Helsingin Keskustaopiskelijat: Haloo UniCafe – tutkittu tieto ja opiskelijat mukaan päätöksentekoon!

Helsingin Keskustaopiskelijat on tyrmistyneitä Unicafen päätöksestä lopettaa naudanlihan tarjoilu ravintoloissaan. Tavoitteesta pienentää ruoan hiilidioksidipäästöjä keskustaopiskelijat ovat täysin samaa mieltä. Nyt päätöksessä ei kuitenkaan ole huomioitu tutkittua tietoa kotimaisen lihan ympäristövaikutuksista.

“Maatalous-metsätieteiden kandidaattina, Helsingin Yliopiston opiskelijana ja edustajiston jäsenenä en voi kuin ihmetellä tätä päätöstä. Omassa yliopistossamme tehdään jatkuvasti tutkimusta ruuantuotannon ilmastovaikutuksia. Näiden tutkimusten tulosten perusteella kotimaisen naudanlihan ympäristövaikutus on selvästi vähäisempi kuin rajojemme ulkopuolella tuotetun. Ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää vaihtamalla kaikki liha 100% kotimaiseen lihaan”, kommentoi opiskelijaedustaja Eeva Linnainmaa huolestuneena.

Helsingin Keskustaopiskelijat antavat pyyhkeitä myös päätöksen syntyprosessista. Vaikka opiskelijat itse omistavat Unicafen ylioppilaskunnan kautta, niin asiaa ei ole ollut kuitenkaan mitenkään käsitelty nyt omistajien eli opiskelijoiden parissa ylioppilaskunnan edustajiston tai hallituksen keskuudessa.

“Nostamme ehdottomasti peukun kasvisruoan tarjonnan kasvattamiselle. Nyt järki käteen, ja katse tutkittuun kokonaisuuteen, kotimaisuusasteeseen ja myös kotimaisiin kasviksiin ja lihankorvikkeisiin”, täräyttää Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Helsingin Keskustaopiskelijat myös peräänkuuluttavat ruokavalion ja siihen liittyvien valintojen olevan jokaisen henkilökohtaisia valintoja, joihin on tarjottava puolueettomia vaihtoehtoja. Kyseessä on päätös, joka vaikuttaa tuhansien opiskelijoiden ruokavalioon, ruokailutottumuksiin ja siten myös ajatusmaailmaan. Se, että naudanlihan käytöstä luopumista markkinoidaan ympäristösyillä, vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja vie pahimmillaan pohjaa niiltä tutkimuksilta, joissa kotimaisen naudanlihan päästöt on todettu pieniksi. Eli tutkimuksilta, joita Helsingin yliopistossa tehdään päivittäin.

“Suomalainen nauta hyödyntää ihmisravinnoksi kelpaamatonta nurmea, joka toimii myös merkittävänä hiilidioksidin sitojana näillä leveyksillä. Lehmät myös pidentävät ravintoketjujamme hyödyntämällä muun ravinnon tuotannon sivuvirtoja kuten esimerkiksi rypsiöljystä sivutuotteena tulevaa rypsirouhetta, oluentuotannosta tulevaa mäskiä ja sokerintuotannosta tuleva melassia”, huomauttaa Linnainmaa.

“Ilmastokeskustelu on tarpeellista mutta surullista on huomata syyttävän sormen osuvan liian helposti suomalaiseen viljelijään tai alaa opiskelevaan. Meillä on tahto, tieto ja tutkimus tukena tehdä ympäristölle parasta. Siihen, miten YLVAn hallituksen ravintolatoiminta on opiskelijajäsentensä kanssa asiasta keskustellut, en osaa ottaa kantaa, mutta mielestäni päätös olisi vaatinut tuekseen laajemman otoksen. Vaadin, että tästä nyt käydään keskustelua”, päättää Linnainmaa.

 Lisätietoja:
Eeva Linnainmaa
+35840 4186 271

 

Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Huom! Poistettu ja korjattu väärä väittämä Piiparisen kommentista:
“Aamun uutisessa kuitenkin kerrotaan, miten naudanliha aiotaan korvata nimenomaan broilerilla sekä possulla. Esimerkiksi WWF:n vuonna 2017 tuottaman ruokaoppaan mukaan tehotuotetun kanan ja porsaan hiilidioksidipäästöt ovat jopa korkeammat kuin suomalaisen naudanlihan.”

Nuorkeskustan Mäkeläinen ja Piiparinen: Kouluväkivallasta puhuttava sen oikealla nimellä

Koulukiusaaminen vaikutukset ovat jälleen näkyneet uutena surullisena tragediana Suomen historiassa. Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajat tuomitsevat jyrkästi koulukiusaamisen, ja vaativat, että aihe otetaan viimein tosissaan. On uskallettava puhua kouluväkivallasta koulukiusaamisen sijaan.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaamisen määrä on laskenut viime vuosina, mutta edelleen 25 prosenttia kyselyyn vastanneista on kokenut kiusaamista koulupolkunsa aikana. THL:n kysely pureutui ensimmäistä kertaa myös koululaisten ja nuorten opiskelijoiden kokemaan fyysiseen väkivaltaan. Vastaajista 17 prosenttia on kokenut sen uhkaa vuoden aikana.

 

“Sivistys-Suomessa kenenkään koulupolku ei saa murtua koulukiusaamisen takia. Riittävät resurssit sekä lasten että nuorten mielenterveyspalveluihin on löydyttävä. Jokainen prosentti kiusaamistilastoissa on liikaa“, tuomitsee Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.


“On yhteiskunnallemme kestämätöntä, kuinka vuodesta toiseen osaa kiusaamistapauksista vähätellään. Väkivalta on aina väärin tapahtuipa se koulussa, kotona tai kadulla kulkiessa ja olipa se henkistä tai fyysistä. Nyt on aika puhua kiusaamisesta sen oikealle nimellä – väkivaltana”, painottaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

 

Nuorkeskustan johtajat ovat erityisen huolissaan henkisen väkivallan roolista koulumaailmassa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvat syrjintä ja haukkuminen eivät katso aikaa tai paikkaa. Lapset ovat koko peruskouluaikansa kasvun ja kehityksen kriittisessä vaiheessa, jolloin on erityisen helppo tehdä pysyvää vahinkoa ihmisen psyykelle.

 

“Fyysisen kouluväkivallan puolella muodot ovat usein samoja, jotka aikuisten maailmassa ovat johtaneet aina lievistä törkeisiin pahoinpitelysyytteisiin ja lähestysmiskieltojen langettamisiin. Lasten henkinen väkivalta voi olla kovaa ja jyrkkää, ja aikuisten maailmassa samankaltaisista tapahtumista saatettaisiin puhua esimerkiksi kunnianloukkauksina. Väkivallan seuraukset ovat kauaskantoisia”, Mäkeläinen huomauttaa.

 

Vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuoden iässä, on jo sitä ennen tapahtuneista teoista uskallettava puhua kiusaamisen vakavuuden takia väkivaltana.

 

“Kouluväkivalta on äärimmäinen uhka sukupolvien terveydelle. Vaieta ei voi myöskään korkeakouluissa tai työelämässä tapahtuvasta kiusaamisesta. Tälle kaikelle on tultava loppu”, päättää Piiparinen.

 

Lisätietoja:

Suvi Mäkeläinen ja Auli Piiparinen.

Keskustaopiskelijat: “Reilut ja avoimet vaalit kuuluvat opiskelijapolitiikkaan”

Keskustaopiskelijat ei neuvottele tänä vuonna Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokouksen henkilövalinnoista. Järjestö korostaa kulttuurin muutoksen olevan toivottava demokratian ja avoimuuden hengessä. Vallan liittokokouksen henkilövalinnoista pitää olla aidosti liittokokousedustajilla, ei pienellä porukalla suljettujen ovien takana.

“Kuten Keskustaopiskelijat liittona, myös Suomen ylioppilaskuntien liitto on monelle ensimmäinen paikka kasvaa, olla ehdolla ja vaikuttaa. Haluamme tukea vaalin avoimuutta, ja haastamme samalla muut kokouksen ryhmittymät kertomaan etukäteen aikovatko he neuvotella vai eivät”, penää Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Keskustaopiskelijat kokee neuvottelujärjestelmän pahimmillaan asettavan ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla samanlainen oikeus vakuuttaa liittokokousedustajat osaamisellaan johtaa, linjata ja kuunnella. SYL onkin vuosien saatossa kehittänyt liittokokouksen vaalia avoimempaan suuntaan, ja pitänyt esimerkillisesti huolta myös ehdokkaiden jaksamisesta. Neuvottelukulttuurin muutokseen tarvitaan nyt kuitenkin kaikkia.

“Näen neuvotteluista luopumisen myös vapauttavan keskustelua kampanjointiin. Kukaan ei voi olla varma valinnastaan. Liittokokous on vielä viimeinen paikka kohdata äänestäjä silmästä silmään, vertailla ehdokkaita ja vaihtaa ajatuksia. Vapaus valita kenelle antaa äänensä on tärkein demokratiatekijä”, paaluttaa puheenjohtaja Piiparinen.

Keskustaopiskelijat korostaa ettei liiton kanta ylioppilaskuntien liiton neuvottelukulttuuriin ole epäluottamuslause nykyistä tai menneitä SYL:n hallituksia kohtaan, vaan tahdon ilmaisu avoimempaa tulevaisuutta varten.

Lisätietoja:
Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Lähde ehdolle syksyn edustajistovaaleihin!

Yliopistojen ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat valitsevat jälleen tänä syksynä opiskelijat edustamaan ja edistämään opiskelijan arkea korkeakouluissa kautta maan. Edustajistovaaleissa opiskelijoiden äänestämä edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa oman opiskelijayhteisösi sisällä. Paljonko on ylioppilas-/opiskelijakunnan jäsenmaksu? Onko kampuksen ovet avoinna opiskeluun 24/7? Saatko opiskelijaravintoloista tarpeeksi kotimaista ja kasvista? Löytyykö kaupungista tarpeeksi tilaa opiskelija-asunnoille tai opiskelijatapahtumille?

Tänä vuonna vaalit käydään kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa poislukien Helsingin (HYY) ja Tampereen (TREY) ylioppilaskunnat, joissa vaalit käydään aina parillisina vuosina. Ylioppilaskunnat valitsee edustajiston kahdeksi vuodeksi, opiskelijakunnat taas vuodeksi kerrallaan. Äänioikeutettuja vaaleissa on kaikki yliopisto-opiskelijat, ja ammattikorkeakouluissa kaikki opiskelijakuntien jäsenet.

Keskustaopiskelijat ovat olleet jo vuosikymmeniä korkeakoulujensa opiskelijaliikkeiden keskeinen muutosvoima. Tällä hetkellä olemme suurimpia poliittisia ryhmittymiä Lapin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen ylioppilaskunnissa. Oletko sinä seuraava opiskelijan ääni? Tervetuloa ehdolle!

Aikataulut

Ehdolle asettumisen aika on nyt. Ota yhteyttä edustajistovaaleista vastaavaamme Kimmo Mäkelään, hän neuvoo ja opastaa kysymyksessä kuin kysymyksessä!

Vaalit käydään useissa ylioppislaskunnissa ja opiskelijakunnissa 6.11. Äänestysaika vaihtelee paikkakunnittain, tarkemmat tiedot saat oman ylioppilaskuntasi/opiskelijakuntasi vaalikuulutuksesta.

Hyvä tietää

Ehdolle asettuaksesi sinun ei tarvitse olla Keskustaopiskelijoiden jäsen, mutta yhdyt paikallisten listojen arvoihin ja teemoihin. Meidät löydät kampuksilta ja koulusi järjestöpäiviltä, soittamalla tai viestittämällä osaston puheenjohtajalle (tähän hyperlinkki osastojen pj-sivulle) pääset varmasti perille.

Vaikuta elämääsi. Tunnusta väriä. Lähde ehdolle.

Ilmoita itsesi tai ystäväsi kiinnostus tämän lomakkeen kautta tai ottamalla yhteyttä Kimmoon tai Jaakkoon.

Kimmo Mäkelä
edustajistovaalikoordinaattori
Keskustaopiskelijat

040 775 9813

Jaakko Mäki-Petäjä
pääsihteeri
Keskustaopiskelijat

045 6569264

Keskustaopiskelijat: Kosonen pelasti korkeakoulut ja koko sivistys-Suomen

Keskustaopiskelijat hurraa hallituksen budjettiriihen päätökselle nostaa korkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla jo ensi vuoden budjettiin. Tätä panostusta keskustalainen tiedeministeri Hanna Kosonen ja koko korkeakoulukenttä vaati aiheesta. Kun indeksikorotukset lasketaan mukaan on summa korkeakouluille yhteensä 127 miljoonaa.

“Sivistys-Suomelle on annettu nyt uusi suunta, iso kiitos Hannalle pitkäjänteisestä työstä asian tiimoilta. Korkeakoulutuksen merkitys on tärkeä ennen kaikkea opiskelijoille mutta kiistattoman hyödyllistä niin alueille, tieteelle kuin työllisyydellekin. Tälle summalle kelpaa tuulettaa”, iloitsee Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen hymyillen.

Tämän lisäksi Keskustaopiskelijat ovat tyytyväisiä hallituksen esitykseen nostaa perheellisten opiskelijoiden opintotuen huoltajakorotusta, ja näin helpottaa opiskelijoiden arkea.

Lisätietoja:

Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260


HUOM! Summa korjattu 137 miljoonasta eurosta 127 miljoonaan euroon.

Keskustaopiskelijat: Tulevaisuusbudjetti ja tuhannen taalan paikka

Keskustaopiskelijat vaatii budjettiriiheen kokoontuneelta hallitukselta koulutuksen määrärahojen nostoa. Tämän jälkeen on Keskustaopiskelijoiden mielestä kaikkien puolueiden kokoonnuttava keskustan ministeri Hanna Kososen johdolla linjaamaan koulutuksen rahoituksen pysyvyydestä ja tulevaisuustarpeista.

“Korkeakoulujen perusrahoituksen nosto täysimääräisenä hallitusohjelmassa linjatun mukaan on avain koko Suomen kehitykselle. Kovakorvaisuuteen koulutuskenttää kohtaan ei nyt ole vara. Samalla on tähdättävä pidempään linjaan” puuskahtaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Keskustaopiskelijat muistuttaa niin keskustan ministereitä kuin kansanedustajia korjausvelasta Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan. Nyt on sauma muuttaa suuntaa ja antaa toivoa alueelle kuin alueelle työvoimasta ja osaamisesta.

“Samalla kun budjetissa puhutaan suurista kokonaisuuksista, on hyvä muistaa kaiken keskiössä oleva ihminen. Puheenjohtaja Katri Kulmunin johdolla on selkeästi otettu nyt ihmisyyslinja. Lapsiperheköyhyyteen puuttuminen muun muassa perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotusta nostamalla on erittäin tervetullutta” iloitsee Piiparinen.

Lisätietoja:

Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Keskustaopiskelijat: Muistilista uudelle puheenjohtajalle ja rivit suoraksi sunnuntain jälkeen

Viikonloppuna käytävä Keskustan ylimääräinen puoluekokous nostaa tällä hetkellä tunteita pintaan enemmän kuin koskaan. Huomisen kokouksen lisäksi Keskustaopiskelijat haluaa kääntää katseet jo puoluekokouksen jälkeiseen aikaan. Valittu puheenjohtaja tarvitsee tuekseen kaikki keskustalaiset, ja rivit on saatava ensi viikosta alkaen yhteistyöhön uuden keskustan askeleita maalaamaan.

“Sunnuntai on kaikille ennen kaikkea oikeus levähtää tiiviin kampanjoinnin jälkeen. Hopealle jääneelle kampanjatiimille se sisältää varmasti vielä pettymystä ja surua. Mutta maanantaina on viimeistään sisuunnuttava demokraattisesta tuloksesta, ja puhallettava yhteen hiileen. Keskustan uusi nousu tapahtuu vain ja ainoastaan kokonaisena joukkueena” huomauttaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Samalla Keskustaopiskelijat korostaa puolueen olevan myös linjoiltaan uuden taitteessa. Liitto haluaa rohkaista uutta puheenjohtajaaa työhön erityisesti alla olevien asioiden puolesta.

  1. Valittu puheenjohtaja on ensisijaisesti aina keskustan puheenjohtaja, ei hallituksen ministeri.
  2. Keskusta rohkenee puheenjohtajan johdolla käydä keskusteluja sisäisesti niin yhdistävistä kuin jakavista mielipiteistä.
  3. Arvomme ihmisyydestä, sivistyksestä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta konkretisoituvat tekoina eduskunnassa, maakunnissa ja kunnissa.
  4. Perustulo ja ihmisten sosiaaliturvan uudistaminen otetaan keskustan yhteiskunnalliseksi kärjeksi 2020-luvulla.
  5. Keskusta on vihreä liike, jonka yksi suurimpia tehtäviä politiikassa on torjua ilmaston lämpenemistä.


Keskustaopiskelijat korostaa, että Kouvolan puoluekokouksessa jokaisella edustajalla on käytössään yksi ääni. Sen käytöstä valta ja vastuu on puoluekokousedustajan oma. Päätös on henkilökohtainen, ja jokaiselle pitää antaa vapaus olla sitä mieltä kuin parhaaksi tuntee. Keskustaopiskelijat ei ota ota liittona kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta mutta kannustaa jäseniään valitsemaan ehdokkaansa oman pohdinnan ja arvojen kautta.

“Uskomme, että molempien johdolla keskusta saa uuden alun, ja hyvän johtajan kohti uutta vuosikymmentä. Sekä Antti että Katri ovat nuorkeskustan kasvattamia, ja tietävät myös opiskelijaliiton tarpeet. Me olemme valmiita yhteisen keskustan rakentamiseen kumman tahansa johdolla”, summaa Keskustaopiskelijoiden Piiparinen.

Lisätietoja:
Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+358 50 3897 260

Keskustaopiskelijat: Budjettiriihi paljastaa Rinteen hallituksen todellisen karvan

Valtiovarainministeriön esityksestä käynnistynyt budjettikeskustelu on nostanut korkeakoulukentän karvat ansaitusti pystyyn. Keskustaopiskelijat vaatii keskustaa ottamaan kärjekseen korkeakoulujen perusrahoituksen noston täysimääräisenä hallitusohjelmassa linjatun mukaan.

“Olen huolissani, mitä ja kuinka paljon, vappusatasten ohessa on enää mahdollista priorisoida. Alijäämäinen budjetti ja koulutuskentän hätähuutoon vastaamattomuus syö sukupolvien tulevaisuususkoa, ei kasvata sitä”, huomauttaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

“Samalla vetoamme budjetista ensi viikon tiistaina kokoustavaan keskustan eduskuntaryhmään. Koulutuksen laadun ja rahoituksen turvaaminen ympäri Suomen on parasta aluepolitiikkaa, ja vastaa myös työmarkkinoiden osaamispulaan. Jollei keskusta priorisoi koulutusta nyt, kun meillä on vielä asiasta vastaava ministeri, niin milloin?” ärähtää Piiparinen.

Keskustaopiskelijat näkee käydyn keskustelu korkeakoulujen rahoituksen nostosta hyvänä, ja korostavat prosessin olevan vielä kesken. Nyt ministeriöt käyvät keskinäiset neuvottelunsa, ja sen jälkeen koko hallitus laatii budjettiesityksen eduskunnalle hyväksyttäväksi. Kuukauden päästä käytävä budjettiriihi näyttää puolueiden ja hallituksen todelliset prioriteetit. On liian aikaista huudella hallituksen pettäneen korkeakoulut.

“Mutta valtiovarainministeriön esitys korkeakoulujen perusrahoituksen nostoksi ei vielä suupieliä hymyyn nosta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi esityksen mukainen viisi miljoonaa euroa ammattikorkeakouluille jakaantuu 23 korkeakoulun kesken”, puheenjohtaja Piiparinen kommentoi.

Korkeakouluilta on läpi 2010-luvun leikattu rahoitusta hälyttävästi. Samaan aikaan yksikköjen harteille on kasautunut uusia tehtäviä muun muassa digitalisaation ja jatkuvan oppimisen merkeissä. Keskustaopiskelijat korostaa laadukkaan perustutkimuksen vaativan työrauhaa riittävän rahoituksen turvin. Tätä rahoitusta täydentää kilpailtu tutkimusrahoitus.

Keskustaopiskelijat uskovat että nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa opiskelijoiden ja korkeakoulujen toiminnan perusedellytyksistä tulee pitää huolta. Vain näin säilytämme koulutusjärjestelmämme laadukkaan pohjan ja varmistamme osaamistason koko Suomessa.

Lisätietoja:
Auli Piiparinen
puheenjohtaja
Keskustaopiskelijat

+35850 38 97 260

KOL kysyi, Kaikkonen ja Kulmuni vastasivat

Keskustaopiskelijat kysyi viikko sitten puolueen puheenjohtajaehdokkailta kaksitoista kysymystä vauhdittaakseen poliittista linjausta kohti keskustan ylimääräistä puoluekokousta. Ehdokkaista Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni vastasivat.

“Ensinnäkin iso kiitos Antille ja Katrille vastauksista kiireisen arjen lomasta. Vastauksissa on paljon samaa, mutta myös eroavaisuuksia. Jatkokysymyksiiin on toki aihetta, aika kieli keskellä suuta ollaan”, kommentoi Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen saatuja vastauksia. Kysymykset ja ehdokkaiden vastaukset löydät alta.

Keskustan ylimääräinen puoluekokous järjestetään Kouvolassa 7.9.2019.

PUHEENJOHTAJAEHDOKKAIDEN VASTAUKSET

1) Keskustassakin on omat äärilaitansa sekä vasemmalla ja oikealla että liberaali- ja konservatiiviakselilla. Miten yhdistäisit eri tavoin ajattelevia keskustalaisia, mihin laitaan itse vahviten samaistut?

Kaikkonen: “En nielaise ihan sellaisenaan keskustaväen jakamista liberaaleihin ja konservatiiveihin tai vasemmistoon ja oikeistoon. Kiinteiden kuppikuntien sijaan puhuisin painotuseroista, jotka ovat aina kuuluneet Keskustaan, ruokkineet puolueen sisäistä keskustelua ja osaltaan tehneet meistä kiinnostavan yleispuolueen. Johtajan hommaa on sovitella näitä eroja linjaksi, josta keskustalaiset tunnistavat itsensä ja puolueensa.

Ei Keskustan tarvitse olla joka asiasta samanmielisten lauma. Eri mieltä pitää Keskustassa saada olla, ja keskustelua pitää käydä. Puheenjohtajankin hommaan kuuluu keskustelun avaus, siihen osallistuminen ja johtopäätösten teko.

En ole kovin hyvä tunkemaan itseäni erilaisiin lokeroihin, muut saavat tällaisia arvioita tehdä. Kai arvion lopputulos riippuu, mitä kysymyksiä tarkastelee, mutta uskoisin keskiarvon osaltani olevan melko keskellä.”

Kulmuni: “Keskustassa on aina ollut erilaisia siipiä ja virtauksia.

Se, että meitä on moneksi, on liikkeemme rikkaus ja vahvuus, kunhan kaikki keskustalaiset saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta. Keskusta on menestynyt aina silloin, kun sillä on leveä kärki.

Keskustalaisuuden ydinasiat, jotka yhdistävät erilaisia keskustalaisia, täytyy tuoda puolueen politiikan kärkeen. Tällaisia asioita ovat aluepolitiikka, koulutus- ja sivistysasiat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, järkevä taloudenpito sekä yrittäjyys ja tasapaino luonnon kanssa.

En halua viedä puoluetta oikealle tai vasemmalle, vaan olla tasan keskellä.

Minua on näkökulmasta riippuen väitetty niin liberaaliksi kuin konservatiiviksi. Jätän arvioinnin muille, itse olen ennen kaikkea keskustalainen. Oman taustani takia arvostan esimerkiksi kovasti yrittäjyyttä ja uudistushenkeä yritteliäisyyteen liittyen. Toisaalta olen kansanedustajana kannattanut rikoslain koventamista tiettyjen törkeimpien rikosten osalta, mitä voi pitää konservatiivisena.”

2) Onko keskustan tehtävä peesata esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vastustavia ihmisiä, vai haastaa heitä ja näin toimia arvojensa mukaan ylisukupolvisesti ja kestävän kehityksen periaatteella? Onko keskusta sinulle vihreä liike?

Kaikkonen: “Maapallon asia ei etene sillä, että ihmisiä jaetaan vuohiin ja lampaisiin ilmastokysymyksen perusteella. Eipä ahdistuksen ruokkiminen tai huolen vähättelykään auta. Tarvitaan toimia maiden kesken ja niiden sisällä. Suomen pitää toteuttaa keskustanvihreää politiikkaa, jolla pidetään päästöt kurissa ihmisten tuella ja heidät huomioiden.

Keskustan on parempi profiloitua omalla arkirealismia ja tiedemaailmaa kunnioittavalla vaihtoehdollaan kuin muiden mätkinnällä. Oma vaihtoehto on aina parempi kuin pelkkä kommentti kilpailijan avaukseen.

Elämänmeno pitää mitoittaa luonnon asettamiin raameihin. Samalla on pidettävä huoli oikeudenmukaisuudesta. Ei sellainen ilmastopolitiikka ole kestävää, joka vaikeuttaa kohtuuttomasti pienituloisten, perheellisten ja maaseudun ihmisten arkea. Keskustan ei pidä nakata hanskoja tiskiin ilmastokeskustelussa, vaan tarjota näyttävästi omaa tasapainoista vaihtoehtoaan.

Keskusta on minulle apilanvihreä liike, joka toimii ylisukupolvisesti ja kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.”

Kulmuni: “Keskustan poliittinen väri on alusta saakka ollut vihreä.

Se on syvää vihreyttä ihmisen ja luonnon välisestä aidosta vuorovaikutuksesta syntyvää vihreyttä, eikä “asfalttivihreyttä”. Näen monien muiden tavoin Keskustan luonnonhoitajana, joka pyrkii hyödyntämään kestävän kasvun mukaisen sadon, mutta haluaa varjella sitä tuotonkin tuovaa luonnon elokykyä.

Kysymys on kestävyydestä. Jos me ensimmäisenä maailmassa pystymme muuntamaan teollisuutemme mahdollisimman fossiilivapaaksi ja pitämään samalla teollisuutemme täällä, on se valtava kilpailuetu meille ja luo hurjasti myös uusia teollisia työpaikkoja nimenomaan Suomeen.”

3) Mikä yksittäinen politiikan lohko keskustan pitäisi ottaa omaksi, tunnistettavaksi ja uskottavaksi, leipälajikseen?

Kaikkonen: “Perheiden ja tulevaisuuttaan rakentavien nuorten tulevaisuudenuskon, toimeentulon ja mahdollisuuksien vahvistaminen koko maassa sopii Keskustan politiikan kulmakiveksi. Tähän teemaan voi hyvin yhdistää perinteiset ydinkysymyksemme, sivistyksen, köyhän ja heikon asian, tasapainoisen aluekehityksen ja rakentavan sovintopolitiikan. Tällaiselle kokonaisuudelle meidän pitää hankkia uskottavuutta sen koko leveydeltä. Uskon, että kannatuskin lähtee samalla nousuun.”

Kulmuni: “Keskusta on kotiseutujen puolue ja Alkion sanoin jokainen koti on maailman keskipiste. Meidän on puolustettava alueiden tasapuolista kehitystä ja ihmisten mahdollisuuksia rakentaa hyvä koti sinne, minne sydän sanoo.

Tarvitsemme toisen jalan sivistyspolitiikasta. Keskusta on itsekasvatusjärjestö ja sivistysliike. Elinikäinen oppiminen on aatteemme ydintä.”

4) Jos keskustalla olisi 100% kannatus ja se olisi eduskunnassa ainoa puolue, millaista Suomea se rakentaisi?

Kaikkonen: “Jos jokin puolue saa eduskuntapaikoista sata prosenttia, on Keskustan työ demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi mennyt pieleen. Kyllä tasavalta tarvitsee debattia ja kompromisseja, ei yksinvaltiutta. Sama koskee myös Keskustaa.

Keskustan pitää kaikissa olosuhteissa rakentaa Suomea, joka on sopuisa ja tasa-arvoinen, ihmisillä on hyvät mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja yrittää, ja jossa heikoista pidetään huolta. Konsteja tähän edelleenkin on.

Rakentaisimme Suomea, joka olisi demokraattinen ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio. Suomi olisi myös aktiivinen rauhan ja ihmisoikeuksien edistäjä maailmassa.

Jos saisimme yksin päättää, näkyisi se Suomen suunnassa monin tavoin. Keskittyisimme sosiaaliturvan kehittämisessä heikoimmassa asemassa oleviin, esimerkiksi perheellisiin opiskelijoihin ja takuueläkeläisiin. Veropolitiikassa kevennykset ohjattaisiin pienituloisille, ei rikkaimmille. Yrittäjien ja viljelijöiden byrokratia pidettäisiin kurissa. Laaja korkeakouluverkko turvattaisiin ja sitä laajennettaisiin myös kotisohville. Ilmastonmuutokseen vastattaisiin tavalla, joka sopii myös ihmisten arkijärkeen. Panostaisimme lisää hyvään liikenneverkkoon kiskoista sorateihin koko maassa, tietoliikenneverkkoja unohtamatta.

Moni muukin asia muuttuisi, tähän kysymykseen minulla muuten olisi paljon muutakin sanottavaa. Siitä lisää tulevassa kirjasessani.”

Kulmuni: “Samanlaista Suomea kuin se nyt tavoittelee. Keskustan aate ja ydintavoitteet täytyvät olla muuttumattomia kannatuksesta riippumatta.

Poliittiset voimasuhteet tietysti vaikuttavat, miten paljon Keskusta voi tehdä näiden tavoitteittensa eteen.”

5) Miksi nuoren ihmisen kannattaa käyttää voimavarojaan ja vapaa-aikaansa keskustalaiseen liikkeeseen minkä tahansa muun kansalais- tai nuorisojärjestön tai kansalaisaloitteen sijaan?

Kaikkonen: “En lähtisi muita vaihtoehtoja moittimaan, mutta Keskusta on kyllä harrastuksena parhaasta päästä. Pääsee vaikuttamaan oman lähiseudun ja Suomen asioihin, tutustumaan erilaisiin ihmisiin sekä kehittämään tietojaan ja taitojaan. Pääsee mahtaviin nuoriso- ja opiskelijatapahtumiin, ja toki myös Keskustan puoluekokoukseen, ne ovat aina antoisia tapahtumia.

Järjestötoiminta on mukavaa ja Keskusta on vaikuttamisen kanava. Suomi tarvitsee päätöspöytiin fiksuja ja vastuullisia ihmisiä, jotka välittävät ihmisistä ja yhteisöstään. Eli mukaan vaan!”

Kulmuni: “Totuus on, että demokratiassa puolueet ovat vaikuttamisen kivijalkoja.

Muutkin yhdistykset ja järjestöt ovat tärkeitä, mutta jos haluaa tulla mukaan poliittiseen toimintaan, on se kaikkein vaikuttavinta ja pitkäjänteisintä poliittisten puolueiden kautta.

Uskon, että keskustalaisten arvojen pohjalta voi rakentaa hyvää suomalaista yhteiskuntaa.”

6) Miksi mielestäsi on itsestään selvää, että keskusta osallistuu vuosittain maatalousnäytteilyihin, muttei Pride-kulkueeseen puolueena? Osallistutko puheenjohtajana molempiin, jos tulet valituksi?

Kaikkonen: “Maatalousnäyttelyillä ja Pride-kulkueilla, kuten monella muullakin tapahtumalla, on Suomessa paikkansa. Ne keskustalaiset, jotka haluavat olla mukana, voivat hyvin mukana olla. Puolueena Keskusta ei kai kovinkaan monessa tapahtumassa vuosittain ole, kyse on enemmänkin piirien tai sisarjärjestöjen ratkaisuista. Puolueen osallistumiset pitää vuosittain puoluedemokratian mukaisesti päättää.

En ala muiden ratkaisuja perkaamaan, mutta kannustan jokaista toimimaan kuten itselleen sopivaksi kokee. Toivon, että kukaan ei saa lunta tupaan sen takia, että osallistuu tai on osallistumatta tällaisiin tapahtumiin. Henkilökohtaisille ratkaisuille pitää olla nykyäänkin tilaa ja kunnioitus.

On mahdollista, että molempiin osallistun, mutta tuskin vuosittain kuitenkaan.”

Kulmuni: “Keskustalla on pitkä perinne maataloustuottajien ja kotimaisen ruoan puolesta puhujana, joten puolue on yleensä maatalouteen liittyvissä tapahtumissa mukana. En ole tavannut yhtään keskustalaista, joka ei arvostaisi kotimaista ruokaa.

Pride-tapahtumissakin on ollut mukana paljon keskustalaisia, jotka kokevat kyseessä olevan mielenilmaus ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta yms. tekijästä riippumatta.

Mutta osa keskustalaisista taas kokee, että siinä otetaan kantaa sellaisen avioliittokäsityksen puolesta, jota he itse eivät kannata esim. uskonnollisista syistä johtuen. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme ihmisten
omantunnonvapautta Keskustassa tällaisissa arvokysymyksissä.”

7) Miten keskustan pitäisi vahvistaa demokratiaa sekä yhteiskunnassa että puolueen sisällä? Minkä roolin antaisit puoluehallitukselle ja -valtuustolle päivän politiikan linjauksissa, esimerkiksi kehys- ja budjettiriiheen valmistautuessa?

Kaikkonen: “Olen osallistunut sekä kuntapolitiikan että puoluedemokratian toteuttamiseen jo 1990-luvulta lähtien, jolloin istuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustossa ja puoluehallituksessa. Toimivaa kansanvaltaa pitää vaalia, ilman sitä ei pärjäisi Suomi eikä muuten Keskustakaan.

Kansanvallan rakennuspalikoita ovat henkilövaalien lisäksi reipas keskustelu, selkeät pelisäännöt, avoimuus ja päätösten tekeminen porukalla. Näihin pyrkisin keskustajohtajana panostamaan.

Politiikan suuntaviivat kannattaa mieluummin sorvata yhdessä kuin jälkikäteen harmitella keskustelun puutetta. Joskus tähän on mahdollisuuksia enemmän, joskus vähemmän. Yrittää kuitenkin pitää.

Jakaisin luonnosvaiheessa olevia ohjelmalinjauksia kentälle pureskeltavaksi ja keräisin näin palautetta kaavailluista linjoista. Yksittäiset ihmiset, osastot, piirit ja myös tavalliset suomalaiset ansaitsevat mahdollisuuden esittää politiikan toiveita jo valmisteluvaiheessa.

Antaisin myös ihmisille lisää mahdollisuuksia kuulla kaavailuistamme ja vaikuttaa niihin etänä. Verkkokyselyihin ja virtuaalitupailtoihin pitää satsata suunnitelmallisemmin, tähän työhön olen myös itse valmis. Jatkaisin nuorten koulutusprojekteja Vaikuttamokiihdyttämöiden kokemusten pohjalta.

Hallituskauden budjettiväännöissä Keskusta pärjää, kun omat painopisteet ja tavoitteet ovat selvät. Puheenjohtajana kävisin puolueen päätöksentekoelimissä ja eduskuntaryhmässä keskustelun asialistastamme hyvissä ajoin ennen neuvotteluja, tämä mahdollistaa oman väen toiveiden huomioimisen paremmin.”

Kulmuni: “Jos puolue tekee päivänpolitiikkaa, joka ei vastaa kannattajien odotuksia tai puoluekokouksen linjauksia, niin se näkyy kannatuksessamme. Tässä tehdyistä virheistäkin on voitava ottaa opiksi.

Minulla on tunne, että Keskustassa on ollut vallalla puhumattomuuden kulttuuri. On äärimmäisen tärkeää, että puolue-elimet käsittelevät laajemmin Keskustan eduskunnassa ja hallituksessa
harjoittamaa politiikkaa.

Yhteistyötä on tiivistettävä, puolueorganisaatio sekä Keskustan eduskunta- ja hallitusryhmä eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan kaikkien olisi toimittava samojen tavoitteiden puolesta, joihin voidaan yhdessä sitoutua.

Koen edistäneeni demokratiaa Keskustan sisällä varapuheenjohtajana kiertämällä ympäri Suomea kuulemassa kentän tuntoja.

Puoluehallituksessa olen johdonmukaisesti vastustanut esityksiä esimerkiksi puoluesihteerin valintatavan ottamiseksi pois Keskustan kenttäväeltä, ja halunnut, että puoluekokousväkemme saa jatkossakin valita oman puoluesihteerinsä. Puoluekokouksissa tehtäviä henkilövalintoja ei pidä vähentää, vaan pikemminkin lisätä.”

8) Santeri Alkio -sitaatin mukaan “Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi”. Mitä uutta keskustalainen sivistysliike tarjoaa tulevina vuosikymmeninä?

Kaikkonen: “Jokainen ansaitsee mahdollisuuden kehittää tietojaan, taitojaan ja ymmärrystään. Kukaan ei saa jäädä koulutuksen ulkopuolelle, ihmisen potentiaalin haaskaus tappio sekä yksilölle että yhteisölle.

Panostaisin erityisesti lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksien kohentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja opintiellä vaikeuksiin joutuneiden tukemiseen. Keskustalle luonteva tehtävä on tuoda koulutus jokaisen ulottuville ja kannustaa ihmisiä hyödyntämään mahdollisuutta kehittää itseään. Koulun pitää olla lähellä, se ei saa maksaa ja sen käymiseen pitää saada riittävä tuki.”

Kulmuni: “Pienenä maana Suomi ei voi kilpailla määrällä, vaan laadulla. Korkea koulutus ja osaaminen on Suomen valtti maailmalla. Elinikäisen oppimisen ajatuksen tulee näkyä sivistyspoliittisessa päätöksenteossa.

Keskustan on kiinnitettävä paremmin huomiota myös omalle jäsenistölleen järjestettävään koulutukseen. Ihmisten kasvua Keskusta-aatteen tuntemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on tuettava.”

9) Keskustan kansanedustaja osallistuu julkiseen keskusteluun kiistanalaisesta asiasta esittäen kantoja, jotka eivät vastaa puolueen virallista linjaa. Nuorkeskusta älähtää asiasta, mutta kukaan puolueen linjalla oleva kansanedustaja tai ministeri ei osallistu keskusteluun ja tuo puolueen linjaa esiin. Miten toimit?

Kaikkonen: “Keskustan linjan pitää olla selkeä. Tässä emme onnistu, jos edustajamme vetää yhdessä sovitusta poikkeavaa linjaa, ja yhteistä linjaa ei vastapainoksi tuoda esille asiaa selkiyttämään. Siksi tällaisessa tilanteessa toimia tarvitaan.

Reagointitapa riippuu asiasta ja tavasta, jolla eriävä linjaus esitettiin. Tärkeintä on tarvittaessa selkeyttää puolueen linjaa. Tässä asiassa työnjako on viisainta tehdä puoluejohdon kesken.

Kävisin riittävän usein keskusteluja Keskustanuorten ja -opiskelijoiden kanssa. Arvostan molempia järjestöjä paljon, ja haluan sen myös puheenjohtajana käytännössä osoittaa.”

Kulmuni: “Puheenjohtajan tulee puolustaa puolueohjelman ja hallitusohjelman linjauksia ja tehdä selväksi Keskustan kanta, mutta vapaata keskustelua ei saa tyrehdyttää.

Täytyy muistaa, että monissa asioissa Keskustan sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä.”

10) Kadutko jotain poliittiselta uraltasi?

Kaikkonen: “Varmasti monikin päätös menisi nykytiedoilla toisin, mutta aikakonetta ei meillä ole. Katkeruuden ja katumuksen sijaan pyrin oppimaan kaikesta aiemmasta ja keskittymään tulevaisuuteen.”

Kulmuni: “Moniakin asioita. Jos ihminen ei käy läpi tekemisiään kriittisesti ja koeta oppia virheistään, niin hän helposti toistaa niitä.

Moni kokee, että Keskusta samastui liikaa Kokoomukseen viime vaalikaudella, ja se pudotti kannatustamme.

En kyennyt viemään tiettyjä asioita suuntaan, jonka koin Keskustaa lähempänä olevaksi. Esimerkiksi taksilaki oli tällainen.”

11) Miten tukisit keskustan kaupunkikannatuksen vahvistumista puheenjohtajana?

Kaikkonen: Maaseutu ja kaupungit tarvitsevat molemmat Keskustaa, ja Keskusta tarvitsee koko maata. Tärkein teko puolueen kannatuksen kasvattamiseksi on Keskustan puhuttelevan vaihtoehdon rakentaminen ja selkeän linjan esittäminen suomalaisille tärkeissä teemoissa. Usein sama sanoma uppoaa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Kaupunkeihinkin tarvitaan omat täsmätoimensa. Erityisesti suurimpien kaupunkien kehitys vaatii keskustalaista kaupunkipolitiikkaa, jossa kaupunginosien välisten erojen ei anneta repeytyä. Korostan myös luonnonläheisten kaupunkien rakentamista. Jokaisella pitäisi olla puisto tai metsä kävelymatkan päässä.

Olen itse saanut vaaleissa hyviä äänimääriä niin maalta kuin suurista kaupungeistakin. Ehkä siitä voisi olla apua koko puolueellekin.”

Kulmuni: “Ollakseen suuri myös tulevaisuudessa Keskustan on oltava vahva maaseudulla ja käännettävä kaupunkeja syvänvihreiksi, kuten on tehty Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa, ja sama linja toimii varmasti myös muualla.

Keskustalla täytyy olla myös kaupungeissa vahva, itsenäinen profiili ja linja, eikä se saa näyttäytyä vain toisten puolueiden peesaajana. Avain on kaupunkilaisten itsensä tekemä työ, jonka voimakas tukeminen on koko Keskustan etu.

Uskon, että tasapuolinen aluekehitys myös kaupunginosien kesken on asia, jota keskustalaiset haluavat edistää.

Keskeiset keskustalaiset tavoitteet, kuten lähiruoan puolustaminen ja pienyrittäjyyden edistäminen, saavat vastakaikua myös suurkaupungeissa.”

12) Keskustan periaateohjelma linjaa, että ihmisarvon on jakamaton. Oletko valmis keskustan johtohahmona puolustamaan kaikkien ihmisoikeuksia sitä vaativissa paikoissa?

Kaikkonen: “Keskustan paikka on ihmisoikeuksien puolustajana, ihmisen puolella. Puolueen johtajana ja päättäjänä näen velvollisuudeksi toimia ihmisoikeuksien puolesta. Näin olen myös kansanedustajana toiminut, siitä on näyttöjäkin.”

Kulmuni: “Puolustan Suomen perustuslakia, jossa taataan ihmis- ja perusoikeudet tässä maassa. Toivon, että myös muissa maailman maissa ihmisoikeuskehitys vahvistuu. Erilaisella kansainvälisellä yhteistyöllä tätä voidaan edistää.

Mm. toimiessani Suomen YK-Liiton puheenjohtajana sain olla läheltä seuraamassa tätä työtä.”

Auli Piiparinen: “En hae enää jatkoa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana”

Vuosi sitten tein päätöksen hakea toista vuotta Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana. Päätöstä en ole katunut: tämä vuosi on ollut yhtä innoittava kuin oli ensimmäinenkin. Poliittinen tilanne on vienyt keskustan vaaleissa pääministeripuolueesta hallituksen kakkospuolueeksi, ja kerkesipä siinä ajatus oppositiostakin välissä käydä. Kun lasken omat vuoteni valtakunnan tason opiskelijapolitiikassa yhteen, on tämä vuosi jo neljäs. Nyt on minun aikani suunnata muualle ja antaa muiden ottaa ohjat käsiin maailman parhaan poliittisen liikkeen johdossa.

Keskusta on uuden taitteessa. Vuosi 2020 on puolueelle vaaliton vuosi ja avain liikkeen uudistustyöhön ja luottamuksen kasvattamiseen. Takana on historian huonoimmat tulokset kaikissa käydyissä vaaleissa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Kevään 2021 kuntavaaleissa luottamus mitataan jälleen. Tekemistä sitä ennen riittää, mutta toivoa on. Rohkeuttakin, sitä uskon nuorkeskustan ylläpitävän.

Kuluvan vuoden tärkein tehtävä itselläni on vielä siivittää Keskustaopiskelijat edustajistovaalien poliittiseksi voittajaksi. Saada opiskelijoita kiinnostumaan keskustasta, ja lähtemään mukaan toimintaan. Keskustaopiskelijoille mikään vuosi ei ole vaaliton korkeakoulujen edustajistovaalien myötä. Erilaista työrauhaa on ensi vuonna kuitenkin luvassa myös meidän järjestön uudistamiseen. Siihen uudella johdolla on varmasti uusia eväitä.

Olen ollut päätöksestäni avoin liittohallitukselle ja kysyjille jo pidemmän aikaa. Nyt syyskauden alkaessa tuntui oikealta saumalta sanoa tämä julkisesti ääneen. Liittokokouksemme marraskuussa ansaitsee hyvän kilpailun luottamustoimipaikoista ja rohkean linjanvedon.

Minun polkuni vie vuoden alussa takaisin opintojen ääreen. Valmistuminen on pohja tulevaisuuden työelämälle ja politiikan teolle. Kotikuntani Leppävirran kuntapolitiikka pitää poliittisen nälän tyydytettynä. Keskustassa toimiminen kiehtoo tulevaisuudessakin vahvasti. Aika näyttää, missä roolissa. Vaiti en jatkossakaan tule olemaan ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, sivistyksestä ja ympäristökysymyksistä.

Hallitusohjelmaa lukiessa hymyilyttää, kun bongaa sieltä Keskustaopiskelijoiden ajaman tavoitteen. Leveämmäksi hymy muuttuu, kun tajuaa puolueellamme olevan korkeakouluista vastaavan sivistysministerin salkun. YTHS:n laajentuminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on kirjattu viimein lakimuutokseen, kiitos opiskelijapoliitikkojen ahkeran työn läpi 2000-luvun. Paljon on tehty. Nyt on uusien visioiden aika.

On ollut etuoikeus toimia näinä kahtena vuotena osana keskustan johtoporukkaa. Päästä ehdolle eduskuntavaaleissa, ja saada tuhansien ihmisten luottamus niin kansalta kuin kentältä. Välillä on oltu samaa mieltä, välillä eri mieltä. Kaikkien avauksien ja keskustelujen tahto on kuitenkin ollut keskustan paras. Suuremmat kiitokset sanon vuoden lopussa.

Kiitollisin mielin,

Auli Piiparinen
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja 2018-2019

Keskustaopiskelijoiden liittokokous järjestetään 9.-10.11. Piiparinen toimii puheenjohtajana vuoden loppuun, ja uusi puheenjohtaja aloittaa kalenterivuoden alusta.

Yhteystiedot

© 2019 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »