Keskustaopiskelijat: Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville poistettava

Keskustaopiskelijat vaatii lukukausimaksujen poistoa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen tarkoituksena oli alun alkaen tuoda säästöjä korkeakouluille, mutta uudistus ei olekaan toiminut halutulla tavalla.

Uudistuksen myötä korkeakoulut ovat joutuneet kehittämään erilaisia stipendijärjestelmiä sekä panostamaan markkinointiin ulkomaille. On sanomattakin selvää, ettei Suomi pärjää markkinoinnissaan ja hinnoissaan Eurooppalaisille suurille yliopistoille. Käytännössä uudistus on tuonut siis vain enemmän kuluja korkeakouluille, joiden pitäisi keskittyä perustehtäväänsä: koulutukseen ja uuden tiedon hankkimiseen.

Lukukausimaksujen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä on romahtanut. Tämä on harmi, sillä nopeasti ikääntyvässä Suomessa, jossa alkaa olla nuorista pula, opiskelijoita pitäisi ennemminkin houkutella Suomeen, ei karkottaa heitä pois.

Keskustaopiskelijat haluaakin muistuttaa keskustaa roolistaan sivistyspuolueena. Keskusta on aina rohkeasti puolustanut maksutonta koulutusta. Tehkäämme siis niin myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry
050 3897260

Keskustaopiskelijat: Hyvä Veikkaus, poistakaa pelikoneet kaupoista!

Potti ei jakanut taaskaan, kokeilenpa vielä kerran uudestaan. Kyllä se potti vielä jossain vaiheessa jakaa, kunhan tarpeeksi pelaa. Nämä ajatukset ovat palanneet keskuuteemme pelikoneiden avauduttua koronakeväisen pelikoneiden sulun jälkeen. Vaikka pelikoneiden määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään, törmäämme niihin edelleen arkisissa ympäristöissä, kuten maitokaupoissa, kioskeissa, ravintoloissa tai huoltoasemilla. Erityisesti peliongelmaisille ja heidän läheisilleen tämä on erittäin ongelmallista. Pelaaminen voi viedä mennessään, jonka myötä perheen viikottaisiin ruokakasseihin varatut eurot häviävät jokeripokerituplapottijassojen syövereihin.

Vaikka joku voisi ajatella toisin, rahapeliongelmista kärsivien määrä ei ole marginaalinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vuonna 2019 noin 112 000 suomalaisella oli rahapeliongelma ja heidän läheiset mukaanlaskettuina rahapeliongelmista kärsivien määrä lähestyy jo noin 900 000 suomalaisen lukumäärää. Rahapeliongelmaa on havaittu kaikissa ikä- ja sosioekonomisissa ryhmissä, mutta alhaisen koulutustason, työttömyyden tai mielenterveys- ja päihdeongelmien on havaittu lisäävän ongelmallisen pelaamisen riskiä.

Me Keskustaopiskelijoissa olemme köyhän asialla. Tämän vuoksi onkin hieman ironista, että meidänkin järjestömme toiminnan rahoittavat pelikoneisiin häviävät pienituloiset ja peliongelmaiset ihmiset. On pelottavaa huomata, kuinka parhaiten tuottavat rahapeliautomaatit sijaitsevat alueilla, joiden sosioekonominen asema on heikko. Mielenkiintoista politiikkaa suomalaiselta rahapeliyhtiöltä, jonka lakisääteisenä tehtävänä on juuri pelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen.

Mm, ollaankos tässä nyt avaamassa Pandoran lipasta ulkomaisille rahapeliyhtiöille? Vastaus monen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen on ei. Emme ole kannattamassa Veikkauksen monopoliaseman purkamista manner-Suomesta, vaan haluamme nähdä vielä vastuullisemman Veikkauksen. Veikkauksen ja sen alaisten toimijoiden toistamien korulauseiden sijaan haluamme nähdä konkreettista, rahapeliongelmaa vähentävää politiikkaa.

Pakollisen tunnistautumisen aloittaminen ja rahapeliautomaattien määrän vähentäminen on hyvä alku, mutta se ei riitä. Tarvitaan oikeasti vaikuttavia ja vastuullisia tekoja. Kuten rahapelihaittoja käsittelevässä artikkelissa todetaan, rahapeliongelmien kannalta ei ole ratkaisevaa pelikoneiden määrä, vaan niiden saatavuus. (HS 15.07.2020) Siirretään ne pelikoneet pois kaupoista ja heti! Ettei tarvitse hävetä.

Kirjoittaja:

Joonas Paavilainen

liittohallituksen jäsen, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja:

Miriam Putula

puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

050 3897260

Keskustaopiskelijat: Korkeakouluopiskelijoiden palkattomattomista harjoitteluista luovuttava

Keskustaopiskelijat esittää puoluekokoukselle, että palkattomista korkeakouluharjoitteluista luovuttaisiin. 

Harjoittelu kuuluu osaksi useita korkeakoulututkintoja. Harjoittelun tärkeimpänä tavoitteena on opiskelijan oppiminen, mutta opiskelijat ovat alansa osaajia, joiden työpanos työantajalle on verrattavissa palkattuihin työntekijöihin. Kuitenkin harjoitteluiden palkallisuus vaihtelee ympäri maan. Työharjoitteluista saatu korvaus riippuu koulutusalasta, paikkakunnasta sekä työpaikkojen kysynnästä. 

Osalla paikkakunnista työharjoittelupaikoista on niin paljon kysyntää, että paikkoja ei riitä jokaiselle. Tällöin työnantajilla on varaa valita opiskelijoista heidät, jotka suostuvat tekemään töitä korvauksetta. Usein harjoittelupaikka on otettava vastaan toiselta paikkakunnalta ja näissä tapauksissa matkoista aiheutuvat kulut jäävät usein opiskelijan itsensä maksettaviksi.

Palkattomat työharjoittelut ovat epätasa-arvoisuuden lisäksi iso uhka opiskelijan jaksamiselle, erityisesti korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Osa opiskelijoista joutuu käymään harjoittelun lisäksi palkallisessa työssä saadakseen elämiseen tarvittavat rahat. Tämä tilanne ei ole kestävä. 

On selvää, ettei opiskelijan korvaus voi olla valmistuneiden ammattilaisten tasolla, mutta jokaisen opiskelijan tulisi saada työharjoittelustaan kohtuullinen korvaus. Opiskelijan ei tulisi joutua valitsemaan arvokkaan työkokemuksen ja taloudellisen toimeentulon välillä. 

Tämän lisäksi esitämme, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että sote-alojen harjoittelujen korvaukset kirjataan yhdenvertaisesti lakiin ja ammattikorkeakoulujen korvausvelvoite poistuu.

Kirjoittaja:

Janne Mäkinen

1. varapuheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja:

Miriam Putula

puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

050 3897260

Keskustaopiskelijat: Kuntien korvattava opiskelevien kunnan luottamushenkilöiden matkoja kotipaikkakunnalle

Keskustaopiskelijat esittää Keskustan puoluekokoukselle, että kuntien tulisi tukea matkakorvauksin päätoimisesti opiskelevien kunnan luottamustehtäviä matkoja opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle. Nuorelle nousee helposti kynnys lähteä ehdolle kuntavaaleissa, koska he tietävät, että edessä on muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.  

Monelle opiskelijalle on tärkeää vaikuttaa oman kotipaikkakuntansa asioihin sekä säilyttää siteensä sinne, mutta matkustaminen hoitamaan kunnan luottamustehtäviä on usein kallista. Matkakustannusten korvaaminen on pieni raha kunnalle, mutta merkittävä opiskelijalle. Matkakorvaukset sitouttaisivat opiskelijoita paremmin kotipaikkakuntaansa ja kannustaisivat hoitamaan luottamustehtäviä. 

Keskustalla on perinteisesti ollut paljon nuoria ehdokkaita ympäri Suomen, vaikka nuoria on haastava saada ehdolle. Siksi olisi luonnollista, että Keskustan tahtotila olisi tukea nuorien vaikuttajien osallisuutta.

Matkakustannuksia korvattaisiin päätoimisesti opiskeleville, kun he osallistuvat kunnan toimielinten virallisiin kokouksiin. Matkakorvaus kattaisi edestakaisen matkan opiskelupaikkakunnalta kotikuntaan.

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry
050 3897260

Keskustaopiskelijat: Kansalaistaidon yleiskurssi toiselle asteelle

Keskustaopiskelijat esittää Keskustan puoluekokoukselle, että kansalaistaidon yleiskurssin tulee olla pakollinen osa toisen asteen opiskelijoiden yleisopintoja. 

Kansalaistaidon yleiskurssin yksiselitteisenä tarkoituksena on tukea itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen, erityisesti yksinkertaisten talous- ja lakitaitojen kartuttamista. Kurssilla tulisi käsitellä esimerkiksi vuokra- ja työsopimuksen laatimista, työehtoihin tutustumista, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä pikavippeihin, lainoihin ja velkoihin liittyviä vastuita ja seurauksia. 

Oletamme usein yhteiskunnassa, että jokaisen tulee hallita ja osata tiettyjä yhteiskunnallisia perustaitoja. Valitettavaa on kuitenkin, ettei kaikilla nuorilla tai sitä vanhemmillakaan ole valmiuksia, kykyjä tai motivaatiota vapaaehtoisesti hankkia talous- ja lakiosaamista. 

Positiivista on kuitenkin, että tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti talousosaamisen opettamisen lisäämiseen koulussa. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat halukkaita ja kiinnostuneita parantamaan omia taloustaitojansa, vaikka opettajat ovatkin huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta. 

Keskustaopiskelijat näkeekin tärkeänä, että Keskustan uskaltaa luottaa sekä panostaa nuoriin ja tarjoaa näin nuorille riittävän osaamisen tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Kirjoittaja:
Arttu Laaksonen
liittohallituksen jäsen, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry
050 3897260

Keskustaopiskelijat: Suomeen on perustettava tieteellisten julkaisujen e-kirjasto

Keskustaopiskelijat esittää Keskustan puoluekokoukselle, että Suomeen on perustettava koko maan kattava valtakunnallinen e-kirjasto tieteellisille julkaisuille. Tällöin tieteellistä tietoa olisi helpompi saada opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen.

Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa työtehtävääsi varten tarvitset tieteellistä faktaa tukemaan perusteluitasi. Olet katsonut, että tarvitsemasi tieto löytyy väitöskirjasta. Kuitenkaan et pääse lukemaan tuota kyseistä väitöskirjaa. Huomaatkin, ettei sinulla ole lukuoikeutta tuohon kyseiseen teokseen.

Tällainen tilanne on Suomessa yleinen, sillä tieteellinen kirjallisuus on useinkin tietyn lukuoikeuden alainen ja korkeakouluopiskelijalla lukuoikeus päättyy samalla kun opiskeluoikeuskin loppuu. Tällainen tilanne on mahdollista välttää koko valtion kattavalla E-kirjastolla. Silloin jokaisella suomalaisella on mahdollisuus lukea tieteellisiä julkaisuja ihan missä tahansa. Julkaisujen lukeminen ei enää rajoittuisi opinto-oikeuteen eikä korkeakoulukaupunkiin.

Moni kirjastopalvelu tarjoaa jo tällä hetkellä e-aineistoja luettavaksi, katsottavaksi tai kuunneltavaksi. Samalla tavalla tieteellisten julkaisujen saatavuus pitäisi luoda helpommaksi. Keskustalle tärkeä arvo on elinikäinen oppiminen, jolloin jokainen voi sivistää itseään iästään riippumatta. Koko Suomen kattava E-kirjasto palvelisi elinikäistä oppimista, sillä arvona on elinikäinen oppiminen ja sivistys iästä riippumatta.

Nyt koronan aikana etätyö on merkittävästi kasvattanut asemaansa. Yhä useampi suomalainen tekee töitään kotoa käsin. Jotta etätyön suorittaminen onnistuu mahdollisimman hyvin, tarvitaan hyvät yhteydet, laitteet ja asenne. Tähän joukkoon on hyvä lisätä myös elektroniset materiaalit. Tämän kevään aikana kirjastot laittoivat ovensa kiinni, jolloin paperille painetun materiaalin saaminen oli mahdotonta ja ainoa keino saada tieteellistä faktaa, oli verkosta löytyvät elektroniset aineistot. E-aineistot tukevat etätyön tekemistä ja sitä kautta mahdollistuu monipaikkaisuus. Jos Suomessa olisi valtakunnallinen E-kirjasto, myös etätyön tekeminen helpottuisi huomattavasti.

Kirjoittaja:
Susanna Laitila
liittohallituksen jäsen, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry
050 3897260

Keskustaopiskelijat: Kasiaamut historiaan.

Keskustaopiskelijat esittää puoluekokoukselle, että peruskouluissa luovuttaisiin etenkin yläkoulujen osalta täysin aamukahdeksalta alkavista oppitunneista.

Yhteiskuntamme on viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana kokenut valtaisaa murrosta – elämme yhä iltapainoitteisemman yhteiskunnan keskellä. Valitettavasti oppilaitosten työjärjestykset eivät ole tätä yhteiskunnallisen kehityksen tuulta vielä tunnistaneet. Keskustaopiskelijat ovatkin huolissaan lasten ja nuorten jaksamisesta opinnoissa.

Tutkimusten mukaan yhä useammilla nuorilla yöunet jäävät huolestuttavan lyhyiksi, sillä erityisesti teini-iässä nukahtamisaika siirtyy biologista syistä johtuen noin 1-3 tuntia myöhemmäksi. Oppilaiden vähäinen uni näkyy uneliaisuuden lisäksi ylivilkkautena, levottomuutena, käytöshäiriönä ja keskittymiskyvyn puutteina. Liian lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen lapsen työmuisti ei kykene prosessoimaan kaikkea saamaansa tietoa, millä on suora yhteys lapsen koulumenestykseen ja -hyvinvointiin. Erilaiset inhimillisen unen tarpeen omaavia oppilaita kohdellaan yhtenä kokonaisuutena, eikä yksilön vireystiloja oteta nykyiseltään riittävästi huomioon. Aikaisten aamujen poistaminen palvelisi erityisesti harvaan asuttujen alueiden lapsia, joiden kohdalla pitkä koulumatka aiheuttaa normaaliakin aikaisemmat aamut.

Aikaisten kouluaamujen haasteellisuuteen on herätty myös toisaalla. Useat koulutus- ja uniasiantuntijat ovat sitä mieltä, että aamu kahdeksalta alkavista oppitunneista olisi syytä luopua. Samaa aloitetta on nostettu esiin myös Suomen lukiolaisten liiton toimesta. Opetusministeriö huomautti uusimman opetussuunnitelman uudistamistyön yhteydessä, että etenkään nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen kello yhdeksää. Ylöjärven sivistyslautakunta teki kesällä päätöksen siirtyä kokeiluluontoisesti aikaisintaan yhdeksältä alkaviin aamuihin yläkouluissa.

Keskustaopiskelijat jakavat myös aloitteen huolen ja mahdollisen epäröinnin opettajien työaikojen muutoksista. Opettajien sekä muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointi tulee ottaa keskeisesti huomioon uudistustyössä. Samalla muutokset koulupäivien aloitusajankohdassa voi nähdä mahdollisuutena kehittää opetuksen laatua: aamusta vapautuneita tunteja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi opetuksen suunnitteluun.

Odotammeko toimettomana nuorten ja opiskelijoiden yhtäkkistä motivaation ja älykkyyden nousua vai olemmeko rohkeasti edelläkävijöitä ja teemme rakenteellisia muutoksia koulutustason ja -tulosten parantamiseksi? Keskustaopiskelijat toivoo, että Keskusta sekä Suomi uskaltaa olla jatkossakin perusopetuksen uudistamisen edelläkävijä.

Kirjoittaja:
Eveliina Leskelä

2. varapuheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry
050 3897260

Keskustaopiskelijat: Pikavipit kiellettävä!

Keskustaopiskelijat vaatii pikavippien yksiselitteistä kieltämistä. Pikavipit aiheuttavat tutkimusten mukaan kuluttajille, etenkin nuorille, ylivelkaantumista ja maksuhäiriömerkintöjä. Pikavipit johtavat usein kierteeseen, jossa vanhaa velkaa maksetaan uudella pikavipillä. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat merkittävästi yksilön elämää.

Vaikka pikavippien lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty muun muassa korkokatoilla, luovat pikavipit edelleen ongelmia. Luottoja myönnetään yrityksestä riippuen hyvin erilaisin perustein. Etenkin nuoret, joilla ei ole riittäviä taitoja hahmottaa ja hallita omaa rahankäyttöä, ovat suuressa riskissä ylivelkaantua. 

Pikavippikierteeseen joutumisella on kauaskantoiset seuraukset. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa niin asunnon kuin puhelinliittymän saamista, mutta myös opintolainan saamista. Tällöin nuoren on hankala rakentaa elämäänsä ja talouttaan uudelleen. Oma lukunsa ovat peliongelmaiset, jotka rahoittavat pelaamisensa pikavipeillä.

Pikavippejä markkinoidaan nimensä mukaisesti nopeina ja vaivattomina ratkaisuina rahan tarpeeseen. Pikavippiyrityksiä löytyy markkinoilta suuri määrä, minkä vuoksi kuluttaja voi päätyä ottamaan pikavippejä useammilta yrityksiltä yhtäaikaa.

Lisätietoja: 

Miriam Putula

puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

050 2897260

Keskustaopiskelijat: Opintolainan saaminen turvattava kaikille!

Keskustaopiskelijat esittää Keskustan puoluekokoukselle, että jokaiselle korkeakoulun tutkinto-opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada opintolainaa. 

Helsingin Sanomat uutisoi 27.9.2019 monen pankin kieltäytyneen antamasta opintolainaa Kelan myöntämästä valtiontakauksesta huolimatta. Syynä kieltäytymiseen on ollut useimmiten hakijan maksuhäiriömerkintä – pankki on katsonut hakijan velanmaksukyvyn heikentyneen. On epätodennäköistä että nuorena hankittu yksittäinen maksuhäiriömerkintä merkittävästi heikentäisi velanmaksukykyä tulevaisuudessa. Toisaalta pankkien tulkintaa voikin pitää ihmeellisenä, sillä valtiontakauksesta johtuen pankille opintolainan myöntäminen on riskitöntä. 

Kelan opintoetuustilastot (2019) osoittavat, että opintolainan saajien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Samanaikaisesti opintolainaa maksetaan yhä tunnollisemmin takaisin, ja valtio joutuu lainan maksajaksi yhä harvemmin. 

Opintolaina on monelle korkeakouluopiskelijalle välttämätön, sillä opiskelijoiden sosiaaliturva on suurelta osin lainapainotteinen. Sen epääminen opiskelijalta heikentää merkittävästi opiskelijan toimeentuloa sekä pahimmillaan hidastaa tai estää opintojen suorittamisen. Samalla se saattaa johtaa opintojen aikaisen elämän rahoittamisen esimerkiksi pikavippien kautta. 

Opintolainajärjestelmä asettaa korkeakouluopiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Opiskelijalla, jolle ei valtiontakauksesta huolimatta myönnetä opintolainaa pankista, on tietyissä tilanteissa oikeus Kelan perustoimeentulotukeen. Tätäkään kehityssuuntaa ei voi pitää hyväksyttävänä, vaan opiskelijoiden sosiaaliturvajärjestelmän tulisi olla yhtenäinen. Lisäksi eri pankit suhtautuvat eri tavoin esimerkiksi maksuhäiriömerkintään opintolainaa haettaessa.  

Keskustaopiskelijat näkevätkin, että nykyinen opintolainajärjestelmän tulee olla yhdenvertainen ja että jokaisella korkeakouluopiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada opintolainaa. Pitkällä aikavälillä nykyistä opiskelijan lainapainotteista toimeentuloajärjestelmää tulee kehittää perustulon suuntaan. 

Kirjoittaja:

Arttu Laaksonen

liittohallituksen jäsen, Keskustaopiskelijat ry

Lisätietoja: 

Miriam Putula

puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat ry

050 2897260

Keskustaopiskelijat: Opintojen aikainen aktiivisuus tunnustettava

Keskustaopiskelijat esittää Keskustan puoluekokoukselle, että jokaisen opiskelijan on saatava asianmukainen palkkio järjestötoiminnasta opintopisteiden muodossa. Järjestötoiminta kehittää työelämätaitoja, joita luennoilla ja kursseilla ei saa, kuten projektinhallintataitoja, viestintää ja sosiaalisia taitoja.

Opintoaikojen kiristykset ovat johtaneet siihen, että opiskelijoiden into järjestötoimintaan ja kansalaisaktiivisuuteen on laskenut. Tämä on johtanut siihen, että järjestötyö kasaantuu yhä harvemman harteille. Aikaa ei ole sekä opintoihin että järjestötyöhön.

Monilla on kiinnostusta järjestötyöhön, mutta lyhyen opintoajan myötä aikaa ei ole siihen. Kun erilaisissa järjestöissä toimimisesta saisi opintopisteitä, opiskelijoiden innokkuus järjestötoimintaan voisi kasvaa. Kynnys järjestötyöhön lähtemiseen pienenisi, kun tiedettäisiin, ettei työtä tarvitse tehdä yksin, sillä useampi olisi tekemässä sitä. Opinnotkaan eivät viivästyisi järjestötyön takia, sillä samalla karttuisi opintopisteitä.

Korkeakoulujen on tunnistettava ja tunnustettava muuallakin kuin korkeakouluissa tai niiden järjestöjen piirissä tapahtuva järjestötyö. Poliittisten järjestöjen, yritysten, yritysyhteisöjen ja harrastusjärjestöjen opettamat taidot ovat yhtä arvokkaita kuin korkeakoulujärjestöjen opettamat taidot.

Järjestötyössä oppii tärkeitä työelämätaitoja, kuten vuorovaikutustaitoja, vapaaehtoisten johtamista, kampanjointia sekä ryhmätyötaitoja. Nämä ovat yhtä tärkeitä taitoja kuin oman alan asioiden osaaminen. Keskustan tulisikin kannustaa opiskelijoita sydämen sivistykseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, muiden arvostamiseen sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien reflektointiin.

Kirjoittaja:
Ella Veteläinen
liittohallituksen jäsen, Keskustaopiskelijat

Lisätietoja:
Miriam Putula
puheenjohtaja, Keskustaopiskelijat
050 2897260

Yhteystiedot

© 2020 Keskustaopiskelijat
webDesign: Mekanismi »