteelle kuin työllisyydellekin. Tälle summalle kelpaa tuulettaa”, iloitsee Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen hymyillen.

Tämän lisäksi Keskustaopiskelijat ovat tyytyväisiä hallituksen esitykseen nostaa perheellisten opiskelijoiden opintotuen huoltajakorotusta, ja näin helpottaa opiskelijoiden arkea.

Lisätietoja:

Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260


HUOM! Summa korjattu 137 miljoonasta eurosta 127 miljoonaan euroon.

Yhteystiedot

© 2020 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »